Asukkaat syyttävät: Turvetuotanto pilaa järvet

Menetettyä luottamusta on vaikea palauttaa, sanoo tutkija.
Kotimaa 11.8.2016 12:30

Valtaosa turvekentäksi kaavaillusta Suurisuosta on metsäojitettua suota. © Markus Pentikäinen

Saarijärven Pylkönmäellä kiisteltiin kymmenen vuotta osittain luonnontilaisen Suurisuon kohtalosta.

Vapo lupasi, että uusi turvetuotantokenttä toimisi eräänlaisena vedenpuhdistamona: suolta lähtevässä vedessä olisi vähemmän humusta ja kiintoaineitta kuin ennen tuotantoa.

Vastustajien mukaan turpeennosto pilaisi vesistöt ja uhkaisi uhanalaista taimenta.

Viime talvena korkein hallinto-oikeus näytti lopullisesti punaista valoa turveluvalle.

Suurisuon alapuoliset joet ja järvet kuuluvat Saarijärven reittiin, 80 kilometriä pitkään vesistöön Keski-Suomessa. Nyt Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet alueen asukkaiden näkemyksiä vesistön muutoksista ja niiden vaikutuksista heidän arkeensa.

Vakituisista asukkaista ja mökkiläisistä 70 prosenttia piti Saarijärven reitin tilaa korkeintaan tyydyttävänä. Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaan tyydyttäviä tai huonoja vesiä on 60 prosenttia.

”Asukkaiden näkemys vastasi hyvin luonnontieteellisin menetelmin mitattua vedenlaatua”, sanoo tutkija Sakari Möttönen.

Asukkaiden mukaan Saarijärven reitin vedet ovat heikentyneet vuosikymmenien ajan. Yli puolet, 57 prosenttia, nimesi suurimmaksi syylliseksi turvetuotannon. Metsäojitus ja rantapeltojen lannoitus olivat seuraavilla sijoilla.

Kriittisimpiä olivat karstulalaiset, tyytyväisimpiä uuraislaiset.

”Tulos korreloi turvetuotannon kanssa”, Möttönen kertoo. ”Karstulassa nostetaan turvetta eniten, Uuraisilla vähiten.”

 

Kolme neljästä kyselyyn vastanneista arvostaa luonnon virkistyskäyttöä paljon tai erittäin paljon. Joka toinen kertoi, että Saarijärven reitin tila on yleinen puheenaihe kylällä tai taajamassa.

Tutkijan mukaan turvekritiikki pohjaa asukkaiden omiin havaintoihin ja kokemuksiin: uiminen on vähentynyt, vettä ei voi käyttää sauna- ja pesuvetenä, kalastaminen on vaikeutunut.

”Kun on alettu nostaa turvetta, asukkaat ovat nähneet tuotannon vaikutuksen vesistöön”, Möttönen sanoo.

Turveteollisuus ei tunnustaudu vesistöjen pilaajaksi. Se vetoaa Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksiin, joiden mukaan turpeennoston vaikutus vedenlaatuun on valtakunnallisesti vähäinen.

Turpeennoston vastustajat muistuttavat, että paikallinen vaikutus voi olla suuri. Kriitikot uskovat myös, että kaikkia turveteollisuuden päästöjä ei saada mitattua, ei etenkään tulvissa ja rankkasateissa.

Ei vettä, rantaa rakkaampaa -tutkimuksen tekijät eivät ota kantaa, mikä pilaa vesiä eniten.

Sakari Määttänen muistuttaa, että ihmisten asenteet muuttuvat kuitenkin hitaasti.

”Turveteollisuus on menettänyt alueen asukkaiden luottamuksen. Sitä luottamusta on hankala palauttaa.”

Paras keino on avoin, tiivis vuorovaikutus ranta-asukkaisiin.

”Ei riitä, että keskustelua käydään siinä vaiheessa, kun turvesuolle haetaan ympäristölupaa”, Möttönen sanoo.

”Asukkaisiin on oltava yhteydessä jo siinä vaiheessa, kun turvetuotantoalueita suunnitellaan.”

Tutkijoiden mukaan Ei vettä, rantaa rakkaampaa on laajin asukkaiden vesistönäkemyksiä kartoittava tutkimus. Vastauksia saatiin 478, vastausprosenttia oli 23,9.