Bussit jyräävät Helsingissä tyhjinä, vuoroja ei ole vähennetty – liikennevalot valvovat autioita katuja

Noin neljä viidesosaa Helsingin paikallisbussien matkustajista on poistunut liikenteestä.
Kotimaa 26.3.2020 20:30
Ihmiset lähtivät Helsingin Rautatientorilta, mutta bussit jäivät.
Ihmiset lähtivät Helsingin Rautatientorilta, mutta bussit jäivät. © Markus Ånäs

Rautatientorilla Kansallisteatterin edessä linja-autojen matkustajalaitureilla on totuttu ruuhka: neljä bussia on ottamassa tarjolla olevia neljää paikkaa.

Silti jonossa Mikonkadun ja Vilhonkadun risteyksessä on vielä kaksi bussia, kuten tavallista.

Tilanne laukeaa tällä kertaa itsestään. Vain kaksi busseista pysähtyy laiturille ja jättää matkustajia – loput ajavat tyhjänä läpi Rautatientorin linja-autoasemalle.

”Karanteenisuositukset ovat vähentäneet linja-autojen asiakasmääristä meidän arviomme mukaan noin 70 prosenttia”, kertoo Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) viestintä- ja markkinointipäällikkö Sari Kotikangas.

Asian vahvistaa HSL:n hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok). ”Tilanne elää koko ajan – nyt olemme pian jo noin 80 prosentin matkustajamäärän vähennyksessä.”

Luvuissa ei ole otettu huomioon junaliikennettä, josta HSL ei saa reaaliaikaisia tietoja.

”Tarjontaa on nyt aika tavalla yli kysynnän.”

HSL on Helsingin alueen joukkoliikenteestä vastaava kuntayhtymä.

Sen toteuttamilla reiteillä on eri liikennemuodoissa päivässä normaalisti 25 678 lähtöä, joista bussien osuus on yli puolet. Linja-autoliikenteessä matkustajia on vuodessa noin 180 miljoonaa. Yhteensä matkustajia kaikissa liikennevälineissä on noin 380 miljoonaa.

Vaikka matkustajamäärät ovat pudonneet dramaattisesti, bussit ajavat edelleen aamusta aina aamuyöhön, tyhjinä.

”Tarjontaa on nyt aika tavalla yli kysynnän”, Kotikangas vahvistaa ja kertoo, että HSL on havahtunut tilanteeseen. ”Mutta yön yli ei tilanteeseen saada ratkaisua.”

”Olemme neuvotelleet, että siirtyisimme kesäaikatauluihin aiemmin.”

Normaalisti HSL vähentää vuoroja kesällä kahdessa aallossa.

Ensimmäinen on koulujen sulkeutumisen yhteydessä, jolloin kesäkuun alussa karsitaan puhtaita koululais- ja opiskelijavuoroja. Isompi yhteyksien supistus koettaa juhannusviikolla.

”Nyt olemme esittäneet, että siirtyisimme kesäaikataulujen käyttöön pääsiäisen jälkeen, huhtikuun puolivälissä”, Rautava kertoo.

 

Bussien jyrääminen tyhjänä pitkin kaupunkia ei ole kenenkään etu. Dieseliä palaa, vaikka kukaan ei liiku.

”Itse katson etätöissä Hämeentien liikennettä ja aika vähän linja-autoissa on asiakkaita”, Kotikangas sanoo.

”Toisaalta liikenneministeriä myöten on ohjeistettu, että on ihmisiä, joiden on käytävä edelleen töissä. Työmatkaliikennettä on siis edelleen. Erityisesti kriittisillä aloilla toimivien on pystyttävä luottamaan siihen, että myös julkisilla pääsee työpaikalle.”

Rautava korostaa lisäksi sitä, että HSL ei voi muuttaa yksipuolisesti sopimuksia eri liikenneyhtiöiden kanssa.

”Meidän on optimoitava tarjoamiemme yhteyksien määrä myös siten, että emme tiivistä vuorovälejä niin, että muodostuu ruuhkaa. Täysissä joukkoliikennevälineissä virus pääsisi leviämään helpommin.”

 

Myös autoilu on vähentynyt merkittävästi, muttei niin paljoa kuin joukkoliikenteen asiakasmäärät.

Koko Helsingin alueella autoilun määrä on supistunut yllättäen vain noin 30 prosenttia, kertoo Rautava. ”Luvussa näkyy se, että paketti- ja kuorma-autoliikenne on liki entisellä tasolla.”

Helsingin ulkopuolella, muun muassa Porvoonväylällä, autoja oli vielä keskiviikkona 25. maaliskuuta jonoksi asti.

Sen sijaan kantakaupungissa työmatkaliikenteen vähennyttyä henkilöautoja ei juuri liiku. Etenkin iltaisin kadut ovat liki autioina, kun jakeluautoliikennettä ei ole.

Liikennevalot ohjaavat silti liikennettä harvoille kulkijoille. Monet jalankulkijat ylittävät kadun, oli väri tolpassa mikä hyvänsä, mutta suomalaisautoilijat uskovat punaista valoa.

Turhan seisottamisen vähentäminen voisi vähentää päästöjä, mutta liikennevaloja ei ole uudelleenohjelmoitu.

”Sama kävi itsellänikin mielessä, kun ulkoilutin koiraa Pitkänsillan kupeessa”, kertoo Rautava ja sanoo, että asialle on tehtävissä toimia. ”Mutta on selvää, että liikennevalo-optimointi ei ole tärkeysjärjestyksessä nyt ensimmäisenä.”

Kuntapoliitikko Rautava ei malta olla yhdistämättä tyhjiä katuja paikallispolitiikkaan.

”Jos meillä olisi maan alla kantakaupungin alittava kokoojakatu, tältä kadut näyttäisivät myös normaalina aikana, ei vain poikkeustilan vallitessa.”