Avohakkuualoite nosti esiin tiedepiirien kiistat – Professori arvostelee suomalaista metsäntutkimusta: ”Tiedossa on valtavia puutteita”

Avohakkuisiin päättyvästä tasaikäiskasvatuksesta on käytettävissä enemmän tutkimustietoa, koska jatkuvapeitteinen metsänhoito oli lailla kielletty vuoteen 2014.
Kotimaa 23.12.2020 12:05
Avohakkuualue Harrströmissa 22. elokuuta 2019. Kuvituskuva.
Avohakkuualue Harrströmissa 22. elokuuta 2019. Kuvituskuva. © Roni Rekomaa / Lehtikuva

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta avohakkuiden kieltämisestä valtion metsissä. Avohakkuut historiaan -nimellä kulkeneeseen aloitteeseen kerättiin vaadittavat 50 000 allekirjoitusta vuonna 2019.

Muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen tukema aloite ehdottaa, että avohakkuut valtion metsissä kielletään. Tilalle ehdotetaan jatkuvapeitteistä metsänhoitoa, jossa metsästä poistetaan kerrallaan vain osa puista.

Valtio omistaa noin neljänneksen Suomen talousmetsistä.

Avohakkuisiin johtava tasaikäiskasvatus oli käytännössä ainoa sallittu metsänhoitotapa Suomessa vuoteen 2014, jolloin metsälaki uudistettiin. Niin kutsuttu harsinta, eli vain arvokkaimpien puiden poistaminen, kiellettiin toisen maailmansodan jälkeen, koska puuta piti tuottaa tehokkaammin teollisuuden tarpeisiin.