Ehdokas Eva Biaudet, tukeeko puolue teitä?

Kotimaa 21.1.2012 16:00

Taivaalta vihmoo hiljaista tihkua, ja Eva Biaudet hytisee kylmästä. Hän on tullut Söderkullan S-marketin pihaan tapaamaan sipoolaisia äänestäjiä, mutta ympärillä pyörii pääasiassa toimittajia ja Rkp:n paikallista kermaa.

Ihmisiä valuu sisään kauppaan viikonloppuostoksille tasaisena virtana. Moni ei vilkaisekaan ulko-oven sivuun pystytetyn vaalikojun pipari- ja glögitarjoilua. Kaikille ei kelpaa edes avustajien tarjoama Biaudet-suklaa.

Biaudet on käynyt presidenttikampanjaa ahtaassa raossa. Hänen kannatuksensa jumittui hyvissä ajoin syksyllä kolmen prosentin pintaan. Se tarkoittaa, ettei hän ole saanut taakseen edes kaikkia Rkp:n perinteisiä äänestäjiä.

Rkp:ssä oli jo alun perin erilaisia käsityksiä siitä, oliko oman ehdokkaan asettaminen ylipäätään viisasta. Jotkut puolueen aktiivit olisivat halunneet mennä suoraan Sdp:n Lipposen taakse. He ajattelivat, että sillä tavalla saataisiin toiselle kierrokselle ainakin yksi suomenruotsalaisten tarpeita ymmärtävä ehdokas.

Samaa keskustelua on käyty Rkp:ssä melkein joka presidentinvaaleissa. Kuusi vuotta sitten jopa silloinen puheenjohtaja Jan-Erik Enestam vastusti omaa ehdokasta, mutta muu puoluejohto käveli hänen ylitseen.

Enestamin seuraajaksi tullut Stefan Wallin on sen sijaan pitänyt koko ajan tärkeänä, että Rkp osallistuu myös presidentinvaaleihin, koska muuten se jää ilman niiden tarjoamaa julkisuutta.

Kun Sauli Niinistön mukaantulo ei ollut vielä varma, Rkp:ssä eläteltiin toiveita, että puolueen entinen puheenjohtaja Christoffer Taxell olisi saatu houkuteltua kehiin. Wallinin omaakin halukkuutta ehdittiin tiedustella, mutta hän torjui ajatuksen suoralta kädeltä.

Tappio painaa

Elisabeth Rehnin jäljiltä Rkp:ssä ajatellaan yhä, että presidenttipelissä kaikki on periaatteessa mahdollista. Rehn selvisi vuonna 1994 yllättäen toiselle kierrokselle ja kamppaili loppuun asti tasaväkisesti Martti Ahtisaarta (sd) vastaan. Kahdeksantoista vuoden takaiset tapahtumat kelpaavat yhä todisteeksi siitä, että pienenkin puolueen ehdokas voi päästä pitkälle.

Usko ei ole horjunut, vaikka kuusi vuotta sitten vaalit olivat Rkp:lle täysi katastrofi. Puolueen sisäsiittoinen johtoklikki junaili tuolloin ehdokkaaksi suurelle yleisölle tuntemattoman Henrik Laxin, jonka vetovoima ei ulottunut paljon Svenska klubbenia ja Handelsgilletiä pitemmälle.

Biaudet olisi halunnut ehdokkaaksi jo viime kerralla, muttei silloin kelvannut. Puoluekokouksessa hän sai äänistä vähän yli kolmasosan ja näytti avoimesti pettymyksensä, kun tulos selvisi.

Laxille koettu tappio ei ole vieläkään kokonaan pois pyyhitty. Biaudet ei voi olla edelleenkään täysin varma, että Rkp on puolueena sataprosenttisesti hänen takanaan. Juuri se saattoi olla yksi syy, miksi hän mietti ehdokkuutta niin pitkään ja kuvasi päätöstä jälkeenpäin vaikeaksi.

Wallin on julkisuudessa tukenut Biaudet’ta lojaalisti, joskin melko säästeliäästi. Kaksikon välejä rasittaa yhä tapa, jolla Biaudet saatiin pari vuotta sitten luopumaan Rkp:n puoluesihteerin paikan tavoittelusta. Virallinen selitys kuului, että osapuolten näkemykset tehtävän sisällöstä erosivat liikaa toisistaan.

Pahat kielet ovat väittäneet, että Biaudet nimitettiin tuolloin vähemmistövaltuutetuksi, jottei hän olisi lähtenyt eduskuntavaaleihin kilpailemaan samoista äänistä Astrid Thorsin (r) kanssa. Biaudet’n kannatus on Helsingissä yhä niin vahvaa, että hän pääsisi helposti takaisin eduskuntaan, jos vain haluaisi. Siihen hänen ei tarvitse edes hakea nostetta presidentinvaaleista.

