Lääkärit siirtävät potilastietoja käsityönä

Siirtyminen satojen miljoonien eurojen Apotti-potilastietojärjestelmään kangertelee.

kotimaa 06.06.2019 07:30
Tuula Malin
Husin vihreisiin paitoihin pukeutunut väki avusti Peijaksen sairaalassa käyneitä Apotin käytössä Vantaalla 15. marraskuuta 2018.
Husin vihreisiin paitoihin pukeutunut väki avusti Peijaksen sairaalassa käyneitä Apotin käytössä Vantaalla 15. marraskuuta 2018. © MARTTI KAINULAINEN / LK

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä on ongelmia uuden Apotti-potilastietojärjestelmän siirtokirjauksissa.

Osa potilaiden sairaushistorian diagnooseista ja henkilötiedoista on jäänyt kokonaan kirjaamatta uuteen järjestelmään. Hus on velvoittanut lääkärit siirtämään sairauskertomuksia käsin vanhasta Uranus-tietojärjestelmästä uuteen Apottiin päivittäisen potilastyön ohessa.

”Hoidon ja potilasturvallisuuden kannalta on tietysti ongelma, mikäli Apotista löytyvä sairaushistoria on puutteellinen”, Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo.

Kirjaamatta on jäänyt myös vakavia pitkäaikaissairauksia, kuten syöpädiagnooseja.

”Kirjaamatta on jäänyt lähinnä niin kutsuttuja sivudiagnooseja eli diagnooseja, joita kirjauksen tehnyt lääkäri ei ole käsitellyt kirjaamista edeltäneellä vastaanotolla”, selvittää Apotti-hanketta vetävä Husin kehittämisjohtaja Visa Honkanen.

Honkasen mukaan lääkärit on velvoitettu siirtämään potilastietoja käsin järjestelmästä toiseen, jotta hoidon kannalta olennainen tieto siirtyisi ja potilasasiakirjojen luettavuus paranisi.

Lääkärit arvostelevat potilastyön oheen tuotua lisätyötä.

Potilastietojen siirtämisessä hyödynnetään myös ohjelmistorobotteja. Ne eivät kuitenkaan kykene tulkitsemaan luotettavasti vanhan järjestelmän muistikirjamuotoisia, luettelomaisia sairauskertomuksia.

”Siirtokirjauksiin tarvitaan ihmisaivoja ja lääketieteellistä asiantuntemusta. Laajasta tietomassasta on kyettävä erottelemaan olennainen tieto hoidon laadun, vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi”, Honkanen sanoo.

 

Lääkäreiden mukaan olennaisen tiedon seulominen vuosikymmeniä kertyneestä tietomassasta on valtava lisätyö potilastyön päälle. Kiireessä sairaushistoriaan ei ole aikaa perehtyä riittävästi. Vanhoja merkintöjä jää helposti siirtämättä.

Hus on vastuuttanut siirtokirjauksia tekevät lääkärit varmistamaan vanhat diagnoosit ennen tietojen siirtämistä uuteen järjestelmään. Monet lääkärit kokevat tämän ylimääräisenä taakkana.

Vastaanottotyötä tekevien lääkäreiden mukaan työaika ei riitä vanhojen diagnoosien selvittelyyn ja varmistamiseen. Vastuu diagnoosin oikeellisuudesta jää kuitenkin tiedon järjestelmästä toiseen siirtäneelle lääkärille.

 

Kehittämisjohtaja Visa Honkanen painottaa, ettei sivudiagnooseja saa jättää kirjaamatta sen vuoksi, ettei aika riitä niiden varmistamiseen. Honkanen epäilee, että potilastietojen siirtämistä arvostelevilla lääkäreillä on väärä käsitys varmistusvastuun yksityiskohdista.

”Varmistamisella ei tarkoiteta sitä, että lääkärin pitäisi varmistua aukottomalla tavalla siitä, oliko vanha nielukipu todella angiina vai ei. Diagnoosien tarkastusvastuu tarkoittaa sen sijaan sitä, että lääkärit selvittävät vastaanotolla yhdessä potilaan kanssa, että muut kuin suoraan käynnin syynä olevat diagnoosit ovat kohdallaan. Tämähän kuuluu jo lähtökohtaisesti hyvään lääkärintyöhön.”

Honkasen mukaan on potilasturvallisuuden kannalta erinomaista, että järjestelmämuutos pakottaa lääkärit varmistumaan diagnoosilistan oikeellisuudesta.

”Tähän saakka olemme olleet tilanteessa, jossa vanhoja diagnooseja ei ole rutiininomaisesti tarkistettu lainkaan. Lääkärillä on kuitenkin aina vastuu siitä, että aiemmatkin diagnoosit pitävät paikkansa”, sanoo kehittämisjohtaja Visa Honkanen.

 

Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan Apotti-kirjausten puutteet ja virheet johtuvat osin lääkäreiden muutosvastarinnasta ja osin siitä, ettei vanhojen diagnoosien siirtämistä ole tulkittu olennaiseksi tiedoksi potilaan hoidossa.

”Panostamme parhaillaan lääkärikunnan kouluttamiseen ja kannustamiseen, jotta lääkärit ymmärtäisivät paremmin potilasdatan manuaalisen siirtotyön välttämättömyyden ja merkityksen potilasturvallisuuden varmistamisessa.”

Johtajaylilääkäri Mäkijärvi ei osaa arvioida, miten kauan virheiden ja puutteiden korjaaminen kestää.

Tietoja täydennetään vastaanottokäyntien yhteydessä. Datan siirtäminen uuteen systeemiin kestää niin kauan, että kaikki potilaat ovat Apotti-aikakaudella käyneet vastaanotolla.

Johtajaylilääkäri ja kehittämisjohtaja toivovat lääkäreiltä joustavuutta raskaassa muutosvaiheessa. Tulevaisuudessa sekä lääkäreiden että potilaiden uskotaan hyötyvän Apotista.

”Nykyiset potilastietojärjestelmät ovat pelkkiä sähköisiä muistikirjoja, joiden tietoa ei pysty analysoimaan ilman raskaita ja resursseja vaativia tutkimusprojekteja. Apotin rakenteinen järjestelmä mahdollistaa hoidon laadun päivittäis- ja pitkäaikaisseurannan sekä analysoinnin lääkäreiden ja potilaiden parhaaksi”, kehittämisjohtaja Visa Honkanen sanoo.

 

Apotti on yhdistelmä sanoista ”asiakas- ja potilastietojärjestelmä”.

Se on mittava terveydenhuollon muutoshanke Helsingin ja Uudenmaan alueella, jonka suunnittelu käynnistyi 2012. Vuonna 2013 järjestelmätoimittajaksi valittiin Epic Systems.

Apotti otettiin käyttöön Husin Peijaksen sairaalassa Vantaalla marraskuussa 2018. Järjestelmään ovat siirtymässä Husin lisäksi kunnallinen sosiaali- ja perusterveydenhuolto Helsingissä, Vantaalla, Kirkkonummella, Kauniaisissa sekä Tuusulassa vuosina 2019–2020. Myös muita Husin alueen kuntia harkitsee Apottiin liittymistä.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on kymmenen vuoden ajanjaksolla lähes 600 miljoonaa euroa.

Sisältö