Naiset riviin

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne on kuunnellut vaimon armeijajuttuja. Hänestä on itsestään selvää, että asevelvollisuus voisi koskea myös naisia.

Antti Rinne
Teksti
Vappu Kaarenoja
Kuvat
Marjo Tynkkynen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Antti Rinne

Kuinka voitte?

”Kiitos hyvin.”

 

Sdp:n mielestä ”terveys on liian arvokasta kauppatavaraksi”. Olitte alkuvuonna lääkärifirma Attendon hoidettavana. Miten päädyitte Attendolle?

”Kun tulin Espanjasta, pallolaajennus tehtiin Meilahdessa. Sitten olin Hyvinkään sairaalassa neurologian osastolla, kun tuli jälkitila pitkästä makaamisesta. Sieltä lääkäri määräsi Kiljavan sairaalaan, jota operoi Attendo.”

 

Lääkärifirmat vastaavat suurelta osin työterveyshuollosta. Työterveyshoidon kuluista noin puolet maksetaan julkisella rahalla. Onko oikein kustantaa hyväosaisten ohituskaistaa lääkärille?

”Meidän ei kannata rikkoa sitä, mikä toimii. Oleellista on, että saadaan perusterveydenhuollon lääkäripalvelut saavutettaviksi kaikille suomalaisille.”

 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan työterveyshuolto on osa ongelmaa. Terveyskeskuksiin ei saada lääkäreitä, kun he karkaavat työterveyshuoltoa tarjoavien lääkärifirmojen palvelukseen.

”Sekin saattaa pitää paikkansa, mutta työterveyshuolto on kuitenkin terveydenhuollon osa, joka toimii.”

 

Työterveyshuollon ulkopuolella olevista suomalaisista yli puolet joutuu odottamaan lääkärille pääsyä yli viikon. Lupaatte viikon hoitotakuun. Miten se saavutetaan?

”Kaksi elementtiä. Ensimmäinen on se, että hoidon tarpeen arviointi linkitetään mukaan. Eli sairaanhoitajat arvioivat tilanteen ennen kuin lääkäriin tulee mentyä.”

”Toinen asia, joka tähän liittyy, on että tarvitaan lisää henkilökuntaa.”

 

Haluatte palkata terveyskeskuksiin yhteensä tuhat uutta hoitajaa ja lääkäriä. Mikä osuus olisi lääkäreitä?

”En pysty sanomaan. Arvioisin, että suurin piirtein kaksi kolmasosaa hoitohenkilökuntaa, kolmasosa lääkäreitä.”

 

Kasvukeskusten ulkopuolella olevissa kunnissa on ollut vaikeuksia houkutella lääkäreitä virkoihin, jolloin kunnissa on ulkoistettu terveyskeskuksia.

”Minäkin tunnistan Mäntsälästä sen, että maksettiin vuokralääkäreille varmaan 25 pinnaa enemmän kuin omille lääkäreille, että saatiin heitä sinne töihin. Mutta ymmärtääkseni tilanne on muuttunut. Isoja ryhmiä on valmistumassa lääkäriksi.”

 

Soten lisäksi pitäisi uudistaa sosiaaliturva ja perhevapaat. Uskotteko, että nämä on mahdollista toteuttaa ensi vaalikaudella?

”Tuskin kukaan tällä hetkellä arvioisi, että yksi vaalikausi riittää sosiaaliturvan uudistukseen. Perhevapaauudistus on yksinkertaisempi toteuttaa, kunhan vain sovitaan, mikä se malli on.”

(Sdp kannattaa mallia, jossa äidille varataan neljän, toiselle vanhemmalle kolmen kuukauden ansiosidonnainen vapaa. Kuusi kuukautta saisi jakaa vapaasti vanhempien kesken.)

 

Lupaatte muun muassa lisää lääkäreitä ja hoitajia, nostaa vanhusten hoitajamitoituksen 0,7:ään, maksuttomat terveyskeskuskäynnit, eläkeläisille satanen lisää, keventyvää verotusta pieni- ja keskituloisille, arvonlisäveroalea ympäristöystävällisille tuotteille sekä maksutonta varhaiskasvatusta. Mitä tämä kaikki maksaa?