Säätiöt rahoittavat

Rkp on vaaleissa sikäli muita pieniä puolueita paremmassa asemassa, että vauraiden ruotsinkielisten säätiöiden tuella on helppo ideoida näyttäviä kampanjoita. Biaudet’n alustava vaalibudjetti on 440 000 euroa, mistä yli kaksi kolmasosaa on säätiöiden rahaa.

Viisikymppisen Biaudet’n innokkaimpia tukijoita ovat Rkp:ssä olleet nuoret. Juuri nuorisojärjestö, Svensk Ungdom, väläytti ensimmäisenä hänen nimeämistään ehdokkaaksi. Puheenjohtaja Fredrika Åkerö arveli, että Biaudet’n kaltainen liberaali ehdokas voisi saada uudetkin äänestäjät kiinnostumaan Rkp:stä.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri Björn Månsson varoittaa kuitenkin liioittelemasta presidentinvaalien merkitystä. Hän on seurannut puoluetta kymmeniä vuosia sekä toimittajan roolissa että sisältäpäin.

”Rehnin menestys ei näkynyt aikoinaan puolueen kannatuksessa, eikä Laxin huono tulos rokottanut sitä”, Månsson muistuttaa.

Biaudet’n asemaa hankaloittaa, että vapaamielisillä äänestäjillä on tällä kertaa valittavana myös suomenkielinen vaihtoehto. Vihreiden Pekka Haavisto on Biaudet’n tavoin profiloitunut vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustajana. Kaiken lisäksi Haaviston kansainväliset näytöt ovat vakuuttavammat.

Sukupuolella ei ole nyt samanlaista merkitystä kuin muutamissa edellisissä presidentinvaaleissa, mutta Rkp:ssä arvioidaan, että Biaudet pystyy silti kokoamaan taakseen jonkin verran naisia yli puoluerajojen. Joulun alla tukijoukkoihin liittyi presidentti Martti Ahtisaaren puoliso Eeva Ahtisaari.

Järjestöpäällikkö Christel Liljeström harmittelee, ettei vaalikeskusteluissa ole päästy puhumaan sosiaali- ja terveysasioista, joista Biaudet’lla on ainoana ehdokasjoukossa ministerikokemusta.

”Se on ilman muuta yksi asia, joka meidän pitää pystyä nostamaan loppusuoralla vielä paremmin esiin.”

Lipponen ei ole hajottanut Rkp:n rivejä niin pahasti kuin etukäteen arveltiin. Hänen ruotsinkielisessä valtuuskunnassaan on vain pari näkyvää rkp:läistä, nimekkäimpänä entinen kansanedustaja Per-Henrik Nyman. Lisäksi mukana on muutamia, jotka ovat aiemmin tukeneet vaaleissa yksittäisiä Rkp:n ehdokkaita.

Kyselyjen mukaan Niinistöllä on suomenruotsalaisten keskuudessa jopa enemmän kannatusta kuin Lipposella, vaikka hän ei ole puolustanut ruotsin kielen asemaa yhtä aktiivisesti. Niinistön puolesta liputtaa nyt esimerkiksi Jörn Donner, joka pyrki vielä vajaa vuosi sitten eduskuntaan Rkp:n listoilta ja edusti sitä ennen Sdp:tä.

Vaasan vaalipiirissä ruotsinkielisten ääniä saattaa mennä jonkin verran myös Paavo Väyryselle.

Pohjanmaalla Biaudet’n vihreys ja radikalismi on edelleen liikaa osalle Rkp:n kannattajista. Konservatiivisimmissa piireissä häntä katsotaan kieroon myös siksi, että hän ei kuulu kirkkoon. Tätä taustaa vasten ei ollut sattumaa, että Biaudet’n ehdokkuuden vahvistanut ylimääräinen puoluekokous pidettiin juuri Vaasassa. Biaudet oli syksyllä asetetuista ehdokkaista ainoa, jonka valintatilaisuus vietiin Helsingin ulkopuolelle.

Eva Biaudet

  • Syntymäaika ja -paikka: 27.2.1961, Helsinki
  • Kotipaikka: Helsinki
  • Perhe: avoliitossa, neljä lasta
  • Koulutus: oikeustieteen ylioppilas
  • Ura: Rkp:n suunnittelusihteeri 1989-1990, Rkp:n varapj. 1990-1995, kansanedustaja 1991-2007, Rkp:n eduskuntaryhmän pj. 1995-1999, peruspalveluministeri 1999-2000 ja 2002-2003, Etyj:n ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustaja 2007-2010, vähemmistövaltuutettu 2010-
  • Keskeiset vaaliteemat: monikulttuurisuus, vähemmistöjen oikeudet, globaalikysymykset, sukupuolten välinen tasa-arvo, kaksikielisyys

Lue muut muut jutut presidenttiehdokkaista ja vaaleista täältä.

Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehdessä 2/2012.

Kuva Petri Kaipiainen.

Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehden numerossa 2/2012.