Bisnestä vai propagandaa? Tampereella rakennetaan kaikessa hiljaisuudessa kiinalaista mediajättiä

radio
Teksti
Heikki Saari
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Herra Zhao Yinong ottaa vieraansa hymyillen vastaan toimistossaan Tampereen Pinninkadulla, aivan yliopistokeskusten vieressä.

Siellä toimii Futuvision-yhtiöryhmä, joka äskettäin hankki omistukseensa Rondo Classic -musiikkikanavan toimiluvan yhdessä kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Se on herra Zhaon mukaan ensimmäinen askel kohti globaalia monikanavaista mediayhtiötä.

Uusi yhtiö GBTIMES Ltd. aikoo toimia viestinnällisenä ja kulttuurisena linkkinä Kiinan ja muun maailman välillä. Se avaa yrityksille markkinoita puolin ja toisin sekä tekee tunnetuksi kiinalaista kulttuuria maailmalla.

Zhaon mukaan mahdollisuudet ovat valtavat. Vain taivas on rajana.

Zhao Yinong on luonut bisneksensä käytännössä tyhjästä. Nyt yhtiöryhmän palveluksessa on noin 120 henkilöä, ja sillä on toimistoja ympäri maailman. Silti hänestä ei tiedetä Suomessa juuri mitään.

Herra Zhao sanoo tuntevansa itsensä puoliksi suomalaiseksi, sillä hän on asunut Suomessa yli kaksikymmentä vuotta. Hän on koulutukseltaan opettaja. Kun olot vapautuivat, hän perusti yksityisen kielikoulun, joka menestyi hyvin.

Hän halusi kuitenkin länteen niin kuin monet kiinalaiset nuoret. Jatko-opiskelupaikka löytyi Tampereen yliopistosta.

Zhao Yinong työskenteli aluksi Infosto Oy:ssä, joka tuotti Keltaista Pörssiä. Sen jälkeen hän perusti oman yhtiön, Futuvisionin.

“Liikuin kahden maanosan välillä ja tajusin, että Kiina tarvitsee monia asioita lännestä, teknisesti ja henkisesti. Myös länsi voi hyötyä monia tavoin Kiinasta.”

Pelkkä teknologian ja tiedon siirtoon perustuva konsulttibisnes ei kuitenkaan riittänyt.

“Halusin keskittyä kulttuurien väliseen vaihtoon ja edistää kiinalaisen ajattelutavan ymmärtämistä muualla maailmassa. Sitä paitsi media on intohimoni”, hän sanoo.

Sen pohjalle alkoi rakentua Futuvisionin bisnesidea, joka jatkuu nyt uudella tasolla GBTIMES-yhtiössä. Muskelit ovat vain paljon isommat, kun tukena ovat kiinalaisten pääomasijoittajien rahat.

Globaalia, mutta paikallista

Viime vuosina Suomen paikallisradiotoiminta on keskittynyt yhä harvempiin käsiin. Suurin toimija on saksalainen SBS Media. Rondo Classic herättää huomiota lähinnä sillä, että sen nykyiseen omistajataustaan kuuluu kiinalaisia.

Futuvision Media alkoi tuottaa mediasisältöjä eurooppalaisille radiokanaville Radio 86:n brändin alla vuonna 2004. Emoyhtiö Futuvision Holding Oy perusti vuonna 2007 yhdessä kiinalaisen Global Broadcasting Media Consultation Co., Ltd:n (GBMC) kanssa Suomeen yhteisyrityksen nimeltä Global Broadcasting Media Management (GBMM).
Kesäkuussa 2012 yhtiö sai uuden nimen GBTIMES. Se hallitsee nyt Rondo Classicin toimilupaa.

Kiinalainen GBMC on sijoitusrahasto, jonka taustalla on useita kiinalaisia yhtiöitä. Tärkein niistä on Kiinan valtion omistama China Radio International eli Kiinan valtiollisen radion ulkomaanpalvelu.

Futuvision Media tuottaa sisältöjä, ja GBTIMES hallitsee julkaisukanavia.

Futuvision Holding Oy:n osake-enemmistön omistaa Zhao Yinong. Lisäksi omistajina on yhtiön toimivaa johtoa. GBTIMES:n enemmistön omistavat kiinalaiset.

