Ehdokas Sari Essayah, tähtäättekö todellisuudessa seuraaviin eduskuntavaaleihin?

Kotimaa 20.1.2012 16:30
Kuva Hannes Heikura.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen hyrisi tyytyväisyydestä 26. marraskuuta. Puoluevaltuusto oli juuri nimittänyt europarlamentaarikko Sari Essayahin presidenttiehdokkaaksi.

”Hyvä presidentti…” Räsänen aloitti puheensa, piti parin sekunnin paussin, hymyili ja jatkoi: ”ehdokas Sari.”

Essayahilla on Räsäsen sanaleikittelystä huolimatta vain statistin rooli. Hän kamppailee mielipidemittausten mukaan samassa sarjassa Rkp:n Eva Biaudet’n kanssa. Heidän tavoitteenaan on välttää viimeinen sija.

Räsäsen tyytyväisyys oli silti ymmärrettävää. Entinen huippu-urheilija on melko tuttu suomalaisille. Pieni puolue ei joudu käyttämään suuria rahoja kandidaattinsa mainostamiseen.

Vaalikeskustelut ovat osoittaneet, että kauppatieteiden maisteri kykenee tasaveroiseen väittelyyn itseään kokeneempien poliitikkojen kanssa. Tiukkapipoisena pidetyn puolueen ehdokas on jopa yllättänyt rentoudellaan. Essayah ei provosoitunut esimerkiksi Ylen Pressiklubi-ohjelmassa, vaikka Voima-lehden toimituspäällikkö Susanna Kuparinen yritti naljailla hänen uskonnolliselle vakaumukselleen.

Räsänen on ohjannut kristillisdemokraattista puoluetta aiempaa vanhoillisemmaksi ja uskonnollisemmaksi, lähelle herätyskristillisten yhteisöjen arvoja. Homo-, abortti- ja naispappeuskysymysten korostaminen ei johdu puoluejohtajan sanelusta. Sillä on aitoa kannatusta kristillisdemokraattien kentässä.

Puolueen eduskuntaryhmä muuttui kevään vaaleissa entistä konservatiivisemmaksi. Maltillisina pidetyt Bjarne Kallis ja Kari Kärkkäinen eivät asettuneet ehdolle, eikä Tarja Tallqvist tullut valituksi.

Puoluesihteeri Asmo Maanselkä esitti marraskuussa retorisen kysymyksen: ”Mitä hyvää liberalismi on meille tuonut?”

”Taloudellinen liberalismi on muuttanut pysyvät työsuhteet pätkätöiksi. Sosiaalinen liberalismi on pirstonut perinteiset perherakenteet erinäisiin lyhytaikaisiin elämänvaiheisiin. Euroliberalismi on vienyt meidät kuilun partaalle”, Maanselkä kauhisteli.

Essayah istuu hyvin Maanselän luonnosteleman politiikan yhdeksi keulakuvaksi.

Europarlamentaarikko suhtautuu varauksellisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. EU:n liittovaltiokehitystä hän vastustaa. Itse asiassa Essayah vieroksuu koko EU:ta. Kilpakävelijä ripusti Helsingin EM-kisoissa vuonna 1994 vastahakoisesti rintaansa numerolapun, jonka taustakuviona oli EU:n tähtilippu. Hän myös protestoi julkisesti ”poliittisen tunnuksen” käyttöä urheilutapahtuman markkinoinnissa.

Essayahin perinteisiä perhearvoja kohtaan tuntema kunnioituskin kävi ilmi jo kilpauran aikana. Hän muun muassa neuvoi nuorisoa, etteivät ensitreffit saa johtaa siihen, että laitetaan heti ”navat vastakkain”.

Eduskuntavaalien esivaali

Essayah on Räsäsen luottopoliitikko. Kaksikko tukee ja sparraa toisiaan.

”He ovat henkisesti, hengellisesti ja aatteellisesti lähellä toisiaan”, luonnehtii eräs kristillisdemokraattien vaikuttaja.

Räsäsen halu pitää Essayah puolueen sisäpiirissä sai vuonna 2007 rumia piirteitä. Puheenjohtaja junaili silloin eduskunnasta pudonneen Essayahin puoluesihteeriksi. Sitä ennen hän oli ilmoittanut Essayahin edeltäjälle Annika Kokolle, ettei puolueella ollut varaa pitää häntä puoluesihteerinä silloisella palkalla. Hetki sen jälkeen, kun Kokko oli jättänyt tehtävänsä, Essayah pestattiin hänen tilalleen samalla palkalla kuin mitä Kokko oli nauttinut.