”Jos koko vaaliohjelma pannaan toteutumaan, se maksaa kolme miljardia. Kun ei panna, se maksaa 1 – 3 miljardia. Riippuu taloustilanteesta, mikä kaikki toteutuu.”

 

Olette kuitenkin luvanneet tuhat uutta lääkäriä ja hoitajaa, viikon hoitotakuun, maksuttomat terveyskeskuskäynnit ja 0,7:n hoitajamitoituksen ensi vaalikaudelle. Mitä nämä maksavat?

”No jos sanon niin, että vanhusten hoivaan ja sosiaali- ja terveyspaleluihin satsaamisen kustannusvaikutus on noin miljardin luokkaa.”

 

Entä eläkeläisten vappusatanen?

”Kaikille [eläkeläisille], jotka saavat alle 1 400 euroa, tulee nettona se satanen lisää. Tavoitteena on, että se toteutuu kokonaan ensi vaalikaudella, mutta edellytyksenä on, että talous kasvaa normaalisti. Me ollaan laskettu, että eläkesatasen hintalappu loppuun asti toteutuessaan on 700 miljoonaa euroa.”

 

Kasassa on siis yli miljardin edestä lupauksia. Aiotte hankkia valtiolle lisätuloja 1–1,5 miljardia euroa esimerkiksi sijoittajia verottamalla. Ette halua lisätä velanottoa. Tarkoittaako tämä, että rahaa on soten lisäksi vain vanhusten hoivaan ja eläkkeisiin, jos talous ei kehity suotuisasti?

”Ei. On sataprosenttisen varmaa, että jos Sdp on hallituksessa ensi vaalikaudella, oppivelvollisuusikä pidennetään toiselle asteelle. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin jollakin aikavälillä.”

Kansanedustaja Eero Heinäluoma teki vaalityötä maaliskuun alussa Hakaniemen torilla Helsingissä. SDP. Eduskuntavaalit2019.
Kansanedustaja Eero Heinäluoma teki vaalityötä maaliskuun alussa Hakaniemen torilla Helsingissä. © Marjo Tynkkynen

”On sataprosenttisen varmaa, että jos Sdp on hallituksessa ensi vaalikaudella, oppivelvollisuusikä pidennetään toiselle asteelle.”

Jutta Urpilaisen johdolla tehty yritysten yhteisöveron alennus oli yksi päätöksistä, joita arvostelemalla syrjäytitte Urpilaisen puolueen puheenjohtajan paikalta. Nyt Ylen haastattelussa sanoitte, että veron alennus olikin hyvä päätös.

”En sanonut niin.”

 

Ettekö? (Rinne sanoi Ylen tv-tentissä: ”Vastustin aikanaan tätä yhteisöveron laskemista. Ja nyt jälkeenpäin on näyttäytynyt, että olin väärässä.”)

”Olen edelleen sitä mieltä, että sitä ei olisi pitänyt tehdä. Se missä olen ollut väärässä, on ollut se, mitä tuotolle tapahtuu, kun yhteisöveroa lasketaan. Olin siis väärässä, kun oletin, että verotuotto vähenee. Fakta on, että verotuotto lisääntyi, vaikka yhteisöverokantaa alennettiin.”

 

Miksi oli väärä päätös alentaa veroa, jos alennuksen ansiosta saatiin enemmän verotuloja?

”Ei ole järkeä murentaa veropohjaa tällä tavalla. Pitäisi estää verokilpailu eurooppalaisessa mittakaavassa ja vähintään Ruotsin kanssa miettiä sitä, ettei keskenään kilpailla.”

 

Siis: valtio sai mielestänne lisää verotuloja, koska yhteisöveroa laskettiin, mutta…

”Sen voi tulkita noin. Sanoisin, että osa varmaan johtuu siitä, että kun vero laski, maksuhalukkuus ehkä lisääntyi. Mutta iso osa lisätuotosta johtui siitä, että yritykset tekivät parempaa voittoa.”

