Avoimesta adoptiosta vaihtoehto huostaanotoille

Kotimaa 4.11.2010 14:35

Suomalainen lastensuojelu on surkeassa jamassa. Samaan aikaan kotimaisia adoptioita tehdään vain muutamia kymmeniä vuodessa. Olisiko ratkaisu avoimessa adoptiossa?

Tarvittiin 27 lastensuojeluilmoitusta, ennen kuin ”Anniina” lopulta sijoitettiin päihteitä käyttävien vanhempien hoidosta kodin ulkopuolelle.

Lapselta löydettiin neuvolakäynnin yhteydessä mustelmia, hänen motorinen kehityksensä viivästyi, perheen isä hakkasi äitiä, välillä ruokaa ei ollut ja perheen vanhempi lapsi puhui itsensä tappamisesta. Silti Anniina odotti sijoitusta kuusi ensimäistä elinvuottaan.

”Tämä ei ole missään nimessä ainoa tapaus lajissaan. Suurin ongelma Suomessa on se, että tilanteiden annetaan mennä liian pitkälle”, sanoo SOS-Lapsikylä ry:n toiminnanjohtaja Jari Ketola.

Suomessa lastensuojelun tilanne on asiantuntijoiden mukaan surkea. Lapset eivät saa heille kuuluvia peruspalveluja, alueelliset erot ovat suuret ja lastensuojelulakia rikotaan jatkuvasti ylittämällä lain määräämiä aikarajoja. Koska ongelmiin puututaan vasta kun on pakko, huostaanottojen määrä kasvaa tasaisesti.

Suomessa on tällä hetkellä yli 16 000 kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta. Heistä vain 30 prosenttia kasvaa sijaisperheessä. Loput 70 prosenttia elää sijoitettuna lastenkoteihin. Sijaisvanhempia on vaikea löytää, sillä moni pelkää sitä, että lapsi ennen pitkää otetaan heiltä pois.

Lapsi puolestaan kärsii, sillä hänen oikeutensa pysyviin ihmissuhteisiin on jatkuvasti uhattuna. Vaikka lapsi olisi päässyt laitoksesta sijaisperheeseen, biologiset vanhemmat voivat koska tahansa vaatia sijoituksen purkua. Näin yhdellä lapsella saattaa olla lyhyenkin ajan sisällä useita sijoitusjaksoja eri perheisiin ja laitoksiin.

”Suurin osa sijaisvanhemmista haluaisi adoptoida sijaislapsensa, mutta biologiset vanhemmat vain todella harvoin suostuvat tähän. He haluavat, että jokin side jää, vaikka eivät pystyisi huolehtimaan lapsestaan”, Ketola toteaa.

Avoin adoptio takaisi yhteydenpidon sukuun

Nyt Pelastakaa Lapset on ryhtynyt selvittämään, voisiko Suomessa ottaa käyttöön niin sanotun avoimen adoption. Periaatteena olisi se, että lapsella säilyisi yhteys myös biologisiin vanhempiinsa ja samalla hänen kasvunsa turvattaisiin adoptioperheessä.

”Toteutuessaan tämä malli olisi ensimmäinen laatuaan maailmassa. Muruja siitä on olemassa eri puolilla, mutta tämänkaltaisena sitä ei ole kehitetty missään. Hanke onkin herättänyt jo suurta kiinnostusta ulkomailla”, sanoo nelivuotisen hankkeen projektinjohtaja Kaarina Pasanen.

Pääperiaatteena olisi vapaaehtoisuus. Adoptio toteutettaisiin aina biologisten vanhempien suostumuksella ja yhteistyössä heidän kanssaan.

”Tämä ei missään nimessä ole ratkaisu kaikkiin huostaanottoihin, mutta voisi toimia yhtenä lastensuojelun keinona muiden rinnalla. Se saattaisi lisätä biologisten vanhempien halukkuutta adoptioon, sillä siinä taattaisiin lapselle oikeus pitää yhteyttä biologiseen sukuunsa”, Pasanen sanoo.

Tällä hetkellä kotimaisia adoptioita tehdään vuosittain vain muutamia kymmeniä. Samaan aikaan jonot kansainväliseen adoptioon ovat kasvaneet jopa viiden-seitsemän vuoden pituisiksi.

”Keskeistä on lapsen etu. Avoin adoptio ei missään nimessä saisi lähteä aikuisen tarpeesta adoptoida lapsi. Se ei myöskään saisi olla kunnilta helppo ratkaisu, jolla sysätään kustannukset lastensuojelusta adoptioperheen kontolle.”

Sen sijaan avoin adoptio voisi olla yksi uusi tapa vastata lastensuojelun kasvavaan tarpeeseen. Adoptio on tälläkin hetkellä mahdollista, mutta sitä käytetään lastensuojelussa äärimmäisen harvoin.

”Myös adoptio on lastensuojelua. Lapsella on oikeus saada jatkuvuutta elämäänsä.”

Pelastakaa Lapset kerää parhaillaan tietoa kotimaan adoptioista, määrittelee avoimen adoption käsitettä ja miettii kriteerejä sen käyttöön. Sen jälkeen kun periaatteet ovat selvillä, tarkoitus on kouluttaa kuntien sosiaalityöntekijöitä, jotta nämä voivat tarjota avoimen adoption mahdollisuutta asiakkailleen. Parhaillaan valmisteilla oleva uusi adoptiolaki ottanee myös kantaa asiaan.