”Eihän äänestäjätkään tommosesta ryssän nimestä tykkää”, sanoi Tarja Filatovin äiti tyttärelleen

Suomessa jo pidempään eläneet venäjänkieliset tietävät, millaisia vaikeuksia kielivähemmistö Suomessa kohtaa.
Kotimaa 3.11.2016 07:29
Anne Kuorsalo
Tarja Filatov. © RONI REKOMAA / LEHTIKUVA

”Eihän äänestäjätkään tommosesta ryssän nimestä tykkää”, neuvoi kansanedustaja Tarja Filatovin äiti tytärtään, joka oli avioitumassa. Aviomiehen suomalainen sukunimi olisi ollut parempi.

Filatov piti kuitenkin oman nimensä ja keräsi viime vaaleissa jopa koko vaalipiirin suurimman äänimäärän. Hän on ollut eduskunnassa vuodesta 1995 ja kuuluu sosialidemokraatteihin.

 

Suomessa on herätty tutkimaan maan venäjänkielistä väestöä, kun Venäjä on tehnyt ryhmän näkyväksi halullaan vaikuttaa sen kautta Suomeen.

Siirtolaisinstituutin uusi, parisataa sivuinen kirja Venäjänkieliset Suomessa – Huomisen suomalaiset on ensimmäinen yleisesitys Suomen venäjänkielisistä. Joukko on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulla alkaneen niin sanotun inkeriläisten paluumuuton myötä.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu