Tulevaisuus on jo täällä

Se tuo älyn leivänpaahtimeen, sen avulla voi etäohjata tehdasta. Moni pelkää, että se sairastuttaa tai sillä vakoillaan. Ennen kaikkea 5G on nopea mobiiliverkko.

Kotimaa 03.07.2020 06:00
Teksti Milka Valtanen Kuvitus Hannu Kyyriäinen

Virus alkoi levitä Euroopassa helmikuussa. Samoin alkoivat teoriat: koronavirus oli itse asiassa peitetarina 5g:n aiheuttamalle sairaudelle.

Tai sitten uusi teknologia altisti ihmisiä tartunnalle, heikensi vastustuskykyä ja aiheutti jopa säteilysairautta.

Huolet 5g-verkon terveysvaikutuksista olivat jo vuosia vanhoja. Mutta pandemia ruokki niitä, synnytti uusia. Kevään aikana huoli muuttui raivoksi.

Ympäri Eurooppaa on poltettu teleliikennemastoja, toukokuun alkuun mennessä yli 70 tuhopolttoa pelkästään Britanniassa. Tukiasemien asentajia on uhkailtu.

Useissa Euroopan kaupungeissa 5g-verkkojen pystyttäminen on keskeytetty kansalaisten vastustuksen takia. Jotkut haaveilevat siitä Suomessakin.

Kevään aikana Suomen 5g-verkkoja vastustavan Facebook-ryhmän jäsenmäärä on noussut tuhannesta yli 3 000:een. Ryhmässä kerätään nimiä adresseihin, perustetaan kansalaisaloitteita ja jaetaan vinkkejä poliitikoista, jotka voisivat vaikuttaa. Keskustellaan oireista. Univaikeuksista, oudosta puutumisesta ja nenäverenvuodoista, naapurin älytelevision aiheuttamasta päänsärystä ja sähköyliherkkyydestä.

Suomen säteilyturvakeskus Stuk on koonnut huolestuneille tietopaketin 5g-verkkojen säteilyturvasta: tiedemaailman konsensus on, että 5g-verkon tukiasemat eivät lisää merkittävästi ihmisten altistumista radiotaajuiselle säteilylle.

Mutta on myös tutkijoita ja lääkäreitä, jotka varoittavat tietoverkkojen säteilystä. 5g:n vastustajien mielestä viranomaiset ohittavat heidät jatkuvasti. Heille Stuk on lähes rikollisorganisaatio.

Jotkut ovat ommelleet itselleen suojapipoja ja -takkeja mobiiliverkkojen säteilyä vastaan. Sellaisia voi myös ostaa, esimerkiksi Nurmijärvellä toimivalta yritykseltä. Naisten säteilysuojatakin saa 199 eurolla, sisävuori ”100-prosenttista hopeakangasta”.

Jos adressit eivät voi pysäyttää 5g-säteilyä, sitä vastaan voi sentään pukeutua.

 

Mobiiliverkkojen ansiosta puheluita ei ole tarvinnut soittaa pistokkeeseen kytketystä laitteesta vuoden 1981 jälkeen. Verkot päivittyvät melko tarkalleen kymmenen vuoden välein.

1g, mobiiliverkkojen ensimmäinen sukupolvi, välitti keskustelut tiiliskiven kokoisesta ja näköisestä matkapuhelimesta toiseen.

2g-verkko toi tekstiviestit ja teki Nokiasta kännykän synonyymin.

3g:llä saattoi käyttää internetiä, lähettää sähköposteja ja selata sosiaalista mediaa. 4g teki siitä kaikesta nopeampaa. Sen ansiosta voi olla aina verkossa.

5g on mobiiliverkkojen viides sukupolvi. Suomen kaikissa suurissa ja vähän pienemmissäkin kaupungeissa on jo toimiva kaupallinen 5g-verkko.

Viimeistään joulun alla älypuhelinvalmistajat saavat markkinoille verkkoon yhteensopivat puhelimet, joihin tavallisilla suomalaisilla ja muilla vaurailla länsimaalaisilla on varaa.

Silloin alkaa mobiiliverkkojen sukupolvenvaihdos.

Nykyinen 5g on niin sanottu ensimmäisen standardiversion mukainen verkko, tulevaisuuden esiaste. Mutta jo nyt se on jopa kymmenen kertaa nopeampi kuin 4g, jota useimmat suomalaiset tällä hetkellä käyttävät.

Mitä tavallinen ihminen tekee sellaisella nopeudella?

