Arvio Pekka Himasen loppuraportista: ”Analyysit ja johtopäätökset otettava vakavasti”

Kotimaa 7.11.2013 15:11

Professoreiden Pekka Himasen ja Manuel Castellsin Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen loppuraportti julkistettiin tänään.

”Raportin analyyseistä voidaan ja pitääkin keskustella, mutta arvokkaan elämän asettaminen kehityksen päämäräksi on merkittävä linjaus, johon poliitikkojen tulisi ottaa kantaa”, kirjoittaa tutkimusprofessori Antti Hautamäki.

Lue Hautamäen kirjoitus alta ja osallistu keskusteluun.

* * *

Suomi on suurten muutosten edessä. Kestävyysvajeen ratkaiseminen ja talouskasvun turvaaminen edellyttävät uutta radikaalia ajattelua. On palattava yhteiskuntapolitiikan arvopohjaan ja asetettava arvoista lähtien tavoitteet yhteiskunnan uudistamiselle.

Valtioneuvoston lokakuussa julkistettu tulevaisuusselonteko Kestävällä kasvulla hyvinvointia asettaa valtioneuvoston visioksi arvokkaan elämän: vuonna 2030 kaikkien Suomessa on hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää.

Arvokkaan elämän teema kehitettiin Pekka Himasen ja Manuel Castellsin johtamassa Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeessa, joka oli yksi selonteon taustaselvityksistä.

Kestävän kasvun mallin perusideat esitettiin jo Himasen Sinisessä kirjassa viime vuonna ja täydellisemmin tutkimushankkeen tuoreessa loppuraportissa Kestävän kasvun malli – Globaali näkökulma, jonka ovat toimittaneet Castells ja Himanen. Suuri kiinnostus kohdistuu tähän loppuraporttiin, hieman hätäisesti laaditun Sinisen kirjan jälkeen.

Kestävän kasvun mallissa etsitään tasapainoa hyvinvoinnin, talouden ja kestävän kehityksen välille. Tätä tasapainoa ei voida tutkijoiden mukaan saavuttaa ellei kulttuuria oteta mukaan kehityksen hyvään kehään. Juuri kulttuurin kautta arvot vaikuttavat yhteiskuntaan.

Yhteiskunnallisissa haasteissa on aina kaksi toisiinsa liittyvää puolta. Miten turvataan yhteiskunnan taloudellinen pohja ja miten kansalaisten hyvinvointia voidaan edistää. Yksinkertainen vastaus on että talouskasvu on parasta lääke hyvinvointivajeeseen. Tämä vastus on kuitenkin ongelmallinen.

Talouskasvua vastassa on kestävän kehityksen haasteet. Talouskasvu ei myöskään lisää hyvinvointia suoraviivaisesti. Talouskasvun sijaan kehitystä on mitattava muilla mittareilla, jotka heijastavat paremmin inhimillistä kehitystä.

Kestävän kasvun mallissa ratkaisua kestävän talouskasvun ongelmaan haetaan siirtymisestä ”informationaaliseen” yhteiskuntaa. Tällä Castellsin kehittämällä termillä viitataan informaatioyhteiskuntaan, joka on uusi yhteiskunnallis-taloudellinen organisoitumismuoto.

Informationaalinen talous perustuu uuden tiedon ja teknologian tuottamiseen ja käyttämiseen koko yhteiskunnassa. Hyvinvointivaltiostakin tulee uudenlainen informationaalinen hyvinvointiyhteiskunta. Uskon että nämä perusasiat ymmärretään hyvin Suomessa.

Tulevaisuusselonteko asettaa kehityksen päämääräksi arvokkaan elämä. Jokaisella ihmisellä pitää olla mahdollisuus elää arvokasta elämää, koska jokaisella on sama ihmisarvo. Arvokkaan elämän periaate antaa uutta sisältöä hieman kuluneisiin tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden periaatteille.

Arvokkaan elämän yhteiskunnan perustana on lopulta sen henkinen kulttuuri, Himanen kirjoittaa. Henkisellä kulttuurilla onkin erityisasemassa kestävän kasvun mallissa. Ilman uudenlaista asenneilmastoa ja johtajuutta yhteiskunnan uudistumista ei voida saavuttaa.

Raportti vaatii arvokkuuslähtöistä johtamis- ja työkulttuuria. Siihen kuuluu kaikkien arvostaminen, innostaminen ja visionäärisyys. Nämä ovat epäilemättä aivan keskeisiä asioita.

Professori Ilkka Niiniluoto kiinnitti äskettäin huomiota Suomessa vallitsevaan kielteisyyden kulttuuriin. Hänen mukaansa nyt tarvitaan henkistä elvytystä.

Himasen hankkeen ja Sinisen kirjan osakseen saama negatiivinen huomio on ollut suhteetonta. Loppuraportti ansaitsee paljon paremman vastaanoton. Sen analyysit ja johtopäätökset on otettava vakavasti. Mikään yksittäinen raportti ei laivaa käännä, mutta nyt ainakin on esitetty selkeitä suuntaviittoja.

Raportin analyyseistä voidaan ja pitääkin keskustella, mutta arvokkaan elämän asettaminen kehityksen päämäräksi on merkittävä linjaus, johon poliitikkojen tulisi ottaa kantaa.

Kirjoittaja Antti Hautamäki on tutkimusprofessori Jyväskylän yliopistossa.