80 vuotta sitten joulukoristeissa kimalsi aito hopea – Nyt joulu syntyy muovista ja sateenkaaren väreistä

Kotimaa 25.12.2012 10:00
Juttu on julkaistu ensimmäistä kertaa Suomen Kuvalehden numerossa 51-52/2004.  Vanhassa valokuvassa Naiset pakkaavat joulupunoksia K. A. Weisteen tehtaalla Helsingissä 1920-luvulla.

K. A. Weisteen tehtaalla Helsingin Pukinmäessä joulu on tältä vuodelta ohitse. Silti töitä riittää: työntekijät valmistavat kovaa vauhtia kimaltelevia punoksia ja havuköynnöksiä ensi vuoden joulumarkkinoille.

”Kovin joulukiireemme alkaa kesällä ja jatkuu pitkälle syksyyn”, Raija Kuosmanen kertoo ja syöttää muovifolioliuskaa punoskoneeseen.

Parissakymmenessä vuodessa Kuosmanen on nähnyt joulupunosten värien ja mallien moninkertaistuvan. Perinteinen hopea on edelleen hänen oma suosikkinsa.

Hopeisesta punoksesta alkoi myös suomalaisen teollisen joulukuusenkoristeen historia ja tuotanto 80 vuotta sitten. Teollisuusneuvos Kalle Aimo Weiste kehitti 1920-luvulla menetelmän, jolla hopeoida kuparilankaa.

Hopealangasta tehdas alkoi valmistaa punoksia ja latvatähtiä.

1960-luku toi muovin

Tehtaan myyntinäyttelyssä näkee, mitä joulukuusenkoristeelle on 80 vuodessa tapahtunut.

”Muoti ja trendit ovat tulleet mukaan”, sanoo Weisteen toimitusjohtaja Antti Weiste, K. A. Weisteen pojanpoika.

Myös perinteet ovat suomalaisille edelleen tärkeitä, hän uskoo.

Suomalainen haluaa kuuseensa edelleen punoksia, latvatähden ja lamettaa eli hopeanväristä nauhasuikaletta, jonka monet muistavat kotikuusestaan tina- ja alumiinipaperisena. Nyt ne kaikki valmistetaan muovista.

Värillisiä joulupalloja on käytetty suomalaisissa maalaiskodeissa jo 1910-luvulla, kaupungeissa todennäköisesti jo aiemmin. Alun perin pallot valmistettiin lasista.

Nykyiset muoviset joulupallot ovat saaneet pinnalleen hentoa lunta, eri väristä kimallusta eli glitterointia tai uutuutena käsinmaalattuja jouluaiheisia kuvia ja tekstejä, kuten Happy Christmas.

Osa joulupalloista näyttää erehdyttävästi lasilta. Sävyt vaihtelevat samppanjakullasta ja tummasta kullasta sahramiin ja glögiin. Kulta on ohittanut suosiossa pari vuotta sitten punaisen. Suomalaiset ovat koristevalinnoissaan entistä rohkeampia.

»Punosten suhteen suomalaiset ovat yhä melko varovaisia», Weisteen markkinointipäällikkö Johanna Halmesvirta tietää.

Kiinalainen kuusi vei voiton

Liikeideansa K. A. Weiste nappasi Saksasta, joka oli 1900-luvun alussa kuusenkoristeiden valmistuksen veturi Euroopassa. Saksaa on pidetty myös joulukuusen kotimaana.

Kuusi on ollut eurooppalaisten kotien keskeisin joulukoriste 1920-luvulta. Suomessa ensimmäiset koristetut kuuset nähtiin 1830-luvun säätyläiskodeissa.

Antti Weiste muistaa ajat, jolloin yritys alkoi valmistaa muovikuusia. Niistä tuli 1970-luvun hittituote. Parinkymmenen vuoden jälkeen valmistus lopetettiin, kun kiinalaiset muovikuuset veivät markkinat.

Samoin kävi tähtisädetikuille. Weiste ehti valmistaa niitä yli 40 vuotta, kunnes kotimaiset tähtisädetikut korvattiin itäsaksalaisilla.

”Kiinalainen tavara on halventunut muutamassa vuodessa 50 prosenttia. Tilanne on täysin kohtuuton”, Weiste harmittelee.

Suomen ja Pohjoismaiden ainoan joulukuusenkoristeita valmistavan yrityksen ylpeys on kotimaisuus. Kustannussyistä sekin on joutunut siirtämään osan tuotteidensa viimeistelystä Viroon.

Yhteinen euromaku

Kuinka usein suomalaiset vaihtavat joulukuusenkoristeita?

”Liian harvoin”, Weiste toteaa.

Silti Weisteellä uskotaan jouluun. Yrityksen liikevaihto koristekaupan osalta on 12 miljoonaa euroa. Tuotteista päätyy vientiin 80 prosenttia, koristeita myydään 36 eri maassa. Euroopassa päävientimaita ovat Iso-Britannia ja Ranska.

Weiste uskoo, että myös koristeissa on syntynyt yhteinen eurooppalainen maku.

Kansallisiakin vivahteita maussa on. Ranskalaiset ovat olleet erityisen ihastuneita Weisteen pastellinsävyisiin nallepalloihin, joihin on painettu sanat

”Mon premier Noël 2004”, ensimmäinen jouluni.

Suomalaiset tyytynevät johonkin hillitympään, ehkä juuri siihen ohueen hopeapunosnauhaan ja aitohopean väriseen latvatähteen, jonka keskellä kimaltelee enkelikiiltokuva.

Vanhat koristeet K. A.Weisteen tyttären Kaisu Salmen kokoelmasta. SK 51-52/2004.