Paljonkin, verkkoja pystyttävät operaattorit uskovat. Syntyy uudenlaisia palveluja, elämyksiä, joita emme välttämättä osaa edes kuvitella. Ensin kehittyy infra, sitten sitä hyödyntävä teknologia.

Seuraava, viides sukupolvi eroaa aiemmista paitsi nopeudessa, ennen kaikkea siinä, että se aiheuttaa uuden teollisen vallankumouksen.

Turussa seisoo iso musta traktori, Valtra. Sitä voi ajaa Helsingin Pasilasta käsin. Tulevaisuudessa maanviljelijä pystyy hoitamaan toukotyöt mukavasti tuvasta, kun traktori äestää tomuavalla pellolla.

Musta robottikäsi sulkeutuu salamana nyrkkiin. Kivi voittaa sakset.

No, paperi sitten. Mutta robottisormet ovat jo asennossa. Sakset voittaa paperin.

”Se voittaa joka kerta”, teleoperaattori Elisan liiketoimintajohtaja Petteri Svensson sanoo.

Käsi huijaa. Sen jalustaan on kiinnitetty pieni kamera, jonka kautta kone näkee mitä hidas ihmisvastustaja on tekemässä.

Tässä on vallankumouksellinen 5g-teknologia: huijaava käden muotoinen robotti.

Elisan pääkonttorille Helsingin Pasilassa avattiin maaliskuun alussa 5G Showroom. Esillä on yhdeksän sovellusta, jotka toimivat operaattorin omassa kaupallisessa 5g-verkossa.

On salamannopea robottikäsi. Mikroskooppiskanneri, jolla voi lähettää kudosnäytteen patologin analysoitavaksi vaikka toiselle puolelle maailmaa. Kasvot tunnistava valvontakamera, kolmiulotteinen animaatio, jonka katselu ei vaadi 3D-laseja, ja virtuaalilasiyhteys Jätkäsaaren yläpuolella leijuvaan lennokkiin.

Ja traktori. Iso, musta Valtra, joka seisoo teollisuusalueella Turussa.

”Onhan sinulla ajokortti?”, Svensson varmistaa.

Traktoria ajetaan Pasilasta käsin, hyvin hitaasti tosin. Koneen nopeutta on rajoitettu ja sisälle on istutettu joku jarruttamaan, jos kuski Helsingissä keksisi ajaa seinään.

Tulevaisuudessa maanviljelijä voi hoitaa toukotyöt mukavasti tuvasta, kun traktori äestää tomuavalla pellolla.

Jos koronaepidemia ei estäisi kokeilemasta virtuaalilaseja, maaseudun tulevaisuuteen voisi katsoa niillä. Voisi kääntää päätään ja nähdä koko turkulaisen teollisuusalueen, reaaliajassa.

Tämä on 5g:n suuri lupaus: se käyttää erittäin leveää taajuuskaistaa, joille mahtuu erittäin suuri määrä informaatiota. Koska verkon viive on hyvin pieni, tieto siirtyy nopeasti.

Niinpä verkkoon voidaan kytkeä valtava määrä laitteita, sata kertaa enemmän kuin nykyiseen mobiiliverkkoon.

Eivätkä ne ole pelkästään kännyköitä ja tabletteja, vaan myös jääkaappeja, leivänpaahtimia, älysänkyjä, -seiniä, -ikkunoita, -valoja, tiskikoneita, kahvinkeittimiä ja kiukaita. Syntyy massiivinen esineiden internet.

Jos visiot toteutuvat, 5g-teknologia mahdollistaa etäohjauksen, etäläsnäolon, älykaupungit ja -kodit. Tehtaat, voimalat, kaivokset ja satamat, joissa ahertavat robotit, joita joku tarkkailee valvomosta.

Konsulttitoimisto McKinsey on arvioinut, että 5g-verkko ja esineiden internet tuottavat seuraavan 10 vuoden aikana yrityksille joka vuosi noin 2 000 miljardia dollaria. Tulevaisuudessa kokonaiset asunnot lämmitysjärjestelmineen, sairaalat, koulut ja kaupungit voivat olla läpeensä digitaalisia.

Luokkaretket muuttuvat. Ei tarvitse lähteä 30 teini-ikäisen kanssa museoon käyttäytymään, kun taidetta pääsee katselemaan virtuaalilasien lävitse.

