Brexit kiristää EU:n budjettiruuvia – Itä-Euroopan maat pelkäävät, että tukirahan juhlat ovat ohi

Kysymys ei ole siitä, leikataanko tukirahoja, vaan siitä, kuinka paljon, sanoo europarlamentaarikko Petri Sarvamaa.
Kotimaa 22.2.2018 07:33
Euroopan komission toimitilat Brysselissä.
Euroopan komission toimitilat Brysselissä. © THIERRY CHARLIER / AFP PHOTO / LEHTIKUVA

Euroopan unioni on budjetoinut meneillään olevalla vuosien 2014–2020 budjettikehyskaudella yhteensä 351,8 miljardia euroa koheesiorahastoon, jota käytetään EU:n köyhimpien jäsenmaiden tukemiseen.

Tämän lisäksi unioni maksaa jäsenmailleen myös muita tukia eri perusteilla. Rahaa on virrannut niin Puolan tieverkon rakentamiseen kuin Unkarin rautateihin.

Unionin koheesiorahan ja muiden tukien vastaanottajia ovat olleet erityisesti toisen maailmansodan jälkeen rautaesiripun taakse jääneet maat. Osansa ovat saaneet myös Kreikka, Italia, Portugali, Espanja ja jopa jotkut alueet Britanniassa.

Rikkaammat EU-maat ovat pitäneet myös omana etunaan, että unionia kehitetään kokonaisuutena jossa perässätulijoita autetaan – ainakin toistaiseksi.

 

Keskustelut seuraavasta, vuosien budjettikehyskaudesta 2021-2027 ovat jo vauhdissa Brysselin Schuman-aukion EU-kortteleissa. Itäisen Euroopan EU-maat lobbaavat raivokkaasti tukien jatkumisen puolesta, mutta pelkäävät samalla aivan aiheesta, että juhlat ovat tältä erää ohi.

Syitä on useita.

Niistä tärkein on Brexit, jonka arvioidaan jättävän EU:n budjettiin 12–13 miljardin euron vuosittaisen aukon. Jäljelle jäävien 27 EU-maan on paikattava vaje joko pienentämällä unionin budjettia tai kasvattamalla jäsenmaksuja.

Nettomaksajista muun muassa Suomi on jo ilmoittanut vastustavansa ajatusta jäsenmaksujen nostosta – paitsi tietysti, jos Suomen itsensä saamat EU-tuet kasvaisivat jäsenmaksukorotusta enemmän. Tämä on kuitenkin toiveajattelua.

Eri lähteiden mukaan komissiossa on ollut esillä useita erilaisia toimintamalleja tulevaisuuden tukirahojen jakopolitiikasta.

Yksi vaihtoehto olisi kohdistaa rahat entistä tarkemmin EU-maiden köyhimpien alueiden kehittämiseen.

Tämä on herättänyt huolta muun muassa Prahassa. Tšekki on EU-jäsenyytensä aikana vaurastunut niin paljon, että aikaisempaa tiukempi tarveharkinta voisi tarkoittaa maan saamien tukirahojen dramaattista pudotusta.

Tällä budjettikehyskaudella Tšekki on saanut EU-tukia yhteensä 24,2 miljardia euroa.

On epäselvää, millä tasolla tukia voidaan tai halutaan jatkaa.

Avainasemassa seuraavan budjettikehyksen suunnittelussa on Saksa.

Maahan hallitusta sorvaavat kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit sopivat Saksan tukevan nykyisen kaltaisen koheesiotuen jatkamista.

On kuitenkin epäselvää, millä tasolla tukia voidaan tai halutaan jatkaa.

Suomalainen europarlamentaarikko ja europarlamentin budjettivaliokunnan varapuheenjohtaja Petri Sarvamaa (EPP/kok) kertoi Politico-lehden haastattelussa, että vaikka paine pitää koheesiorahat entisellään on kova, on silti epärealistista kuvitella, että rahoitus säilyisi aiemmalla tasolla.

Sarvamaan mukaan oikea kysymys ei ole se, leikataanko tukia vaan se, kuinka paljon niitä leikataan.

 

Budjetin suunnitteluun liittyy myös ulottuvuus, joka on tähän asti ollut eräänlainen tabu: EU:n rahoituksen ja jäsenmaiden yhteisten arvojen välinen suhde.

Monet vauraimmista EU-maista tulevat poliitikot ja virkamiehet ovat alkaneet kyseenalaistaa yhä avoimemmin sitä, miten ylenkatsovasti tukirahojen vastaanottajamaat vaikuttavat suhtautuvan yhteisiä eurooppalaisia arvoja kohtaan.

Esimerkiksi Unkarin pääministeri Viktor Orbán on jo vuosia julistanut omaa äärikansallismielistä linjaansa.

Samalla maa on yhdessä Puolan kanssa etääntynyt askel askeleelta demokraattisen oikeusvaltion keskeisistä periaatteista. Maat ovat kaventaneet sananvapautta ja politisoineet oikeuslaitoksiaan. Myös EU:n yhteiselle pakolaispolitiikalle ne viittaavat kintaalla.

Brittilehti The Guardianin mukaan ainakin osa Unkarin tällä budjettikehyskaudella saamista, 25 miljardin euron EU-tuista on ohjattu Orbánin lähipiirin ja kannattajien taskuihin.

Tšekissä taas uudelleenvalittu populistipresidentti Miloš Zeman on luvannut kiitoksena maalle osoitetusta EU-tuesta kansanäänestyksen koko EU-jäsenyydestä.

Puolan EU-ministeri Konrad Szymanski puolestaan herätti ihmetystä helmikuun 2018 puolivälissä Brysselissä väittämällä, että koheesiorahojen kytkeminen EU:n demokratia- ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen sotii näitä samoja perusperiaatteita vastaan.

Puola on suurin EU:n tukirahojen vastaanottaja 86 miljardin euron osuudellaan.

EU:n komissio julkistaa ehdotuksensa seuraavaksi seitsenvuotiseksi budjettikehykseksi toukokuussa.