”Ei laatueroja” – Margariinit samasta tehtaasta, mutta toinen on lähes kuusi kertaa kalliimpaa

Lidlille halpa margariini on sisäänheittotuote. Monille kuluttajille brändi on kuitenkin tärkeämpää kuin hinta.

elintarvikkeet
Teksti
Matleena Kantola
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Margariinin hinnoissa on moninkertaisia eroja.

Lidlin oma 400 gramman Vita D’Or -margariini maksaa 31 senttiä rasialta. Samassa tehtaassa valmistetusta toisesta margariinimerkistä, Keijusta, joutui K-marketissa pulittamaan 1,79 euroa 19. heinäkuuta.

Kyse on kilpailusta, sanoo Lidlin kaupallinen johtaja Timo Hansio.

“Haluamme tarjota asiakkaalle Suomen halvimman ostoskorin, ja margariini on yksi keskeinen tuote suomalaisten ostoskorissa.”

Vita D’Orit ovat maksaneet halvimmillaan vain 20 senttiä.

Hansio vakuuttaa, että Lidlin halvimman, kolmenkymmenen sentin Vita D’Orin margariinin, ja kalliimman, Keijun, välillä “laaduissa ei ole eroja”, vain “hintapositio on täysin erilainen”.

”Margariinituotteet voivat erota toisistaan rasvan määrässä, mutta samat ainesosat niissä on”, hän sanoo.

Margariinien erilaiset rasvat eivät Hansion mukaan myöskään merkittävästi vaikuta hintoihin. Ei siis ole suurta merkitystä, onko margariinissa palmu- vai rypsiöljyä.

Vita D’Orin kilohinta on 0,78 ja Keijun 4,48 euroa.

Lidlin margariinilla ja Keijulla on sama valmistaja, Bunge Finland.

Valmistaja ei kuitenkaan lähde avaamaan tuotteiden hintaeroja.

“Emme ota kantaa kauppojen hinnoitteluun. Valmistajana voimme puhua vain tuotteiden laadusta ja sitä määrittelevistä tekijöistä”, Bunge Finlandin toimitusjohtaja Antero Lehtonen sanoo.

“Tavarantoimittajat toimittavat tuotteensa keskusliikkeille, jotka omien valikoimapäätöstensä perusteella hinnoittelevat tuotteet ja toimittavat ne eri kauppaketjujen myymälöihin.”

Tuotteen hintaan vaikuttaa, mitä öljyjä siinä on käytetty. Öljy voi olla kookos-, auringonkukka-, rypsi- tai palmuöljyä.

“Kasviöljyt, kuten rypsiöljy ja kookosöljy, ovat luonnontuotteita, joiden satokauden onnistuminen voi vuosittain vaihdella. Kasviöljyjen hinta ja saatavuus vaihtelevat sadon määrän ja maailmanmarkkinoilla olevan kysynnän mukaisesti”, Lehtonen sanoo.

Kevytmargariineissa rasvapitoisuus on 30–40 prosenttia, kun taas korkeamman rasvan margariinissa se on 60–80 prosenttia. Tämä vaikuttaa myös hintaan: korkeamman rasvan margariinit ovat kalliimpia.

Keijun ja Vita D'Orin tuoteselosteet.
Keijun ja Vita D’Orin tuoteselosteet. © Mika Soikkeli

Kaupan näkökulmasta tuotteiden hinta-eroissa on kyse brändien välisestä hinnoittelusta, sanoo Keskon tiedottaja Jaakko Mäntyranta.

“Kuluttaja sitoutuu margariineissa usein vahvasti käyttämäänsä brändiin. Osalla asiakkaista valintaan vaikuttavat terveysvaikutteiset lisäominaisuudet, esimerkiksi omega-3 tai kasvistanolit”, Mäntyranta sanoo.

SOK:n ostojohtaja Kim Strömsholmin mielestä margariineissa hinta-laatusuhde ei aina mene yksi yhteen.