Virtuaalitodellisuuden ansiosta kokonainen luentosalillinen lääkäriopiskelijoita voi seurata toisella puolella maapalloa tapahtuvaa leikkausta reaaliajassa, melkein kuin paikan päällä. Taitava kirurgi voi ohjata kollegaa etäläsnäolon avulla leikkaussalissa.

Vielä pari vuotta sitten viidennen sukupolven mobiiliverkon yhteydessä puhuttiin paljon itse ajavista autoista. Periaatteessa ne voisivat olla mahdollisia.

5g-verkon ansiosta voidaan tietää tarkasti, missä verkkoon liitetyt asiat ja esineet sijaitsevat. Täsmällinen paikkatieto ja matala viive ovat välttämättömiä, jos liikenteeseen halutaan kuskittomia autoja.

Niihin liittyy kuitenkin paljon eettisiä ongelmia, jotka ovat vähentäneet intoa.

Ehkä autonomiset ajoneuvot lopulta tulevat, mutta kukaan ei oikein tiedä, milloin.

 

Vuonna 2004 Nokian insinöörit esittelivät Espoossa prototyypin. Se oli uudenlainen puhelin, jolla saattoi käyttää internetiä. Ihmeellisintä laitteessa oli näyttö. Se oli suuri ja reagoi kosketukseen.

Laitteen kehittäjät uskoivat, että kosketusnäyttö voisi olla yhtiölle merkittävä kilpailuetu kasvavilla älypuhelinmarkkinoilla.

Mutta teknologia oli vasta alkuvaiheessa ja kallis toteuttaa. Kosketusnäyttöjen mahdollisuuksia ei ymmärretty, vaan Nokian johto pelkäsi, että puhelimesta tulisi kallis riski-investointi. Yhtiö päätti keskeyttää kehitystyön.

Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2007, amerikkalainen teknologiayhtiö Apple julkaisi ensimmäisen iPhonen. Älypuhelimen, jossa oli suuri kosketusnäyttö.

Teknologia muokkaa tarpeita. Älypuhelimen myötä purukumin myynti laski. Purukumia pidetään usein kassalla, jotta sivuilleen pälyilevä jonottaja tekisi heräteostoksen. Enää ei pälyillä sivuille.

Edes teknologian kehittäjät eivät välttämättä osaa ennustaa, miten teknologia kehittyy.

Vielä vaikeampaa on tietää, miten teknologia vaikuttaa.

Tulevaisuudentutkimuksessa uusille innovaatioille on hahmoteltu karkeasti kolmenlaisia vaikutuksia: taloudellisia, systeemisiä ja kulttuurisia.

Eniten tiedetään kahdesta ensimmäisestä, sillä niihin liittyy raha. Kulttuuriin liittyvää tutkimusta tehdään vähemmän. Vaikka sen luulisi kiinnostavan taloustieteilijöitäkin.

Uusi teknologia tuottaa uudenlaisia tarpeita ja muokkaa vanhoja. Sen jälkeen, kun ihmiskunta sai älypuhelimet käteensä, purukumin myynti laski. Purukumia pidetään usein kassan päädyssä, jotta sivuilleen pälyilevä jonottaja tekisi mielijohteesta ostoksen. Mutta enää ei ole sivuilleen pälyileviä jonottajia.

Yleensä vaikutukset ovat kahtalaisia. Saadaan toivottuja hyötyjä, mutta myös jotain, mitä ei välttämättä osattu ennakoida.

Applen iPhone alkoi määritellä älypuhelinteknologiaa. Älypuhelinteknologiasta seurasi sosiaalisen median kasvu. Sosiaalisesta mediasta seurasi sananvapauden laajentumista, uusia ansaintamalleja, disinformaatiota ja Donald Trump.

Pankkiautomaatit, itsepalvelukassat ja etätyö tuovat säästöjä, mutta myös lisäävät ihmisten ja koneiden välistä kommunikointia. Ihminen, laumaeläin, tekee kaikkensa päästäkseen eroon vuorovaikutuksesta muiden kanssa.

Luultavasti esineiden internet vain kiihdyttää kehitystä.

5g on infrastruktuuri, nopea yhteys. Sen seurauksena digitalisaatio lisääntyy. Samoin lisääntyy datan kerääminen.

Mitä se tarkoittaa yksityisyyden ja datan käytön kannalta?

Tällä hetkellä näyttää siltä, että siitä päättää joko Kiina tai Yhdysvallat.

 

Joulukuun 2018 alussa Kanadan kuninkaallinen ratsupoliisi pidätti Vancouverin lentokentällä teknologiayhtiö Huawein talousjohtajan, Yhdysvaltain pyynnöstä. Yhdysvallat syytti Meng Wanzhouta ja Huaweita rikoksista: Iranin vastaisten pakotteiden rikkomisesta, pankkirikoksista ja teollisuusvakoilusta.

Toukokuussa 2019 presidentti Donald Trump antoi määräyksen, jolla maan hallinto voi estää ulkomaisia teknologiayhtiöitä pääsemästä Yhdysvaltain markkinoille. Käytännössä määräys kohdistui Huaweihin. Yhdysvallat ei halua kiinalaista teknologiaa markkinoilleen.

Suomalainen Nokia ja ruotsalainen Ericsson ovat olleet tervetulleita rakentamaan Yhdysvaltain mobiiliverkkoteknologiaa.

Virallinen peruste Huawein kieltämiselle on kyberturvallisuus. Epävirallinen on kauppasota.

Huawei on maailman johtava 5g-teknologian valmistaja. Teknologiajättiläisen liikevaihto oli vuonna 2019 liki 109 miljardia dollaria. Sen tuotteita käyttää joidenkin arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia maailman väestöstä.

Yhdysvalloilla on perusteltu syy olla huolissaan kyberturvasta, sanoo kapteeni Juha Kukkola. Hän on tutkinut Maanpuolustuskorkeakoulun väitöskirjassaan Venäjän pyrkimyksiä luoda oma, kansallinen internet. Samalla hän on seurannut suurvaltojen taistelua internetin herruudesta.

”Amerikkalaiset ovat hyvin tietoisia siitä, mitä heidän omat tiedustelupalvelunsa ovat puuhanneet 30 viime vuotta. Siellä ymmärretään, mitä tarkoittaa, jos kiinalaiset laitteet ja ohjelmistot saavuttavat maailmanlaajuisen markkina-aseman, jos laitteita ja ohjelmistoja päätyy Yhdysvaltoihin ja sen liittolaismaihin.”

Yksi Yhdysvaltain turvallisuuspalvelujen huoli on, että kiinalaisvalmisteiseen teknologiaan jätettäisiin takaportteja, joita Kiinan turvallisuuspalvelut voisivat käyttää. Toinen on, että entistä paremmat yhteydet mahdollistavat valtavan määrän laitteita. Paljon laitteita, paljon riskejä.

”Se tarkoittaa paljon hyökkäysvektoreita, eli paikkoja, joista mennään sisään joko fyysisesti kytkeytymällä tai bittiavaruuden puolella. Sitä on vaikeaa valvoa ja turvata.”

5g:n suurin lupaus on myös sen suurin turvallisuusuhka. Jos odotukset toteutuvat, verkkoon voidaan kytkeä lopulta koko yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri: tehtaat, valvonta- ja turvallisuusjärjestelmät, liikenteenohjausjärjestelmät, sairaalat, viranomaistoiminta.

”Jos jokin valtio tai muussa valtiossa toimiva yritys toimittaa sen teknologian ja vastaa sen ylläpidosta, ollaan aika vakavien asioiden äärellä”, Kukkola sanoo.

 

Suojelupoliisi varoitti suomalaisyrityksiä kiinalaisista yhtiöistä vuoden 2019 alussa, pian Meng Wanzhoun pidätyksen jälkeen. Yhteistyötä on syytä harkita, sillä kiinalaisilla yrityksillä on usein yhteyksiä Kiinan valtiovaltaan ja viranomaisiin, se sanoi.

Kotimainen vaihtoehto olisi tarjolla. Nokia on 5g-teknologiassa Huawein suurimpia kilpailijoita. Mutta Huawein teknologia on edellä ja edullisempaa kuin kilpailijoilla.

Vuonna 2018 Nokian entinen kotikaupunki, Salo, allekirjoitti yhteistyösopimuksen Huawein kanssa.

Tarkoituksena on rakentaa Salosta älykaupunkia. Kaupunginjohtajan mukaan se on tulevaisuuden kaupunkien ainoa vaihtoehto.

 

Juttua varten on haastateltu Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professoria Toni Ahlqvistia, Helsingin yliopiston sosiaali- ja kulttuuriantropologian professoria Sirpa Tehnusta, Oulun yliopiston akatemiaprofessoria Matti Latva-ahoa ja Tampereen yliopiston tietoliikennetekniikan professoria Mikko Valkamaa.

Sisältö