Äärimmäisen uhanalaisten kalojen tappamisesta ei sanktioita – Ministeriö: ”Eivät ehtineet lakiin”

Saimaannorpan korvausarvo on 10 000 euroa.
Kotimaa 11.12.2015 13:00
Uhanalainen saimaannieriä kalamessuilla Helsingissä joulukuussa 2013. © PEKKA SAKKI / LEHTIKUVA

Pitkään kypsytelty kalastuslaki astuu voimaan vuodenvaihteessa ja tuo mukanaan suuren määrän muutoksia.

Sanktiomaksujen ja seuraamusjärjestelmän laatiminen on kuitenkin kesken. Lakia valmistellut maa- ja metsätalousministeriön kalaneuvos Eija Kirjavainen sanoo, ettei niitä ehditty kirjata lakiin.

”Kalastuslain 137 pykälää oli niin iso rutistus, että tähän pakettiin me ei enää pystytty ottamaan sitä mukaan”, Kirjavainen perustelee.

Kalastusrikkomusista voidaan lain mukaan määrätä sakkoja, mutta esimerkiksi törkeää kalastusrikkomusta ja rauhoitettujen kalojen korvausarvoja siellä ei ole.

Lainsäädäntösuunnitelmassa on päätetty, että sanktiot kirjataan lakiin. Kirjavaisen mukaan aikataulusta ei kuitenkaan ole tietoa, sillä ministeriöissä on kiireitä.

Maa- ja metsätalousministeriö ei voi yksin päättää esimerkiksi törkeän kalastusrikkomuksen kirjaamisesta, sillä se on oikeusministeriön alaa.

 

Suomessa on seitsemän äärimmäisen uhanalaista kalalajia, jotka tarvitsevat suojelua.

Etenkin järvilohen esiintymäalueella Vuoksen vesistössä on tehty paljon töitä järvilohikannan rauhoittamiseksi. Vähäisten emokalojen pyytäminen vesistä on silti jatkunut ja herättänyt keskustelua kalojen korvausarvoista.

Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen sanoo, että laki on sanktiojärjestelmän osalta keskeneräinen.

”Se on ihan selvä puute”, Lehtonen sanoo.

Sanktiot voivat osaltaan suojella uhanalaisia kalalajeja, sillä ne toimivat pelotteena.

”Järvilohia on jäljellä vain muutamia yksilöitä. Saimaannieriämäärät arvioitiin joitakin vuosia sitten. Aikuisia nieriöitä oli vähemmän kuin saimaannorppia. Ne ovat todella uhanalaisia.”

Tilannetta kuvaa se, että saimaannorpan korvausarvo on 10 000 euroa. Saimaannieriällä korvausarvoa ei ole.

 

Maa- ja metsätalousministeriön pitää myös ratkaista, kuinka se tiedottaa Suomen lähes kahdelle miljoonalle kalastajalle uusista säännöistä.

Esimerkiksi lupamaksuihin tulee muutoksia.

Nykyinen kalastuksenhoitomaksu ja kalastusläänikohtainen viehekalastusmaksu yhdistetään kalastonhoitomaksuksi. Lupa tarvitaan, vaikka kalastaisi omasta mökkirannasta.

Aikaisempina vuosina noin 43 prosenttia maksuvelvoitteisista vapaa-ajankalastajista on maksanut kalastuksenhoitomaksun. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan suurin syy maksamattomuuteen on ollut sekava lupajärjestelmä.

Kalastuksenhoitomaksutulot ovat noin 5,5 miljoonaa euroa vuodessa. Jos kaikki kalastuksenhoitomaksut olisi maksettu, kertymä olisi ollut 7–12 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt tavoitteena on, että maksuilla saadaan kerättyä kaksi miljoonaa euroa enemmän.

Metsähallituksen eräsuunnittelijan Mikko Malinin mukaan lopputulos on kiinni siitä, miten asia saadaan tiedotettua ihmisille ja miten he ottavat uuden maksujärjestelmän omakseen.

”Toki tähän vaikuttaa mahdolliset rikesakot ja tuleeko pelotevaikutteita. Kyllä meillä on vakaa usko ja tahto, että saamme maksujen maksajia lisää niistä, jotka ovat jäätäneet maksut aikaisemmin maksamatta.”

 

Kalastonhoitomaksu – toimi näin

  • Kalastonhoitomaksun on voinut maksaa 1.12.2015 alkaen netissä (www.eraluvat.fi) tai puhelinpalvelussa 020 69 2424, joka vastaa arkisin kello 8‒16.
  • Luvan voi hankkia joko koko vuodeksi 39 eurolla, seitsemäksi vuorokaudeksi 12 eurolla tai vuorokaudeksi viidellä eurolla.
  • Maksuvelvoitteisia ovat kaikki 18‒64-vuotiaat kalastajat, myös pyydyslupakalastajat ja vetouistelijat. Maksua ei tarvitse suorittaa, jos kalastaa pelkästään pilkillä, silakkalitkalla tai mato-ongella.