Aatelismiehiä, tohtoreita, talonpoika ja työläiskorttelin demari – Suomi on presidenttiensä näköinen tasavalta

Jokainen valtionpää on vuorollaan jättänyt maalle oman perintönsä. Lue ja kuuntele presidenttien tarinat.
Kotimaa 17.4.2017 08:31
TEKSTI TUOMO LAPPALAINEN JA TUOMAS PULSA

Syksy 1981. Urho Kekkosen pitkä presidenttikausi on ohi, ja Suomi valmistautuu valitsemaan seuraajaa.

Keskustapuolue asettaa ehdokkaaksi Johannes Virolaisen. Hän lupaa ensi töikseen jatkaa Kekkosen linjaa. ”Piiruakaan muuttamatta”, Virolainen täsmentää.

Voiton vie lopulta Mauno Koivisto, Sdp. Hänen ja Kekkosen välit eivät ole olleet parhaat mahdolliset, ja siksi eri puolilla uumoillaan, että politiikkaan tulee muutos. Koivisto tyrmää epäilyt jyrkästi: hän ei aio ”tärvellä” edeltäjiensä perintöä eikä salli kenenkään muunkaan sitä tärvelevän.

 

Suomen kahdestatoista presidentistä kaikki ovat jättäneet vuorollaan jälkensä virkaan: aloittaneet jonkin perinteen, tulkinneet valtaoikeuksia uudella tavalla tai olleet muuten vain esimerkkeinä seuraajilleen.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.