”Eettisesti epäilyttävää” – Finnair kuluttajaviranomaisten mustalle listalle myöhästymiskorvausten takia

Osa osakkaista vaati yhtiökokouksessa johdon tili- ja vastuuvapauden eväämistä. Valtio-omistajan mielestä ongelmia ei ole.
Jyri Raivio
Kotimaa 17.3.2017 18:29

Finnairin suhtautuminen lentojen myöhästymis- ja peruutuskorvauksia vaativiin asiakkaisiinsa nousi yllättäen esiin yrityksen korkeimmalla mahdollisella foorumilla eli yhtiökokouksessa, joka pidettiin Helsingissä 16. maaliskuuta.

Osakas Heikki Saraste ihmetteli, miksei Finnair maksa sääntöjen mukaisia korvauksia, vaan on päätynyt samalle kuluttajaviranomaisten mustalle listalle vähintäänkin epäilyttävässä maineessa olevien käytettyjen autojen kauppiaiden kanssa.

Sarasteen mielestä Finnair on toiminut eettisesti niin epäilyttävällä tavalla, ettei yhtiökokouksen olisi pitänyt myöntää normaaliin tapaan hallitukselle ja toimitusjohtajalle tili- ja vastuuvapautta. Tällainen myöntäminen on lähes poikkeuksetta yhtiökokouksissa puhdas muodollisuus.

 

Saraste ehdotti, että vastuuvapaus voitaisiin myöntää vasta myöhemmin jossakin sopivassa tilaisuudessa sen jälkeen, kun Finnair on alkanut toteuttaa valtion korkeimpien kuluttajaviranomaisten suosituksia.

Tämän(kin) esityksen kohtalon ratkaisi samaisen valtion edustaja, valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara, jonka salkussa oli 80 prosenttia yhtiökokouksen äänistä. Hän ei nähnyt estettä tili- ja vastuuvapauden myöntämiselle, joten Sarasteen kannatettu esitys kuihtui protestiksi.

Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo ja yhtiön lakimies Sami Sarelius todistivat yhtiön noudattavan myöhästymis- ja peruutuskorvauksissa eurooppalaisia säädöksiä. Sareliuksen mukaan yhtiö korvaa yli 40 prosenttia teknisistä vioista johtuneista myöhästymisistä.

Niitä on viime vuonna ollut poikkeuksellisen paljon uuden A350-koneen käyttöönoton vuoksi. Peruutuksia taas on tullut roppakaupalla sen jälkeen, kun Finnairin johto ei osannut varautua toiminnan laajentumisen aiheuttamaan lentäjäpulaan.

Lentoyhtiö ei pystynyt perustelemaan, miksi lennolla puhalsi niin kova vastatuuli.

Sarasteen mainitsemaa mustaa listaa julkaisee Kuluttaja-lehti Kuluttajariitalautakunnan käsittelemien valitusten perusteella. Listatut yritykset eivät ole noudattaneet lautakunnan suositusta virheiden hyvittämisestä ja lehti suosittelee, että kuluttajat välttäisivät tällaisten yritysten palveluja.

Listalta löytyy kaksi Finnairia koskevaa tapausta, vuosilta 2012 ja 2013. Molemmissa Finnair määrättiin korvauksiin. Jälkimmäisessä peruste tosin kuulostaa oudolta.

Lentoyhtiö ei pystynyt perustelemaan matkustajille, miksi lennolla Bangkokista Helsinkiin puhalsi niin kova vastatuuli, että jatkoyhteys Ouluun menetettiin.

Koska tällaista meteorologista perustelua ei esitetty, kuluttajavalituslautakunta päätti, että Finnairin oli maksettava kahdeksan tunnin myöhästymisestä perilletulossa tuhannen euron korvaus.

Lentojen myöhästymisistä ja peruutuksista on säädetty EU-tasolla tarkat taksat, joista lentoyhtiöt parhaansa mukaan yrittävät kiemurrella irti. Jos sopuun ei päästä, asiaa käsittelee Kuluttajariitalautakunta.

Osapuolilla on aina mahdollisuus viedä riita myös tuomioistuinkäsittelyyn. Niiden määrä ei Sareliuksen mukaan ole merkittävästi kasvanut.

Finnair ei kerro, kuinka moni matkustaja on viime vuonna saanut korvauksia ja kuinka paljon rahaa niihin on mennyt. Selkeä enemmistö vakiokorvaushakemuksista menee yhtiön mukaan kuitenkin suoraan maksuun.

”Finavia ei tajua, mitä vaihtokenttä todella merkitsee.”

Yhtiökokous päätti merkittävistä muutoksista Finnairin hallituksessa. Sitä viisi vuotta puheenjohtanut saksalainen lentokoneiden rahoitusalan huippuammattilainen Klaus Heinemann jäi pois ja tilalle tuli Stora Enson ex-toimitusjohtaja Jouko Karvinen.

Heinemann puhui viimeisessä yhtiökokouspuheenvuorossaan samasta asiasta kuin kaikissa aiemmissakin: valtion pitäisi luoda valmiudet luopua enemmistöomistuksestaan Finnairissa. Näin yhtiöllä olisi ainakin teoreettinen mahdollisuus osallistua alalla jatkuvaan konsolidointiin eli omistuksen keskittymiseen.

Tulos oli yhtä laiha kuin aikaisemmillakin kerroilla. Heliövaara kertoi osakkeenomistajille, että asia on jatkuvasti pohdinnassa, mutta mitään suunnitelmia valtion omistuksen pudottamiseksi alle 50 prosentin rajan ei ole olemassa ”eikä niitä täällä julkistettaisi vaikka niitä olisikin”.

Eduskunta päättää kevään aikana antaa valtioneuvostolle valtuudet pudottaa valtion omistusosuus Nesteessä 33,4 prosenttiin eli myydä 16,7 prosenttia öljy-yhtiön osakkeista.

Kahden muun strategisesti tärkeän valtionyhtiön eli Fortumin ja Finnairin osalta semmoisia hankkeita ei Heliövaaran mukaan ole käynnissä. Niille olisi hänen mielestään mahdotonta löytää riittävää poliittista tukea.

 

Heinemann antoi ”suoraan sydämestään” neuvon myös vähän pienemmässä asiassa. Hänen mielestään kahvilan sijoittaminen Helsinki-Vantaan porttien 23 ja 25 välille on paha erehdys, koska se haittaa vaihtomatkustajien liikkumista.

”Finavia ei tajua, mitä vaihtokenttä todella merkitsee”, Heinemann ryöpytti.

Finnairin strategia perustuu Aasian vaihtomatkustajiin, jotka saattavat kaikota, jollei terminaali toimi riittävän hyvin. Parantamisen varaa on hänen mielestään paljon, etenkin kalliiden hintaluokkien matkustajien palveluissa.

Juuri nyt Suomen ja Helsinki-Vantaan asemaa merkittävänä kansainvälisen liikenteen solmukohtana uhkaa kuitenkin isompikin ongelma kuin väärin sijoitettu kahvila.

”Finnairin hallitus on hämmästyneenä seurannut, kuinka muutaman sadan ihmisen lakko voi pysäyttää lentämisemme lähes kokonaan, vaikka emme ole edes työkiistan osapuoli. Luottamus Finnairiin on kokenut kolauksen”, Heinemann sanoi ja vetosi osapuoliin lakkoilun pikaiseksi lopettamiseksi.