Eduskunta edellytti Malmin lentotoiminnan turvaamista – Myös helikopterit häädetään vuodenvaihteessa, korvaavasta kentästä ei tietoa

Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole edes yrittänyt löytää Malmille yhtä korvaavaa kenttää, vaan on jakanut lisätukea lentokentälle.
Kotimaa 21.8.2019 15:59
Malmin lentoasema 2. heinäkuuta 2019.
Malmin lentoasema 2. heinäkuuta 2019. © VESA MOILANEN / LEHTIKUVA

Eduskunta hylkäsi keväällä 2018 Lex Malmin eli kansalaisaloitteen, jonka allekirjoittajat pyysivät eduskunnalta toimia Malmin lentokentän säilyttämiseksi ilmailukäytössä.

Kenttäalueen omistaja Helsingin kaupunki aikoo hävittää kentän ja rakentaa sen paikalle asuntoja noin 25 000 asukkaalle.

Hylkäyspäätöksen yhteydessä eduskunta kuitenkin hyväksyi seuraavansisältöisen lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä.”

Saman edellytyksen kirjasi ensimmäistä kertaa jo maan hallitus päättäessään vuoden 2014 kehysriihessä, että Malmi voidaan muuttaa asuinalueeksi vain sillä edellytyksellä, että kentän ilmailutoiminnoille löytyy korvaava paikka.

Silloinen liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikko (kok) asetti joulukuussa 2014 erityisen työryhmän kenttää etsimään. Työryhmä ei kuitenkaan löytänyt korvaavaa kenttää, eikä lopulta saanut aikaan edes mietintöä.

 

Nyt aika alkaa olla lopussa.

Helsingin kaupunki aikoo lopettaa lentotoiminnan Malmilla ensi vuodenvaihteessa. Kaupungin aiemmin kesällä ilmoittaman linjauksen mukaan häätöpäätös koskee myös helikoptereita.

Pääkaupunkiseutu on siis tammikuun 2020 alussa varmasti globaalistikin harvinainen metropolialue siinä suhteessa, ettei täältä löydy paikkaa siviilihelikoptereille eikä kevyille, niin sanotuille yleisilmailulentokoneille.

Malmin lentotoimintaa on viimeiset kolme vuotta menestyksellisesti pyörittänyt Malmin lentokenttäyhdistys. Se on maksanut kentästä kaupungille vuokraa 92 000 euroa vuodessa.

Yhdistys yrittää loppuun saakka saada lentotoiminnalle jatkoaikaa.

Se esitti, että kiitotietä lyhennettäisiin eteläpäästä, jossa asuinalueen rakennustöiden on määrä alkaa. Lentäminen voisi jatkua lyhennetyllä kiitotiellä vielä pitkään rakennustöitä häiritsemättä.

Tämän esityksen toi kaupunkiympäristölautakuntaan tiistai-iltana 20. elokuuta kokoomusjäsen Atte Kaleva. Lautakunta hylkäsi sekä vuokrasopimuksen irtisanomispäätöksestä tehdyn oikaisupyynnön että myös Kalevan ehdotuksen äänin 9-3.

Lentotoiminnan lopettaminen vuodenvaihteessa on näin vahvistettu myös poliittisella päätöksellä.

 

Tilanteen luulisi kiinnostavan myös korvaavan kentän lausumasta päättänyttä eduskuntaa. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on selvittänyt asian tiimoilta tekemiään toimenpiteitä hallituksen eduskunnalle antamassa vuosikertomuksessa.

Ministeriö kertoo, ettei se edes yrittänyt etsiä Malmille yhtä yksittäistä korvaajaa, vaan on lähtenyt tukemaan jo olemassa olevia kenttiä.

”Tavoitteena on ollut olemassa olevan lentopaikkaverkoston kehittämistä tukemalla luoda edellytykset Malmin lentokentän ilmailutoimintojen siirtämiselle lähialueilla sijaitseville lentopaikoille”, ministeriö kertoo eduskunnalle.

Eduskunta edellytti korvaavaa kenttää hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä. Ministeriössä etenkin etäisyyksiä on tulkittu väljästi.

”Noin sata kilometriä on meidän mielestämme hyvä etäisyys”, sanoo ylitarkastaja Emmi Nykänen.

Näillä kriteereillä ministeriö jakoi vuonna 2018 pikkukentille 3,34 miljoonaa euroa avustusrahaa, jota käytetään lähinnä päällystystöihin. Tänä vuonna jaossa on enää miljoona.

 

Malmin yrittäjien mielestä sata kilometriä on aivan liian pitkä matka. Heidän mielestään hyvä etäisyys tarkoittaisi enintään noin 50 kilometrin matkaa. Tällaiselta löytyy vain kaksi kenttää, Vihdin Nummela ja Hyvinkää.

Viimemainitulle Malmin toimintoja ei voi siirtää. Kenttä on tiheän asutuksen keskellä, jonne melua ei haluta lisää.

Tilanne on samansuuntainen myös Nummelassa. Kenttä on kuitenkin valmis vastaanottamaan osan Malmin lentokoneista.

