Alkoholilakia uudistetaan – keskusteluun mukaan haitat muille -näkökulma

Kotimaa 20.6.2013 13:00

Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus on valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Luonnos hallituksen esitykseksi on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle syksyllä 2013.

TNS Gallup selvitti huhtikuussa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toimeksiannosta suomalaisten näkemyksiä siitä, tulisiko alkoholilainsäädäntöä uudistaa terveyden edistämisen vai työllisyyden näkökulmasta.

Tuloksien mukaan suomalaiset haluavat alkoholipolitiikan pohjaksi terveysnäkökulman. Kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta pitää alkoholinkulutuksen ja päihdehaittojen vähentämistä alkoholilainsäädännön uudistamisen painopisteenä.

”Alkoholipolitiikka ei ole elinkeinopolitiikkaa vaan terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa”, muistuttaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Alkoholi on suomalaisten pääpäihde. Sen kulutus on kolminkertaistunut neljässä vuosikymmenessä säännösten vapautumisen ja kulttuurin muutosten myötä. Samassa ajassa naisten alkoholinkulutus on miltei kuusinkertaistunut.

Muille aiheutuvat haitat puhuttavat

EHYT ry haluaa nyt tuoda päihdekeskusteluun uuden näkökulman: alkoholinkäytön haitat muille kuin juojalle itselleen.

”Haitat muille on ollut pitkään hyljeksitty tutkimusnäkökulma”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alkoholi ja huumeet -yksikön erikoistutkija Christoffer Tigerstedt.

Tutkimusterminä haitat muille on vakiintunut vasta muutaman viimeisen vuoden aikana.

Taustalla lienee Tigerstedtin mukaan muun muassa pyrkimys välttää alkoholinkuluttajien ja päihteiden käyttäjien moraalinen leimaaminen ja syyllistäminen.

”Meillä on ajateltu, että ihmisellä on oikeus juomiseen. Tämä ajattelu ei mielestäni kuitenkaan toimi enää nykypäivänä.”

Tigerstedt on yksi THL:n julkaiseman Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle -kirjan toimittaneista tutkijoista. Kirja esittelee tutkimustietoa haitat muille -näkökulmasta.

EHYT ry:n mukaan haitat muille -näkökulmaa on nyt korostettava päihdetyössä, -tutkimuksessa ja -politiikassa. Alkoholin haittavaikutukset muihin kuin käyttäjään itseensä heijastuvat yhteiskunnassa laajalti paitsi yksilöiden välisellä tasolla, myös institutionaalisesti.

”Haitat muille -näkökulman vahvistuminen voidaan nähdä osana alkoholiasioiden uudenlaista yhteiskunnallistumista ja politisoitumista”, Tigerstedt sanoo.

Miten palvelut vastaavat päihteiden käyttäjän läheisten avuntarpeisiin?

Päihteiden käyttäjän läheisten avuntarpeista on hyvin vähän tutkimustietoa. Päihteiden käyttäjä voi aiheuttaa läheisilleen niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin haittoja. Myös taloudelliset ja elämänhallinnalliset haitat voivat olla huomattavia.

Päihdeongelmaisen tavoin hänen läheisillään on lain mukaan oikeus apuun, tukeen ja hoitoon. Kovinkaan monessa kunnassa ei kuitenkaan ole tarjolla erityisiä läheisille tarkoitettuja palveluita, vaan heitä autetaan osana päihdeongelmaisen hoitoa.

Päihdehoidossa ensisijaiseksi avun tarvitsijaksi nähdääkin itse päihdeongelmainen. Päihdepalveluissa läheisten ja perheenjäsenten huomaaminen on vähäistä, eikä tietoa läheisille suunnattujen palveluiden sisällöistä ole juurikaan saatavilla.

Päihde-ensikodit ovat tällä hetkellä ainoa palvelu, jossa päihdeongelmaisen perheenjäsenet ilmaistaan ensisijaiseksi asiakkaaksi.

Alkoholi- ja päihdehaitat muille -kirjan mukaan päihdehuollon palvelut eivät yksin pysty vastaamaan perheenjäsenten moninaisiin avuntarpeisiin, vaan siihen tarvittaisiin laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon aktivoitumista.

Tigerstedt puhuu myös ehkäisevän toiminnan puolesta.

”Järkevää olisi haittoja tuottavan toiminnan ehkäisy. Jos haittoja ainoastaan hoidetaan ja häiriöitä kontrolloidaan, voi muodostua hyvinvointijärjestelmän kuormitusta lisäävä kehä.”

Lähteet: Katariina Warpenius, Christoffer Tigerstedt, Marja Holmila: Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle (2013). EHYT ry:n ja sosiaali- ja terveysministeriön Päihdehaitat muille -seminaari 12.6.