Ehdokas Pekka Haavisto, miten tässä näin kävi?

Kotimaa 20.1.2012 09:19
Pekka Haavisto koukkaa vasemmalta Paavo Lipposen ohi. Kuva Ari Heinonen.

Vihreiden presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston kampanjatoimistossa on jo pari viikkoa puristettu yrttiteemukia entistä tiukemmin. Mielipidemittaukset ja viestit kentältä ovat olleet rohkaisevia.

”Emme me niinkään gallupeja tuijota, mutta monet kokeneet politiikan konkarit ovat yhtäpitävästi todenneet, että Pekan kannatus on nousussa”, hykertelee kampanjapäällikkö Riikka Kämppi. ”Se näkyy kannattajailmoittautumisissa ja sosiaalisessa mediassa.”

Kämppiä on koko kampanjan ajan harmittanut asetelma, jossa media hänen mielestään sijoitti Haaviston etukäteen niin sanottujen pienten ehdokkaiden joukkoon. Mielipidemittaukset näyttävät nyt osoittavan, että hän olisi noussut haastajien kärkeen. Haavistokin on vielä kaukana ennakkosuosikki Sauli Niinistöstä (kok), mutta taistelupari Paavo Väyrynen (kesk) ja Timo Soini (ps) on jo saavutettu ja demarien vajoava ehdokas Paavo Lipponen ohitettu.

Miten tässä näin kävi?

Politiikan tutkija, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Ville Pernaa arvelee, että erityisesti Lipposen alavireisesti startannut kampanja avasi Haavistolle iskun paikan.

Myös Kämppi lukee demarien tilannetta Haaviston eduksi.

”Demarien joukoissahan epävarmuus on suuri – ellei peräti suurin. Se saattaa olla ratkaisevaa. Vuodenvaihteen aikoihin demareista vielä neljännes oli epävarmoja. Kun puolueen kannatus on kuitenkin 20 prosentin luokkaa, tällä on suuri merkitys.”

Demareista onkin vuotanut kannattajia Haaviston leiriin. Esimerkiksi entinen kansanedustaja ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund on ilmoittautunut vihreiden ehdokkaan taakse. Tämä on saanut monet miettimään, mitä mahtaa äänestyslippuunsa piirtää ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd), joka ei koskaan ole ollut mikään Lippos-fani.

Väistyvä presidentti Tarja Halonen sai paljon kannattajia vihreistä edellisissä vaaleissa. Nyt he ovat luonnollisesti Haaviston joukoissa, mutta tällä kertaa Halosta kannattaneita demareita saattaakin liikkua Haaviston suuntaan.

Uhka on demarien tiedossa, ja vuotoa yritetään tukkia. Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ilmoitti heti joulun jälkeen, että demariedustajat jalkautuvat äänekkäästi ja näkyvästi vaalikentille. Soppakanuunat ja kahviteltat ajetaan asemiin Lipposen puolesta. Hänen putoamisensa toiselta kierrokselta olisi sensaatio, onhan maassa ollut demaripresidentti 30 vuotta.

Jakolinja hämärtyy

Toinen Haaviston kannalta ratkaiseva kysymys on, säilyykö näissä vaaleissa vanha vasemmisto-oikeisto-raja vai valitaanko Niinistön haastaja toiselle kierrokselle EU-politiikan perusteella.

Pernaa arvioi, että Eurooppa-teema hallitsee nyt keskustelua.

”Haavisto on vankka ammattilainen niissä asioissa, jotka kuuluvat pykälien mukaan presidentille, mutta monen äänestäjän kohdalla ne tuntuvatkin nyt sivuasioilta.”

Jos poliittinen jakolinja näissä vaaleissa muuttuu, on epätodennäköistä, että toiselle kierrokselle nousisi kaksi EU-myönteistä ehdokasta, Niinistö ja vaikkapa Haavisto.

Haaviston leirissä ei uskota muutokseen.

”Oikeisto-vasemmisto-jaottelu toimii vielä”, Kämppi arvioi. ”Enemmistö suomalaisista on pressanvaaleissa äänestänyt vasemmiston ehdokasta. Näin voi käydä näissäkin vaaleissa, mutta nyt Haavisto tuntuu sijoittuvan jopa Lipposesta vasemmalle.”

Haaviston kansalaisvaltuuskunnassa on myös merkkejä tästä. Taiteilijoiden, yliopistoväen ja muun älykkökaartin joukossa on muun muassa pesunkestävä ay-vassari, Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas. Vaikka vasemmistoliitolla on omakin presidenttiehdokas, puoluejohtaja Paavo Arhinmäki, Suokas on alusta lähtien seisonut Haaviston vitjassa.

”Se olisi tosi mielenkiintoinen asetelma, jos toisella kierroksella olisivat vastakkain Niinistö ja Haavisto. Siinä olisi hyvä kontrasti.”

Suokas tarkentaa vielä, että Haaviston edustamat selvästi Niinistöä pehmeämmät arvot selkeyttäisivät vaihtoehtoja. ”Nyt yhteiskunnassa vallitsevat kovat arvot, ja talouden ehdoilla mennään.”

Suokaskaan ei usko, että toisen kierroksen jakolinja kulkisi suhtautumisessa EU:hun.

”Suomalaisethan ovat EU-myönteisiä. Olisi hyvin outoa, jos he valitsisivat EU-vastaisen presidentin.”