Nummelaan puuhataan kevytrakenteisia halleja, joihin voitaisiin paikallisen lentokenttäyhdistyksen puheenjohtajan Tom Arppen mukaan sijoittaa korkeintaan muutama kymmenen konetta. Malmilla koneita on noin sata.

Nummelassa lennetään kesäisin tuhatkunta lentoa purjekoneilla ja koko vuoden mittaan ehkä sama määrä lentoja pienillä moottorikoneilla. Malmilla lento-operaatioita on lähes 40 000.

Tällaisista määristä ei Nummelassa haluta kuullakaan. Kentälle siirtyvä, Malmilla jo puoli vuosisataa toiminut lentokouluttaja BF-Lentokin aikoo hoitaa ison osan laskuharjoittelusta Kiikalassa noin 40 km Nummelasta länteen.

 

Malmin nykyisten käyttäjien kanta on, ettei eduskunnan lausuma korvaavasta kentästä ole toteutunut eikä toteutumassa.

Lentokenttäyhdistyksen puheenjohtaja Niko Lamberg sanoo valtion pesseen kätensä ehdottaessaan korvaavan kentän sijasta toiminnan hajauttamista Etelä-Suomen pikkukentille.

”Meille ei ole osoitettu mitään paikkaa”, sanoo puolestaan ison lentokouluttajan Salpauslennon toimitusjohtaja Yrjö Jussila. Hänen yhtiönsä kouluttaa ammattilentäjiä sekä helikoptereihin että lentokoneisiin.

”Meillä on jo kauan ollut tiloja Tampere-Pirkkalan kentällä, mutta koulutusta pitäisi tarjota täällä pääkaupunkiseudulla. Nummelassa ja Hyvinkäällä valitetaan melusta. Olisi ollut järkevää jatkaa Malmilla kunnes rakentaminen olisi tehnyt sen mahdottomaksi.”

Heliwest-helikopteriyhtiön toimitusjohtaja Dick Lindholm on kymmeniä vuosia mukana ollut alan pioneeri. Hänenkään yritykselleen ei ole tarjottu mitään Malmin korvaajaksi.

”Kyllä tämäkin osoittaa, että Suomi on ilmailun kehitysmaa eikä tilanne muutu miksikään niin kauan kuin päättäjien asenteet ovat tämänkaltaisia”, Lindholm sanoo.

Helikoptereita huoltava Helitech on monia muita paremmassa asemassa, koska se voi ja aikoo toimitusjohtaja Seppo Lehtovuoren mukaan siirtyä Hyvinkäälle. Huoltotoiminta edellyttää vain 2-3 lentoa viikossa, joten meluhaitta jää vähäiseksi.

Helsingin kaupunki puuhaa helikopterikentälle paikkaa Kivikkoon muutaman kilometrin päähän Malmista.

Sen toteutumiseen menee kuitenkin vähintään kolme vuotta. Malmin helikopteritoimijat olivat toivoneet voivansa jatkaa siihen saakka Malmilla. Vähän tilaa kaipaavat helikopterit eivät olisi heidän mielestään haitanneet rakennushankkeita millään lailla.

Niin ei käynyt.

 

Projektinjohtaja Kimmo Kuisma on Malmista vastaava virkamies Helsingin kaupungilla. Hänen mukaansa myös helikopteritoiminta päätettiin lopettaa vuodenvaihteessa, koska kaikkia toimijoita haluttiin kohdella tasapuolisesti.

Lentokenttäyhdistyksen esityksiin vuokra-ajan jatkamisesta suhtauduttiin kielteisesti, koska kaikenlainen muu toiminta vaikeuttaa asuntorakentamisen suunnittelua ja toteuttamista.

”Meille on tärkeää saada haltuumme koko alue, jotta pystymme tekemään siellä missä tahansa mitä tahansa”, Kuisma sanoo.

Asuntojen rakentaminen on määrä aloittaa loppuvuodesta 2022.

Jo ensi vuonna käynnistellään jättimäistä esirakentamisurakkaa eli höllyvän Tattarisuon muuttamista tukevaksi rakennusmaaksi yli miljoonan sementtipaalun ja pilarin avulla.

Kuisman mukaan aikataulut edellyttävät, että ”kaasu pidetään koko ajan pohjassa”.

Kenttäaluetta ei aiota jättää tyhjäksi vaikka lentäminen loppuu. Se avataan Kuisman mukaan ”hallitusti” kaupunkilaisten aktiiviseen käyttöön. Talvella sinne aiotaan jäädyttää luistinrata.

 

Eduskunnan toteutumatta jäänyt lausuma ei välttämättä painu suoraan unholaan myöskään Arkadianmäellä.  Sen muotoili alun perin Lex Malmia käsitellyt liikenne- ja viestintävaliokunta, jonne se tuskin sellaisenaan enää palaa.

Asia on kuitenkin mahdollista ottaa esiin budjettikäsittelyn yhteydessä.

Lisäksi jokainen kansanedustaja voi kysyä kirjallisesti tai suullisesti, onko valtioneuvosto noudattanut eduskunnan tahtoa ja ryhtynyt toimenpiteisiin Malmia korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi.