Äiti, poika ja kuvat

Äiti ei ymmärrä, miksi Rasoul Khorramin pitää asua Suomessa. Miksei hän voi palata kotiin, pieneen vuoristokaupunkiin Iranin Kurdistanissa?

Kotimaa 07.06.2019 06:00
Teksti Elina Järvinen Kuvat Rasoul Khorram

Äiti poimii villioreganoa keväällä 2015. © RASOUL KHORRAM

Rasoul Khorram soittaa äidille.

Äiti asuu Oshnaviehin kaupungissa läntisimmässä Iranissa, vuorten keskellä. Irakin rajalle on 20 kilometriä, Turkin rajalle 50 kilometriä.

Äidin nimi on Halimāh, mutta naapurustossa häntä kutsutaan toisella nimellä. Hän on malazhn, imaamin vaimo. Mies, isä, ei työskentele moskeijassa vaan omassa ruokakaupassaan, mutta hän on koulutukseltaan uskonoppinut. Ja siksi äiti on imaamin vaimo.

Khorram soittaa kirjastosta Helsingin keskustasta. Hän käyttää WhatsAppia ja yrittää videoyhteyttä. Puhelin hälyttää kauan, mutta se on tavallista. Yhteydet ovat usein huonot.

Lopulta sisko vastaa. Hän sanoo, että äiti voi tänään huonosti, ei jaksa puhua. Jalkoja ja selkää särkee. Sisko kääntää kameran äitiin. Tämä makaa patjalla ja heiluttaa kättä.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö