Ei mikään nousukas! Millainen oli hyvä suomalainen 60 vuotta sitten – ja vieläkö yhden nuoren miehen oma arvio asiasta pätee?

Itsenäisyyspäivänä 1958 joukko suomalaisia, myös 18-vuotias Yrjö Larmola, kertoi Suomen Kuvalehdessä näkemyksensä suomalaisuudesta. Kerro sinä nyt omasi!
Kotimaa 6.12.2018 09:20

Suomen Kuvalehti kysyi 6. joulukuuta 1958 (SK 49/1958), millainen on hyvä suomalainen.

Itsenäisyyspäivänä 1958 Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa kysyttiin eri alojen ihmisiltä näkemyksiä siitä, millainen on hyvä suomalainen.

Mukana gallup-jutussa oli esimerkiksi kirjailijan, piispan, farmaseutin, maanviljelijän ja koululaisen ajatuksia asiasta.

”Hyvä urheilija on raitis, rehellinen ja sinivalkoisia värejä tinkimättömästi puolustava – ja sellainen on myös hyvä suomalainen”, kiteytti esimerkiksi puuseppä Olavi Vartiainen.

Jutun lopusta löydät kuvakaappaukset jutun teksteistä ja kyselyyn vastanneiden henkilöiden kuvat.

Lisäksi Töölön Yhteiskoulun oppilat olivat lehden pyynnöstä pohtineet hyvän suomalaisen ominaisuuksia ainekirjoituksissaan.

Suomen Kuvalehti julkaisi parhaaksi valitun kirjoituksen kokonaisuudessaan. Sen oli kirjoittanut tuohon aikaan 18-vuotias Yrjö Larmola.

Larmola kirjoitti muun muassa, että hyvä suomalainen on tarmokas ja määrätietoinen, vaikka ylhäältä päin häntä yritetäänkin holhota.

Hän myös kuvaili suomalaisia itsepäisiksi, rehellisiksi sekä omanarvontuntoisiksi.

 

Nyt, 60 vuotta myöhemmin, pyysimme Larmolaa palaamaan aiheeseen.

Nykyisin 78-vuotias Larmola asuu Helsingin ydinkeskustassa vaimonsa kanssa. Työuransa aikana hän ehti toimia muun muassa Helsingin kaupungin kulttuurijohtajana ja koululautakunnan puheenjohtajana sekä Eläketurvakeskuksen tiedotusosaston päällikkönä.

Enää hän ei täysin allekirjoita kaikkea 60 vuotta sitten kirjoittamaansa. Yhteiskuntakin on muuttunut.

Jotkin Larmolan aineessaan mainitsemat piirteet suomalaisissa ovat hänen mukaansa kuitenkin säilyneet. Esimerkiksi itsepäisyyden, tarmokkuuden ja määrätietoisuuden huomaa vieläkin suomalaisista.

Mutta toisin kuin 60 vuotta sitten, Larmola ei enää näe suomalaisia muita rehellisimmiksi.

”Se oli sellaista 18-vuotiaan kokemattoman pojan hyväntahtoista uskoa, enkä enää menisi suomalaisia kehumaan rehellisimmiksi kuin muitakaan.”

 

Sodan läheisyys korostui niin Larmolan ainekirjoituksessa kuin muidenkin haastateltujen vastauksissa hyvästä suomalaisesta. Vastauksissa näkyi, että Venäjän kanssa oli käyty sotaa vain 14 vuotta aiemmin.

”Se, että olemme yhä suomalaisia talvi- ja jatkosodan jälkeen, ei ole yksin moukan onnea. Nämä voitot on saavuttanut Suomen mies”, Larmolakin kirjoitti jo aineensa alussa.

Useissa vastauksissa hyvää suomalaista kuvattiin sisukkaaksi ja tarmokkaaksi sekä ihmiseksi, joka tiukan paikan tullen auttaa toista. Tämän nosti esiin esimerkiksi kotikonnuiltaan Karjalasta sodan takia lähtenyt maanviljelijä Martti Kurki:

”Koettelemuksen päivinä hyvä suomalainen on aina ollut valmis toista tukemaan, samoin silloinkin, kun pitää normaaliolosuhteissa yhteiskuntamme rakentaa.”