 

Eli ajatteletteko, että jos yhteisöveroa ei olisi laskettu, verotuotto olisi kasvanut vielä enemmän kuin se nyt kasvoi?

”Oletan, että se [verotuotto] olisi voinut olla parempi.”

 

Työntekijän palkasta peritään 24,4 prosenttia eläkemaksua. Eläketurvakeskuksen tuoreen laskelman mukaan tämä ei enää riitä. Maksuja on nostettava tai leikattava jo eläkkeellä olevien etuja. Kummin tehdään?

”Nostetaan eläkemaksuja niin kuin tähänkin asti. Sanoisin, että kannattaa tästä eteenpäin pikkuhiljaa nostaa maksua.”

 

Eli eläkkeellä olevien etuuksiin ei kosketa?

”Ei.”

 

Kun aloititte uranne vuonna 1987, eläkemaksu vei palkasta 13 prosenttia. Nyt se vie 24,4 prosenttia, ja sitä ollaan taas korottamassa. Mikä on viestinne nuorille, jotka maksavat koko ajan enemmän muiden eläkkeitä?

”Olen sanonut nuorille, että en ole valmis muuttamaan eläkeindeksejä, mikä johtaisi siihen, että eläkemaksut nousisivat paljon enemmän.”

(Sdp:n kansanedustajaehdokas Kimmo Kiljunen vaatii, että eläkkeiden määräytymiseen vaikuttavaa indeksiä muutetaan niin, että nykyeläkkeet suurenisivat.)

 

Ansiosidonnainen työttömyysturva maksetaan 94,5-prosenttisesti kaikkien yhteisistä rahoista. Kassojen jäsenmaksuilla rahoitetaan siitä vain 5,5 prosenttia. Eikö olisi reilua, että myös kassoihin kuulumattomat ihmiset saisivat ansiosidonnaista?

”Voit itse valita, mihin järjestelmän osaan kuulut. On täysin itsesi päätettävissä, haluatko olla ansioturvan piirissä.”

 

Mitä sanotte ihmiselle, jolla ei ole varaa kassan jäsenmaksuun? Jos hän jää työttömäksi, hän ei saa ansiosidonnaista tukea.

”Millainen on ihminen, jolla ei ole varaa maksaa kassan jäsenmaksua, nolla pilkku nolla jotakin?”

 

Kassamaksu on noin sata euroa vuodessa. Ettekö ajattele, että se voi olla jollekin iso raha?

”Ilman muuta on köyhiä ihmisiä, jotka joutuvat miettimään tällaista, kyllä. Lähtökohtani on se, että tämä on ikään kuin vakuutusperusteinen järjestelmä. Jos vakuutusturvan haluaa, se edellyttää, että osallistuu myöskin sen maksamiseen.”

 

Mutta kaikkihan me osallistumme sen maksamiseen.

”Ei nykysääntöjen mukaan osallistuta samalla tavalla kuin ne, jotka on [kassojen] jäseniä.”

 

Suora lainaus valtioneuvoston sivuilta: ”Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu merkittävältä osalta kaikkien palkansaajien maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin. Työttömyyskassojen jäsenmaksujen osuus rahoituksesta on 5,5 prosenttia.” Onko valtioneuvoston sivuilla virhe? ”Tämä on sinällään ihan oikein. Mutta mielestäni siitä tulee väärä kuva. Ansioturvan piirissä on noin 85 prosenttia kaikista palkansaajista. Ja 15 prosenttia on kassoihin kuulumattomien osuus. Valtaosa työttömyysvakuutusmaksuista kertyy kassaan kuuluvien ihmisten rahoista eikä kaikkien rahoista.”

 

Demarit puhuvat paljon tasa-arvosta. Onko oikein, että naiset eivät joudu armeijaan?

”Mielestäni on täysin perusteltu vaatimus, että miehiä ja naisia kohdellaan samalla tavalla. Vaimoni on käynyt armeijan. Hän on ollut rauhanturvaajana, ja kun hän kertoo kokemuksistaan, minusta vaikuttaa itsestään selvältä, että asevelvollisuus voitaisiin ulottaa myös naisiin.”

 

Voidaanko muutos tehdä jo ensi vaalikaudella?

”Ainakin sitä kannattaa selvittää.”

 

Analyysi: Voiton vuoro

Sdp:llä on suuret odotukset vaali-illan suhteen. Jospa viimein päästäisiin juhlimaan. Ei tarvitsisi puhua ”torjuntavoitosta” vaan ihan oikeasta vaalivoitosta.

Sdp ohitti kokoomuksen Taloustutkimuksen mielipidemittauksessa toukokuussa 2018. Siitä lähtien puolue on pitänyt ykköspaikkaa. Kaksi viikkoa ennen vaaleja ilmestyneessä mittauksessa etumatka kokoomukseen oli turvallinen, yli neljä prosenttiyksikköä.

Voitto olisi balsamia haavoille. Viime eduskuntavaalien tulos, 16,5 prosenttia, oli puolueen historian huonoin.

Sdp on saanut ykköspaikan eduskuntavaaleissa viimeksi vuonna 1999, kun osa nykyisistä puolueen ydinaktiiveista oli vielä peruskoulussa.

”Niin, olisihan se jännä juttu kokea vaalivoitto”, sanoo puolueessa pitkään mukana ollut Matti Niemi, 31.

 

Puheenjohtaja Antti Rinne olisi ensimmäinen demaripääministeri sitten Paavo Lipposen. Rinteeseen liittyy Sdp:n suurin huoli. Hän sairastui tammikuussa vakavasti Espanjan-matkallaan ja palasi töihin maaliskuussa.

Viime eduskuntavaalien alla Rinne jäi vaalitenteissä muiden puheenjohtajien jalkoihin. Hän on itse sanonut, että heikko esiintyminen viimeisessä tv-tentissä ”vei ainakin puolitoista prosenttiyksikköä meidän kannatusta alas”.

Silloin Rinne oli ollut puheenjohtaja vasta vuoden. Hän on petrannut esiintymistään, mutta sanavalinnat haastatteluissa aiheuttavat usein sekaannusta.

Ylen kaikille puheenjohtajille pidetyn tv-tentin perusteella Rinteen tulkittiin kannattavan lihaveroa. Myöhemmin selvennettiin, että tarkoitus olisi laskea ympäristöystävällisten tuotteiden veroa.

Sitten oli Aamulehden haastattelu. ”Antti Rinne haluaa tunnin junan jäihin”, lehti otsikoi. Tamperelainen varapuheenjohtaja Sanna Marin kiirehti tviittaamaan, että ”Sdp on sitoutunut pääradan ja muiden keskeisten raideyhteyksien kehittämiseen. Ei tästä ole kahta sanaa”. Rinne syytti lehteä virheellisestä otsikoinnista.

Ylen yksilötentissä Rinne sanoi olleensa väärässä vastustaessaan aikoinaan yhteisöveron alennusta. Oheisessa haastattelussa hän kertoo, että yhteisöveron alennus oli sittenkin huono päätös.

 

Jos tulos on ennakoitu ja Sdp on vaali-iltana suurin, edessä voi olla kova urakka hallituksen kasaamiseksi. Yhteistyö keskustan kanssa olisi monelle demarille mieleen, mutta keskustan kannatus uhkaa jäädä liian pieneksi.

Kumman Rinne itse ottaisi mieluummin hallituskumppaniksi, keskustan vai kokoomuksen? ”Molempien kanssa on tehty hyvä asioita ja molempien kanssa on ollut ongelmia”, Rinne sanoo.

Demareiden kauhuksi perussuomalaiset on mittauksissa aivan kokoomuksen kannoilla. Perussuomalaiset on demareille lähes mahdoton kumppani.