Essayahin ehdokkuuden yhtenä motiivina on pitää Räsäsen suosikki julkisuuden valokeilassa. Ehdokkuus palvelee hänen poliittista eloonjäämistään.

On todennäköistä, ettei Essayah onnistu uusimaan mandaattiaan seuraavissa eurovaaleissa. Hän nousi viime kerralla Brysselin-koneeseen perussuomalaisten kanssa solmitun vaaliliiton ansiosta.

Perussuomalaiset tuskin uusivat vaaliliittoa vuonna 2014, mikäli puolueen kannatus on pysynyt lähelläkään nykytasoa. Kokoomuksella tai keskustallakaan ei liene haluja liittoutua kristillisdemokraattien kanssa.

Koska europarlamenttipaikka uhkaa mennä alta, Essayahin on tähdättävä eduskuntavaaleihin. Hän teki edellisen eduskuntavisiittinsä Varsinais-Suomesta valittuna edustajana, mutta Lapinlahdella lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt poliitikko asettunee ensi kerralla ehdolle kotiseuduillaan. Itä-Suomen pienten vaalipiirien mahdollisella yhdistämisellä rakennettava uusi suurempi vaalipiiri alentaisi piilevää äänikynnystä ja parantaisi pienpuolueen mahdollisuuksia saada ehdokkaansa valituksi.

Presidentinvaalit lienevät Essayahille siis vuoden 2015 eduskuntavaalien esivaali.

Kallis ehdotti Niinistöä

Monet kristillisdemokraatit arvioivat, että Räsänen haluaa valmistella Essayahia jopa seuraavaksi puoluejohtajaksi.

”Potentiaalisia ehdokkaita ei ole kovin paljon”, sanoo eräs sisäpiiriläinen: ”En keksi, kuka voisi olla Sarin vastaehdokas.”

Presidenttiehdokkuuden toivotaan rakentavan uskottavuutta Essayahin puheenjohtajuudelle.

Essayahin eurovaaleissa saamat lähes 54 000 ääntä osoittavat hänen olevan varsin suosittu omiensa keskuudessa. Kristillisdemokraateilla on silti sama ongelma kuin monella muulla puolueella. Osa väestä aikoo äänestää jo ensimmäisellä kierroksella kokoomuksen ehdokasta, gallupsuosikki Sauli Niinistöä. Esimerkiksi kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja, viime vaalien presidenttiehdokas Bjarne Kallis tukee Niinistöä. Myös ex-kansanedustaja Kari Kärkkäinen on Niinistön joukoissa.

Kallis jopa ehdotti puolueen sisäpiiriläisille syksyllä 2010, että kristillisdemokraatit olisivat pyytäneet Niinistöä viralliseksi ehdokkaakseen. Kallis sai esitykselleen jonkin verran tukea.

Räsänen ei sille kuitenkaan lämmennyt. Hän pelkäsi, ettei kenttäväki olisi ymmärtänyt toisen puolueen ehdokkaan kannattamista.

Toimi Kankaanniemi sai kristillisten ehdokkaana vuoden 1994 presidentinvaaleissa yhden prosentin kannatuksen. Kallis ylsi kuusi vuotta sitten kahteen prosenttiin. Mielipidemittaukset ovat ennakoineet Essayahillekin parin prosentin lukemia. Kolmen prosentin rajan ylittyminen olisi kristillisdemokraateille kuin lottovoitto.

Sari Essayah

  • Syntymäaika ja -paikka: 21.2.1967, Haukivuori
  • Kotipaikka: Paimio, asuu Brysselissä
  • Perhe: naimisissa, kaksi tytärtä
  • Koulutus: kauppatieteiden maisteri
  • Ura: kansanedustaja 2003-2007, kristillisdemokraattien puoluesihteeri 2007-2009, europarlamentaarikko 2009-, kävelyn MM-kultaa ja -pronssia sekä EM-kultaa 1991-1994
  • Keskeiset vaaliteemat: EU:n liittovaltiokehityksen vastustaminen, Suomen jatkettava ulkopolitiikassa puolueettomana välittäjänä, EU-Nato-yhteistyöhön osallistuminen, Israel-myönteisyys, Raamatun kymmenen käskyn korostaminen

Lue muut muut jutut presidenttiehdokkaista ja vaaleista täältä.

Juttu on julkaistu alun perin Suomen Kuvalehden numerossa 2/2012.