Tabuja vastaan

Haaviston nousu selittyy myös yksinkertaisesti sillä, että hän on pärjännyt hyvin paneeleissa. Nyt näyttäisi toistuvan sama ilmiö kuin vuonna 1987, jolloin hän valloitti äänestäjien sydämet yhdellä ainoalla tv-esiintymisellä ja nousi eduskuntaan. Ennen tuota tv-keskustelua Haavisto oli saanut vain 46 ennakkoääntä Helsingissä. Tv-esiintymisen jälkeen vaalipäivänä hän sai yli 3 000 äänen vyöryn.

”Haavisto on asiantunteva ja asiallinen”, Pernaa sanoo. ”Tenttien perusteella hän on luonteva ja vakuuttava esiintyjä. Hän herättää kielteisiä tuntemuksia hyvin harvoissa.”

Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli. ”Jos on fiksu ja tahdikas, ominaisuudet voivat joidenkin silmissä muuttua jopa värittömyydeksi.”

Kun tasavalta tuntuu nyt taloudellisen kriisin keskellä etsivän jämäkkää johtajaa, Haaviston siloinen pehmeys voi kääntyä häntä vastaan.

Myös ehdokkaan avoin homoseksuaalisuus koettelee suomalaisen äänestäjäkunnan suvaitsevaisuutta. Joidenkin on vaikea sulattaa, että Linnan juhlia isännöisi miespari.

”Tuokin saattaa vaikuttaa konservatiivisissa piireissä”, Pernaa sanoo. ”Presidentti-instituutio on kuitenkin monelle äänestäjälle aika jäykkä ja konservatiivinen rakennelma. Joidenkin äänestäjien kohdalla raja voi mennä juuri tuossa.”

Tilannetta ei ole Haaviston kannalta helpottanut, että mediassa on kampanjan aikana ollut paljastuksia ehdokasta parikymmentä vuotta nuoremman ecuadorilaisen miespuolison kapakkatappelusta ja rattijuopumuksesta. Mitkä mahtaisivat olla reaktiot, jos samanlaisia toilailuja yhdistettäisiin vaikkapa Vuokko Väyryseen?

Pienet marginaalit

Kampanjapäällikkö Kämppi luottaa, että Haaviston maine kansainvälisen politiikan asiantuntijana ja sovittelijana on ehdokkaan paras valtti. Haavisto on paitsi kokenut suomalainen poliitikko ja entinen ministeri, myös pitkään YK:n ja EU:n tehtävissä maailman kriisialueita kiertänyt luennoitsija ja neuvottelija.

”Laaja yleisö tuntee hänet juuri sellaisena.”

Kämpin mielestä Haaviston vierailu perussuomalaisten parlamentaarisen kauhukakaran Teuvo Hakkaraisen sahalla Viitasaarella oli omiaan vahvistamaan kuvaa ehdokkaasta ennakkoluulottomana sillanrakentajana.

Vaalien loppumetreillä useimmat ehdokkaat panostavat Haaviston tapaan mediaesiintymisiin, erityisesti tv-tentteihin. Vihreiden ehdokas nähdään Kämpin mukaan kuitenkin myös kasvotusten äänestäjien kanssa. ”Meille tulee erittäin tiukka kiertueaikataulu.”

Niinistön haastajien keskinäinen matematiikka on kimurantti. Paikka toiselle kierrokselle irtoaa ehkä äärimmäisen täpärällä äänierolla.

Kun Niinistö seilaa omissa sfääreissään ja pienimmätkin ehdokkaat noukkivat omat äänensä, kärkinelikko voi ajautua erittäin tiukkaan tasatilanteeseen.

Väyrynen saanee tällä kerralla taakseen keskustan EU-vastustajat, jotka vielä eduskuntavaaleissa protestoivat äänestämällä perussuomalaisia.

Soini voi menettää keskustalaiset änkyrät, mutta eduskuntavaalitulos oli sen verran hurja (19,1 prosenttia ja noin 560 000 ääntä), että hänellä on siihen jonkin verran jopa varaa.

Haaviston kohtalonkysymys on, kuinka paljon vihreiden ehdokas saa ääniä oman puolueensa ulkopuolelta. Vihreiden ääniosuus eduskuntavaaleissa oli 7,3 prosenttia ja äänimäärä noin 213 000.

Äänimäärän pitäisi kasvaa hurjasti, jotta presidentinvaalien yllätysnousijasta tulisi Niinistön todellinen haastaja.

Pekka Haavisto

  • Syntymäaika ja -paikka: 23.3.1958, Helsinki
  • Kotipaikka: Helsinki
  • Perhe: rekisteröidyssä parisuhteessa
  • Koulutus: valtiotieteiden ylioppilas
  • Ura: toimittaja, kansanedustaja 1987-1995 ja 2007-, ympäristöministeri 1995-1999, minkä jälkeen YK:n ympäristöohjelman UNEPin asiantuntija ja EU:n Sudanin erityisedustaja Darfurin rauhanneuvotteluissa, vieraileva luennoitsija mm. Bristolin yliopistossa ja Nato-opistossa Saksan Oberammergaussa, kirjoittanut useita kirjoja
  • Keskeiset vaaliteemat: kansaa jakavasta keskustelusta kansaa yhdistävään keskusteluun, aktiivinen ote kansainvälistymisen hyötyihin (esim. uusia markkinoita vientiteollisuudelle), rauhantyö osaksi Suomen valtion toimintaa, koulujen ja työn ulkopuolelle jääneen ns. kadonneen sukupolven (n. 50 000 nuorta) pelastaminen

Lue muut muut jutut presidenttiehdokkaista ja vaaleista täältä.

Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehdessä 2/2012.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.