Lumi eli Jīn Băobăo peuhasi lumessa, kun Ähtärin pandatalo aukesi yleisölle 17. helmikuuta 2018.

Lumi Pyry

Ähtärin pandoissa ei ole kyse Kiinan pehmeästä diplomatiasta, sanoo tutkija. Kyse on siitä, että Suomen kevät laukaisee pandojen vaateliaan kiiman.

Lumi eli Jīn Băobăo peuhasi lumessa, kun Ähtärin pandatalo aukesi yleisölle 17. helmikuuta 2018. © RONI REKOMAA / LK
Kotimaa 22.03.2019 06:00
Teksti Antti Kivimäki

Helsinki-Vantaan lentokentällä mediaa oli paikalla enemmän kuin keskitason valtiovierailulla. Kamerat seurasivat tammikuun 18. päivänä 2018, kuinka kaksi pandaa köllötteli selällään kuljetushäkeissä ja järsi rauhassa bambua, kun tullivirkailijat ottivat ne vastaan.

Kuvattiin poliisisaattuetta, joka turvasi pandojen kuljetuksen Ähtärin eläinpuistoon.

Helmikuussa ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun pandat pääsivät ulos kuukauden karanteenista. Naaraspanda Lumi heitti hangessa kuperkeikkaa ja kiipesi puuhun. Pyry-uros roikkui pandoja erottavassa metalliaitauksessa ja nuuski kaihoisasti Lumin suuntaan.

Söpöä.

Samoihin aikoihin ja jo paljon ennen pandojen saapumista media kirjoitti kärkevästi niiden tulosta.

”Kiinan pandadiplomatia tähtää länsimaisen kritiikin vaimentamiseen.”

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö