Alkoholin hinta nousi, panimot hädissään: ”Vetoapua ei tule”

Kasvua haetaan nyt Suomen rajojen ulkopuolelta.
Kotimaa 9.1.2014 08:36

Virosta tuotuja A-olutlaatikoita Helsingin Länsisatamassa. © Roni Rekomaa / Lehtikuva

Alkoholijuomien hinnat nousivat vuoden alussa keskimäärin 2,3 prosenttia. Eniten kiristyi oluen ja viinien verotus, molemmat runsaat kahdeksan prosenttia. Vaikka korotus oli lopulta puolet vähemmän kuin mitä hallitus alun perin ehdotti, asialla on kauaskantoisia vaikutuksia. Oluen verotus on Suomessa Euroopan kireintä.

Panimoliitto on muistutellut jo viime kesästä lähtien veronkorotuksen kielteisistä vaikutuksista ja varoittanut Viron viinarallin kiihtymisestä. Verottajalta jää saamatta valmiste-, alkoholi- ja arvonlisäveroja. Alkoholin yksityistuonti litroissa mitattuna on suurempaa kuin koko ravintolamyynti Suomessa.

Viranomaiset ovat vastanneet lyömällä pöytään lukuja alkoholinkulutuksen vaaroista ja haitallisuudesta. Virkamiehet ovat jopa ehdottaneet automaattia, jolla veroa nostettaisiin säännöllisesti muutaman vuoden välein.

Alkoholiveron nosto on saanut panimot varpaisilleen. Joulukuu oli panimoteollisuudelle ja kaupalle vielä poikkeuksellisen hyvä, sillä juomia ostettiin varastoon ennen veronkorotusta. Etenkin olutta, siideriä ja lonkerojuomia.

Erityistä närää on herättänyt se, että veronkorotus koskee myös virvoitusjuomia. Iisalmelaisen Olvi-panimon toimitusjohtaja Lasse Aho ihmettelee miksi esimerkiksi täysin sokerittomia kivennäisvesiä verotetaan virvoitusjuomaveron varjolla.

”Kun veroja koko ajan korotetaan, se johtaa tietenkin kulutuksen laskuun. Ja kun samaan aikaan vähittäiskauppa on isojen haasteiden edessä, valmistajien on yhä vaikeampaa saada kulujaan hintoihin. Kaikkien Panimoliiton edustamien tuoteryhmien myynti oli muutenkin miinuksella jo viime vuonna lämpimästä kesästä huolimatta. Trendi on huolestuttava”, Aho sanoo.

Tilanne luo panimoille selkeitä uhkakuvia ja pakottaa ne pohtimaan uudenlaisia ratkaisuja. Kustannustehokkuus on vain yksi keino, mutta se on Suomessa toimivilla panimoilla Hartwallilla, Sinebrychoffilla ja Olvilla jo suhteellisen hyvässä kunnossa.

”Volyymin kasvu eri tuoteryhmissä ja markkinoilla on turvattava ja sen vuoksi meidän on ryhdyttävä panostamaan entistä voimakkaammin Suomen ulkopuolelle. Vetoapua ei tällä hetkellä tule mistään. Kulutus ei kasva ja talousnäkymät eivät kannusta ihmisten ostokäyttäytymistä”, Aho kertoo.

Toiminnan sopeuttaminen tarkoittaa hänen mukaansa lisää tuoteinnovaatioita ja tuoteryhmiä. Kasvua sen sijaan haetaan lähimarkkinoilta, Suomen rajojen ulkopuolelta. Investointeja valuukin ulkomaille, sillä esimerkiksi Olvilla on jo nyt panimoita Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä.

”Me luonnollisesti lisäämme kapasiteettia ja investoimme sellaisille markkinoille, joissa on saatavissa kasvua. Esimerkiksi Valko-Venäjälle olemme rakentamassa lisää täyttökapasiteettia. Sijoituksia tehdään kaikkiin Baltiassa sijaitseviin panimoihin. Suomen linjaukset ja päätökset ovat huolestuttavia, sillä ne ovat niin kauaskantoisia ja moniulotteisia”, Aho selvittää.

Suomessa Olvi on investoinut kustannustehokkuuden ja logistiikan lisäksi esimerkiksi varasto- ja täyttökapasiteettiin. Tällä tavalla yhtiö pystyy hyödyntämään aikaisempia sijoituksiaan muun muassa pullotuslinjoihin.

Vaikka Baltia ja Valko-Venäjä eivät olekaan samanlaisia kultakaivoksia kuin venäläiset panimot, joita Hartwallin omistama BBH-yhtiö valloitti 1990- ja 2000-luvulla, lähialueet tarjoavat liiketoiminnalle erinomaisia mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Virossa panimoilla menee nyt hyvin. Latvian ja Liettuan kansantaloudet ovat vähitellen elpymässä ja toimintaympäristöön voidaan suhtautua luottavaisemmin. Tempoilevasta veropolitiikasta ei ole pelkoa. Lisäksi alkoholin käytössä ollaan siirtymässä kohti länsimaisia kulutustottumuksia. Mietojen alkoholijuomien kulutus kasvaa ja väkevien viinojen osuus pienenee.

Olvin uudet aluevaltaukset eivät ole lähivuosina poissuljettuja, mutta niitä suunnitellaan erittäin harkitusti.

”Nykyisessä tilanteessa tärkeintä on pitää vakavaraisuus hyvällä tasolla. Maksuvalmiuden on oltava kunnossa ja taseen on pysyttävä vahvalla tasolla”, Aho painottaa.

Panimot ovat vain yksi palanen alkoholiveroa koskevassa palapelissä. Korotukset vaikuttavat raskaimmin ravintoloiden liiketoimintaan ja sitä kautta työllisyyteen. Alkoholipolitiikan mukaan kulutusta kuitenkin pitäisi siirtää juuri ravintoloihin.

Myös pienet vähittäiskaupat ja lähimyymälät kärsivät, sillä niiden myynnistä panimotuotteiden kauppa on ollut prosentuaalisesti suurinta.

Mutta työväki panimoillakaan ei saa levätä rauhassa. Yt-neuvotteluita on käyty sekä Hartwallilla että Sinebrychoffilla.