Tuulesta temmattua

Tuulisähkö on Suomessa muuttunut verovaroilla ylläpidetystä erikoisuudesta houkuttelevaksi liiketoiminnaksi.

Kotimaa 03.01.2019 20:50
Grafiikka ja havainnekuvat Hannu Kyyriäinen Teksti Petri Pöntinen

Iihin, Oulun pohjoispuolelle, kohoaa viisi tuulivoimalaa, joiden lavat huitovat 250 metrissä. Maamerkit kurottavat paljon ylemmäs kuin Näsinneulan näköalatorni, Suomen korkein rakennus.

Tuuliwatti Oy:n jättivoimalat käynnistyvät syksyllä 2019 Iin Viinamäessä. Tuotanto on vuodessa yhteensä 85 gigawattituntia. Se on paljon sähköä. Määrä riittäisi 35 400:lle kerrostalossa asuvalle kolmihenkiselle perheelle.

Parissa vuodessa on tapahtunut hämmästyttävä käänne. Tuulisähkö on muuttunut veronmaksajien kustantamasta menoautomaatista houkuttelevaksi liiketoiminnaksi, ilman tukia.

Nopeaa kehitystä selittää teknologian tuplaloikka. Tornien korkeus ja lapojen pituudet ovat kasvaneet käsi kädessä. Yhä enemmän tuulta siepataan yhä suuremmalta pinta-alalta.

Eniten tuulivoimaloiden lähellä asuvia ihmisiä huolettaa melu. Suurista voimaloista lähtee aiempaa vähemmän desibelejä. Roottorin pyörimisnopeus on verkkainen ja muotoillut lavat ovat hiljaisempia.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Sisältö