GBTIMES:n päätoimittajaksi tuli Yleisradiosta Jussi-Pekka Koskiranta, ja yhtiön kansainvälisistä toiminnoista vastaa Henrik Resman, joka on toiminut viestintätoimisto Taitomyllyn ja Metro Radio Finland Oy:n toimitusjohtajana.

Zhao Yinongin mukaan kiinalaispartneri on kiinnostunut lähinnä bisneksen kannattavuudesta, ei konkreettisista sisällöistä. Hän kiistää jyrkästi, että GBTIMES olisi jokin “Troijan hevonen”, jonka kautta Kiinan valtio syöttää propagandaansa maailmalle. Siinä ei olisi mitään järkeä, sillä ihmiset Kiinan ulkopuolella eivät halua sellaisia sisältöjä.

“Tässä on kysymys kannattavasta mediabisneksestä eikä mistään kiinalaisesta propagandasta.”

Hän myöntää, että länsimaisessa ja kiinalaisessa mediajärjestelmässä on eroja esimerkiksi sananvapauden suhteen. Kiina on avoin, kunnes tullaan kysymyksiin, jotka voisivat horjuttaa Kiinan yhtenäisyyttä.

Mediabisneksessä on Zhaon mukaan kysymys erottautumisesta. Ei pidä tarjota samaa kuin muut vaan erilaista, joka kiinnostaa laajoja yleisöjä. Ympäripyöreitä ja tyhjiä globaaleja sisältöjä ei kannata tarjota.

“Sisältö on kaikkein tärkein”, hän korostaa.

“Global reach, local touch” on yhtiön iskulause. Se tarkoittaa: globaali kattavuus, paikallinen kosketus. Yhtiössä puhutaan kolmannesta näkökulmasta, joka kannustaa ihmisiä löytämään oman näkemyksen Kiinasta ja sen suhteesta maailmaan.

Pehmeää diplomatiaa

“Joukossa on ollut aivan asiallista journalismia, esimerkiksi säveltäjähaastatteluja ja kiinalaista nykymusiikkia, mutta myös propagandistisia aineksia. Ihan luontevasti Futuvisionin
kanavalta ostama aika ei ole ohjelmavirtaan istunut”, Tampereen yliopiston mediayksikön CMT:n johtaja Heikki Hellman arvioi.

Ohjelmistoa ohjaa edelleen toimiluvan määräys, jonka mukaan Rondon kohderyhmänä ovat yli 40-vuotiaat ja sen ohjelmiston tulisi keskittyä klassiseen musiikkiin ja kulttuuriin.

“En usko, että kanava voi heittäytyä ohjelmistoltaan kokokiinalaiseksi, koska se voisi menettää yleisönsä ja mainostajansa – ja kenties toimilupansakin.”

“Luulen, että kiinalaisilla on pelissä molemmat tavoitteet: kehittää kapitalistista mediabisnestä mutta myös edistää maan poliittisia tavoitteita. Futuvision ei liene ollut kovin suoraan sidoksissa jälkimmäisiin, mutta tilanne ilmiselvästi muuttuu, kun radiotoimintaa alkaa nyt pyörittää GBTIMES.”

CRI:llä on Hellmanin mukaan ilmeinen pyrkimys lisätä Kiinan poliittista vaikutusvaltaa. Yhtiö näyttää haluavan kasvaa globaaliksi toimijaksi media-alalla, ja se vaikuttaa hyvin oppimishaluiselta.

“Täällä Tampereen yliopistossa on koulutettu yhtiön keskijohtoa jo pari kolme kertaa länsimaisen radiotoiminnan johtamiseen”, Hellman kertoo.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jyrki Kallion mielestä Radio 86 ja sen seuraajat on nähtävä osana CRI:n toimintaa.

Hän arvelee, että CRI sijoittui Suomeen ilmeisesti vapaiksi jääneiden Porin keskiaaltolähettimien vuoksi. CRI pyrki hankkimaan jalansijaa Euroopasta, ja Suomi lähettimineen tarjosi hyvän sijainnin ja resurssit.

Kallion mielestä CRI:n toiminta on osa Kiinan pehmeää diplomatiaa, vaikka se ei enää olekaan yhtä voimakkaasti propagandistinen kuin menneinä vuosikymmeninä.