Turvallisuuspolitiikka venyy ja paukkuu

SK 25 vuotta sitten 02.10.2020 06:00
SK 40/1995 (6.10.1995) Olli Ainola: ”Turvallisuuspolitiikka venyy ja paukkuu”.
SK 40/1995 (6.10.1995) Olli Ainola: ”Turvallisuuspolitiikka venyy ja paukkuu”.

Turvallisuuspolitiikka vakiintui 1960-luvulta lähtien tarkoittamaan ulko- ja puolustuspolitiikan muodostamaa kokonaisuutta. Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin, tapasi Clausewitzkin sanoa.

Hallituksen selontekoa lukeva ei tunne turvallisuuspolitiikkaa entiseksi. Turvallisuuspolitiikan ydinalueita ovat nyt ympäristökysymykset, kehitys- ja lähialueapu, ihmisoikeudet, pakolaiset ja monet muut ylevät asiat. Uusi turvallisuuspolitiikka saa myönteistä palautetta etenkin vaihtoehtoliikkeiltä.

Ympäristö ja kehitys ry pitää turvallisuuskäsityksen laajentamista erittäin myönteisenä asiana, mutta moittii hallitusta kasvihuoneilmiön unohtamisesta.

”Minua huolestuttaa kyllä sekin mahdollisuus, että joku Zhirinovskin kaltainen sodanhaluinen sekopää nousee valtaan Venäjällä. Mutta Golf-virran siirtyminen on jotain, mitä minä pelkään vielä paljon enemmän”, järjestön varapuheenjohtaja Risto Isomäki sanoo lausunnossaan.

Selontekoa ovat tyytyväisenä kommentoineet myös sisäministeriön alaiset turvallisuusviranomaiset. Poliisiosaston mukaan venäläisten ja balttien Suomessa tekemien vakavien rikosten määrä on kasvanut viime aikoina. Ulkomaalaisosasto pelkää ihmisten joukkomuuttoa Venäjältä Suomeen.

Tutkija Pekka Visuri runttaa uuden turvallisuuspolitiikan määrittelyn lähes tyystin. Käsitteiden vaihtamiseen ei ole painavia perusteita. ”On vaikea saada selvää, mitä todella tarkoitetaan.”

Olli Ainola

SK 42/1920 (23.10.1920): ”Tulevaisuuden kangastuksia Tarton rauhanteon jälkeen”.

SK 42/1920 (23.10.1920): ”Tulevaisuuden kangastuksia Tarton rauhanteon jälkeen”.

Tulevaisuuden kangastuksia

Nyt meillä on paikka, minne pystyttää kansallismerkkimme koko maailman nähdä: valtameren ranta. Miksei Petsamoon voisi kerran kohota uusi suomalainen sivistys- ja kauppakeskus, joka majakan tavoin vilkuttaisi jäämeren usviin? Mikä estää unelmoimasta isoa miljoonakaupunkia mahtavine pilvenpiirtäjineen? Kuva esittää Väinämöistä kantele polvillaan. Mutta se ei ole pronssi- tai kivipatsas, vaan iso rakennus. Laivat toisivat matkailijat sen jalkojen juureen. Säärien sisällä olisi kiertoportaat, jotka johtaisivat kanteleeseen. Täällä olisi ravintola- ja lepohuoneita. Sitten vielä ylemmäksi, aina pääkoppaan, jonka silmäreijistä avautuisi pohjolan jylhän kaunis luonto.

Sisältö