“Laadukkaampi ei aina välttämättä ole kalliimpi.”

Strömsholm kannustaa kuluttajia vertailemaan tuotteiden laatua ja hintoja.

“Jokainen kuluttaja tekee ostopäätöksen omista lähtökohdistaan. Joillekin tärkeää on hinta, toiselle taas joku tietty brändi, kolmannelle tuotteen terveysvaikutukset tai oma erityisruokavalio. Luonnollisesti myös makumieltymykset vaikuttavat.”

 

Suomessa ruoan hintaan vaikuttavat korkeat tuotantokulut ja logistiikan kulut. Harvaan asutussa maassa tuotteiden kuljetus maksaa.

“Yritämme suosia kotimaista kun mahdollista. Kun saanti on kuitenkin turvattava, joudumme käyttämään myös ulkomaisia raaka-aineita”, Bunge Finlandin Lehtonen sanoo.

Suomessa ei ole riittävästi omaa rypsituotantoa.

“Rypsin viljelypinta-alat ovat olleet Suomessa pienet suhteessa tarpeeseen jo usean kymmenen vuoden ajan. Rypsin päävyöhyke on Pohjois-Euroopassa, ja Pohjois-Saksa on erittäin suuri rypsin tuottaja tällä hetkellä.”

Bunge valmistaa muun muassa Keiju- ja Sunnuntai-tuotteita sekä kauppojen omia merkkejä Pohjoismaiden markkinoille. Se on ainoa margariinien valmistaja Suomessa.

Bunge Finland on osa monikansallista Bunge Ltd -yhtiötä. Se osti Raision margariiniliiketoiminnan vuonna 2009.

Tutkija: Voitto ja kate otetaan muista tuotteista.

Elintarvikkeiden hinnoittelu on monen osatekijän summa.

Tuotteiden loppuhintaan vaikuttavat raaka-aineen hinta ja tuotteen alkuperämaa. Esimerkiksi kotimainen rypsi maksaa enemmän kuin ulkomainen palmuöljy.

Muita vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa tuotantoprosessi, markkinointi, logistiikka, tuotteen design ja markkinointi.

Raaka-aineen osuus muodostaa keskimäärin vain noin 15 prosenttia kuluttajan ruokalaskusta, sanoo Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi.

“Ruoka on entistä jalostetumpaa, ja ruoan lisäarvo kasvatetaan teollisuudessa tuotteen jalostuksessa.”

Kotimainen ruoka on yleensä kalliimpaa kuin ulkomainen, mutta suomalaiset valitsevat useammin kotimaisen kuin ulkomaisen tuotteen.

“Suomalaisen syömästä ruoasta noin 70 prosenttia on kotimaista”, Niemi kertoo.

Suomessa ruokaa verotetaan 14 prosentin verokannalla.

“Euromaaksi Suomessa on suhteellisen korkea ruoan verotusprosentti, mutta pohjoismaisessa vertailussa Suomi on silti pärjännyt, sillä ruoan hinta on Pohjoismaiden alhaisin”, Niemi sanoo.

Vähittäiskaupan kilpailu on Suomessa heikompaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Lidl on ainoa ulkomainen kauppaketju Suomessa, eivätkä Suomen markkinat kiinnosta laajasti muita eurooppalaisia kauppaketjuja.

“30 sentin margariini on sisäänheittotuote, jossa ei ole laskettu kaikkia kuluja mukaan. Muista tuotteista otetaan sitten se voitto ja kate.”

 

Juttu julkaistu 20.7. klo 7.34, juttua muokattu klo 17: Lidlin Timo Hansion mukaan kaikki margariinituotteet voivat erota toisistaan rasvan määrässä, eivät vain Keiju ja Vita D’Or.

Juttua muokattu 21.7. klo 11.23: Keskon Jaakko Mäntyranta tarkoitti kasvistanoleja, ei kasvisaetanolia.