Bernerin vakuuttelu paikannuksen vapaa­ehtoisuudesta on silmänlumetta

Uutisanalyysi: Ei ole ihme, että yksityisiä yrityksiä kiinnostaa kaupata veronmaksajille käyttöoikeuksia heidän omaan omaisuuteensa.
Kotimaa 19.1.2017 17:54

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) tiedotustilaisuudessa Helsingissä 19. tammikuuta 2017. © HEIKKI SAUKKOMAA / Lehtikuva

Suomessa aletaan periä tielupamaksuja, jos Anne Bernerin (kesk) johtaman liikenne- ja viestintäministeriön ehdotus menisi läpi.

Lupamaksut tarkoittaisivat tavallisen ihmisen arkeen yhtä liikkuvaa osaa lisää. Silloin pitäisi miettiä, ostaisiko valtion teille kuukauden, puolen vuoden tai vuoden lupamaksun kerrallaan vai pystyisikö sittenkin tässä kuussa ajamaan vain kunnan teillä.

Jotkut pohtisivat, miten tieluvan maksua voisi vältellä kuin tv-lupatarkastajaa aikanaan.

Berner on perustellut hanketta muun muassa sillä, että se loisi alustan uusille innovaatioille ja digitaalisille palveluilla.

Mikä väyläyhtiön kautta toimivien yksityisten yritysten bisnes olisi?

Rautalangasta väännettynä kyse on siitä, että valtion omistama väyläyhtiö myisi yksityisille yrityksille teihin käyttöoikeutta, jota yritykset puolestaan kauppaisivat eteenpäin kuluttajille. Aluksi myös väyläyhtiö myisi näitä tielupia suoraan autoilijoille.

 

Ehdotuksessa kerrotaan, että väyläyhtiön palveluoperaattorina toimiminen kiinnostaa erityisesti pankki-, vakuutus- ja telealan yrityksiä.

Siinä ei olekaan kummoista uutista, että yksityisiä yrityksiä kiinnostaa päästä kauppaamaan veronmaksajille käyttöoikeuksia heidän omaan omaisuuteensa.

Jos kuluttajille myytäisiin vain aikaan sidottua tielupaa eli valtion teiden käyttöoikeutta esimerkiksi vuodeksi, se tuskin loisi uutta kiinnostavaa liiketoimintaa tai digitaalisia innovaatioita. Tällainen myynti olisi yksinkertaista aikatarrakauppaa.

Uutta voisi syntyä, jos yritykset pääsisivät hyödyntämään autojen käytöstä ja liikkeistä kertovaa dataa. Se vaatisi paikannuslaitteet autoihin.

Tuolloin operaattorit voisivat ehdotuksen mukaan kaupata tielupakilometrejä. Ne voisivat myös räätälöidä autoilijalle esimerkiksi paketin, joka antaa luvan ajaa tietyillä teillä tiettyyn aikaan vuorokaudesta.

Lisäksi datan avulla voisi syntyä aivan uusia palveluita, jotka eivät liittyisi suoraan tielupakauppaan.

Mikään ei estä esimerkiksi vakuutusyhtiöitä nyt tarjoamasta asiakkailleen paikannukseen perustuvia tuotteita. Niitä suunnitellaan jo.

Kehitys saisi kuitenkin ison sysäyksen, jos valtio ohjaisi tielupamaksujensa kautta massoittain ihmisiä paikannuksen piiriin.

Erityisen tyytyväisiä yritykset olisivat, jos joku muu maksaisi autoihin asennettavien laitteiden kulut.

Sinäkin olet valmis luopumaan yksityisyydensuojastasi, jos…

Autoihin ei ole tulossa paikannuspakkoa.

Sitä on vastustanut jyrkästi muun muassa hallituspuolue perussuomalaiset, joka on ehtinyt jo irtisanoutumaan ministeriön ehdotuksestakin.

Ehdotuksen mukaan paikannus olisi aina vapaaehtoista.

Vapaaehtoisuus olisi kuitenkin näennäistä, sillä kuten esimerkiksi Facebookin ja Googlen menestys on osoittanut, ihminen on helppo houkutella luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan.

Sinäkin olet valmis luopumaan yksityisyydensuojastasi, jos saat vastineeksi autoilustasi hyvän alennuksen tai riittävän kiehtovia palveluita.

 

Kiinnostavaa olisi tietää tarkemmin, mitä yksityiset yhtiöt suunnittelevat tekevänsä väyläyhtiön kanssa.

Se on vaikeaa, sillä avoimen valmistelun puolesta liputtava liikenne- ja viestintäministeriö päätti salata teettämistään papereista nimenomaan Demos ry:n laatiman ”Liikenneverkkoyhtiön potentiaalinen asiakaskunta” -selvityksen.

Video: Liikenneverkkoyhtiö-selvityksen julkistus 19.1.2017, liikenne- ja viestintäministeriö.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.