 

Yksi asia pisti erityisesti Larmolan silmään, kun hän luki vanhaa ainettaan: teksti viittasi ja vihjasi hyvän suomalaisen olevan mies. Sama näkyy monessa muussakin vastauksessa.

”Tasa-arvo on meillä sentään tuntuvasti edistynyt. Nykyisin olisi mahdotonta kirjoittaa hyvästä suomalaisesta niin, että keskittyisi pelkästään miehiin”, Larmola sanoo.

Larmola toteaa 1950-luvun olleen hyvin kahtiajakautunutta aikaa: miehillä ja naisilla oli omat kulttuurinsa. 

Ajan kulttuuri näkyy lehtitekstissäkin: naimisissa olleiden naisvastaajien kohdalla jutussa on mainittu ammatin lisäksi tittelinä myös ”rouva”.

Larmolan mielestä suomalaiset eivät vieläkään anna helposti periksi, mutta itsetunnolle on tapahtunut jotain.

”Ehkä itsetuntomme ei ole enää niin voimakas kuin 1950-luvulla. Olemme joutuneet kokemaan, ettemme enää välttämättä pärjää sivistyksessä, käytöksessä ja joustavuudessa monille muille kansakunnille.”

Aineessaan Larmola korosti korpisuomalaisuutta eli sitä, kuinka suomalaiset halusivat näyttää pärjäävänsä omillaan ilman ulkopuolisia vaikutteita.

Nykyisin hän näkee suomalaisen kansainvälisissä asioissa kokeneemmiksi.

”Globalisaatio, ilmastopolitiikka ja kansainvälinen talouspolitiikka pakottavat tämän päivän suomalaisia ajattelemaan vastuuta paljon enemmän kuin silloin 1950-luvulla.”

 

Itsetuntoa kommentoi vuonna 1958 myös farmaseutti Kaija Juurinen. Hän sanoi suomalaisten itsetunnon perustuvan tosiasioihin, ei tyhjään rehentelyyn tai nousukasmaiseen omahyväisyyteen.

”Talonpojan sukuahan hän on, mutta hänellä ei silti ole aihetta myöskään alemmuudentunteen elättelyyn kansojen perhepiirissä, ei edes vauraaseen länsinaapuriin itseään verratessa”, Juurinen totesi.

Nousukasmaisuutta vastaajat paheksuivat, ja niiden vastakohdaksi asettuivat ”korpiköyhä” ja ”korpiluonteinen”. Ne kuvaavat aikaa, jolloin monen tulot olivat pienet ja moni sai elantonsa maasta.

Erojakin vastaajien ajatuksissa oli. Esimerkiksi mallisuunnittelija Eivor Lilljan mielestä jokaisella suomalaisella pitäisi olla ”huomattavasti enemmän työintoa ja tarmoa sisukkuutensa lisäksi”.

Farmaseutti Juurinen taas kommentoi, että ”toisinaan enemmän fyysistä kuin henkistä sisua omaava tyyppi osoittaa tositilanteessa sekä pystyvyyttä että hyvää makua – korpiköyhänäkään hän ei vaivu itsesääliin, vaan yrittää eteenpäin”.

Millainen on hyvä suomalainen nyt, vuoden 2019 kynnyksellä? Vastaa kyselyyn.

Entä millainen on hyvä suomalainen nyt, vuoden 2019 kynnyksellä? Mitä hyvää meissä suomalaisissa on, millaisia ominaisuuksia meiltä vaaditaan ja missä meillä olisi parantamisen varaa? Kelpaisiko joku suomalainen esimerkiksi meille kaikille?

Päätimme tehdä aiheesta jutun. Voit osallistua kertomalla oman näkemyksesi hyvästä suomalaisesta: vastaa Suomen Kuvalehden kyselyyn, jonka löydä täältä.

 

Kuvakaappaukset jutusta vuodelta 1958. Kun klikkaat kuvaa, näet sen suurempana.

Suomen Kuvalehti 49/1958. Ruutukaappaus sivulta 27.

Suomen Kuvalehti 49/1958. Ruutukaappaus sivulta 27.

Suomen Kuvalehti 49/1958. Ruutukaappaus sivulta 28.

Suomen Kuvalehti 49/1958. Ruutukaappaus sivulta 28.

Suomen Kuvalehti 49/1958. Ruutukaappaus sivulta 29.

Suomen Kuvalehti 49/1958. Ruutukaappaus sivulta 29.