Aselain uudistusta ei nopeuteta

Kotimaa 6.8.2011 08:01

maalitauluNorjan tragedia ei vauhdita aselainuudistuksen toisen vaiheen aikataulua.

Sisäministeriö ja poliisihallitus selvittävät vuoden loppuun mennessä, pitääkö aselakeja kiristää lisää. Selvitys ei varsinaisesti liity Norjan joukkosurmiin, vaan se olisi tehty joka tapauksessa syksyllä osana aselakien uudistuksen toista vaihetta. Norjan tragedia kuitenkin huomioidaan selvityksessä.

Sisäministeriön poliisijohtaja Pentti Saira pysyy toistaiseksi hiljaa selvityksen yksityiskohdista.

”Norjan poliisi ei ole vielä antanut virallista raporttia Utøyan tapahtumista. En tiedä varmasti edes sitä, kuinka montaa asetta ampuja käytti, minkä tyyppisiä ne olivat ja olivatko ne luvallisia.”

Ilmeisesti Anders Behring Breivik käytti puoliautomaattipistoolia ja -kivääriä.

Utøyan joukkosurman jälkeen moni poliitikko on vaatinut aselainsäädännön kiristystä. Tiukennuksia ovat vaatineet tasavallan presidentti Tarja Halonen, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) ja entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk).

Aselain uudistuksen toisessa vaiheessa harkitaan kiellettäviksi ainakin sellaisia puoliautomaattisia käsiaseita, jotka eivät sovellu ampumaurheiluun. Myös vanhoihin voimassa oleviin aselupiin saatetaan puuttua. Lisäksi aseiden säilytystä ja ampumaratoja koskevat lait voivat muuttua.

Arka aseasia

Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) on suhtautunut penseästi aselakien kiristykseen. Viime vuonna hän vastusti eduskunnassa aselain uudistuksen ensimmäisen vaiheen muutoksia.

Räsänen kertoo antavansa kakkosvaiheen esiselvitykselle vapaat kädet. Sitäkään ministeri ei sulje pois, että kaikki puoliautomaattiset käsiaseet kiellettäisiin.

Täyskieltoa ehdotti Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin (vihr) johtama Kauhajoen tutkintalautakunta viime vuonna. Vastaava kielto on käytössä Britanniassa.

Sekä Jokelan, Kauhajoen että Sellon joukkomurhat tehtiin puoliautomaattipistoolilla. Puoliautomaattiaseet lataavat automaattisesti uuden panoksen piippuun, joten niillä voi ampua nopeasti useita laukauksia.

Käytännössä radikaalit muutokset aselainsäädäntöön ovat epätodennäköisiä. Suomen noin 670 000 ampuma-aseluvan haltijaa omistavat noin 1,6 miljoonaa asetta. Puoliautomaattisia käsiaseita näistä on noin 150 000.

Aseluvat ovat poliitikoille arka asia. Yksi syy keskustan rökäletappioon ja perussuomalaisten menestykseen eduskuntavaaleissa saattoi olla juuri aselakien kiristys. Monen perussuomalaisen kansanedustajan ykkösteemoihin kuuluvat liberaalit aselait.

Aseharrastajat myös lobbaavat ahkerasti poliitikkoja. Viime vaalikaudella metsästäjien, reserviläisten ja ampumaurheilijoiden painostuksesta aselakiuudistuksen ensimmäisen vaiheen tiukennuksia pehmennettiin.

Tuolloin lakiesityksestä poistettiin poliisille kaavailtu kotitarkastusoikeus, jolla olisi valvottu aseiden asianmukaista säilytystä.

Aseharrastajien intressiryhmiä tullaan kuulemaan myös, kun toisen vaiheen varsinainen lainsäädäntötyö käynnistyy vuodenvaihteessa.

Lupakäytäntöjä on sekä kiristetty että höllennetty

Vanha aselaki (voimaan vuosina 1998 ja 2002): Luvan käsiaseeseen saa varsin helposti, kunhan ilmoittaa harrastavansa ammuntaa. Osa poliisilaitoksista myöntää luvan käytännössä kaikille hakijoille.

16.10.2007 Sisäministeriö antaa poliisilaitoksille yhtenäiset ohjeet siitä, miten aseluvan hakijan soveltuvuutta arvioidaan. Ohjeissa määritellään esimerkiksi, kuinka eri rikoksiin syyllistyminen vaikuttaa luvan saantiin.

7.11.2007 Pekka-Eric Auvinen tappaa pienoispistoolilla yhdeksän ihmistä mukaan lukien itsensä Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa.

23.9.2008 Matti Saari surmaa puoliautomaattipistoolilla 11 ihmistä mukaan lukien itsensä ammattikorkeakoulussa Kauhajoella.

29.9.2008 Sisäministeriö tiukentaa lupaohjeitaan. Aseluvan hakijoilta vaaditaan muun muassa lääkärinlausunto, josta ilmenee, onko hakijalla mielenterveysongelmia.

16.11.2009 Sisäministeriö lieventää määräystä lääkärintodistuksesta, koska vaatimuksen katsotaan olevan kohtuuton kokeneille ammunnan harrastajille. Jatkossa todistus vaaditaan vain ensimmäistä käsiaselupaa hakevilta. Halutessaan poliisi saa kuitenkin vaatia lääkärintodistusta myös muilta aselupaa hakevilta.

31.12.2009 Ibrahim Shkupolli tappaa Espoossa ensin entisen naisystävänsä teräaseella ja sitten pistoolilla neljä Prisman työntekijää kauppakeskus Sellossa. Pistooli on luvaton.

13.6.2011 Muutettu ampuma-aselaki tulee voimaan. Käsiaseluvan hakijat pistetään soveltuvuustestiin, jossa mitataan muun muassa hakijan väkivaltaisuutta. Lupaan vaaditaan myös todistus kahden vuoden aktiivisesta ampumaharrastuksesta. Käsiaseluvan ikäraja nousee 18:sta 20 vuoteen.

22.7.2011 Anders Behring Breivik ampuu 69 ihmistä työväenpuolueen nuortenleirillä Utøyan saarella.

26.7.2011 Sisäministeri Päivi Räsänen käynnistää aselain uudistuksen toisen vaiheen esiselvitystyön.

Grafiikka Antti Grundsten.