Vaaleihin alle sata päivää

Jos vaalit järjestettäisiin nyt, Yhdysvaltain 46. presidentti olisi Joe Biden

Entinen varapresidentti johtaa istuvaa presidenttiä mielipidemittauksissa epätavallisen paljon ja epätavallisen vakaasti: koko kesäkuun keskimäärin 8–9 prosenttiyksiköllä.

Heinäkuun puolivälissä julkastiin yksi mittaus, jossa Biden johti Trumpia jo 15 prosentilla.


Koko kesä- ja heinäkuun ajan Bidenin kannatus pysyi keskimäärin 7–8 prosenttiyksikköä Trumpin edellä. 


Elokuun ensimmäisen viikon jälkeen Biden johti yhä. Kansallisten kannatusmittausten keskiarvolla hän on noin kahdeksan prosenttiyksikköä suositumpi kuin Trump.


Bidenin kannatus on vankempaa kuin Hillary Clintonilla kertaakaan vuoden 2016 vaaleissa.

Trump on kerännyt enemmän vaalirahoitusta kuin Biden, hallinnut mediahuomiota ja jättänyt tämän jatkuvasti varjoonsa. Mutta siitä ei ole ollut presidentille apua.


55 prosenttia niistä äänestäjistä, jotka eivät pidä kummastakaan ehdokkaasta, kannattaa mieluummin demokraattien ehdokasta.

55 prosenttia ei hyväksy presidentin toimintaa virassaan, 43 prosenttia hyväksyy.


Puoluekanta määrittelee vahvasti sitä, ovatko kansalaiset tyytyväisiä vai tyytymättömiä presidentti Trumpin toimintaan: republikaanien kannattajat ovat tyytyväisiä, demokraattien kannattajat tyytymättömiä.


Vaikka presidentin kannatus on yhä vahva oman puolueen riveissä, kasvava republikaanien joukko on päättänyt äänestää näissä vaaleissa demokraattia.


Konservatiivikommentaattori William Kristolin eturyhmä Voters Against Trump on kerännyt 10 miljoonaa dollaria presidentin vastustamiseen.  


George W. Bushin kabinetin entiset jäsenet ovat perustaneet tukiryhmän Bidenille ja muutama eturivin republikaani on kannattanut häntä julkisesti.

 

Kansallisella kannatuksella ei ole vaalien kannalta merkitystä, sillä presidenttiä ei valita suoralla vaalilla vaan osavaltioissa.

Erityisen ratkaisevia ovat vaa’ankieliosavaltiot. Ne eivät ole perinteisesti vahvasti republikaanisia tai demokraattisia, vaan tulos heilahtelee vaaleista toiseen. Ehdokkailla on kova paine kosiskella näiden osavaltioiden äänestäjiä. 

Trump on menettänyt kannatustaan niissäkin.

Vaalit ratkaistaan vaa’ankieliosavaltioissa. Mitä suurempi osavaltio, sitä suurempi vaikutus on sen äänestystuloksella.


Vaa’ankieliosavaltiot Pennsylvania, Florida, Arizona, Pohjois-Carolina, Georgia, Ohio ja Texas ovat suuria: yhteensä 153 valitsijamiestä.

Florida on yksi perinteisistä vaa’ankieliosavaltioista, ja sen painoarvo on vaaleissa iso. Floridalla on presidentinvaaleissa 29 valitsijamiestä.


Vuonna 2016 osavaltio äänesti Donald Trumpia. Sitä ennen kahdesti peräkkäin Barack Obamaa. Sitä ennen George Bushia. Ja sitä ennen Bill Clintonia.


Kannatuskyselyjen perusteella Florida äänestää näissä vaaleissa Joe Bidenia. Hänen kannatuksensa osavaltiossa on ollut huhtikuusta asti selvästi korkeampi kuin Trumpilla.

Vuonna 2016 Trump voitti Pohjois-Carolinan 3,67 prosenttiyksiköllä.


Elokuun alussa Biden johti osavaltiota 4,6 prosenttiyksiköllä.

Viimeksi Trump voitti Texasin 9 prosentilla.


Nyt tilanne Texasissa on Trumpin ja Bidenin välillä tasainen.

 

 

Aiemmin Texas on ollut niitä osavaltioita, joiden vaalitulos on selvillä jo ennen äänestystä: edelliset kymmenen kertaa Texas on äänestänyt republikaania.

Demokraatit eivät ole edes vaivautuneet kampanjoimaan tällaisissa osavaltioissa. 

Demokraatit pitivät 20 vuotta hallussaan 18 osavaltiota ja Washington DC:tä. Länsi- ja itärannikon osavaltiot äänestivät demokraattien presidenttiehdokasta kaikissa vaaleissa vuodesta 1992 vuoteen 2012.


Osavaltioihin viitataan termillä ”sininen muuri”.


Vuonna 2016 Donald Trump mursi muurin. Hän voitti Michiganissa, Pennsylvaniassa ja Wisconsinissa. Nyt kolmikko on muuttunut jälleen siniseksi, Biden on niissä vahvoilla.

Republikaaniehdokas on voittanut seitsemät presidentinvaalit peräjälkeen 13 osavaltiossa ja viidessä osavaltiossa kuudesti peräkkäin.


Politiikan kommentaattorit viittaavat keskilännen ja etelän republikaaniseen vyöhykkeeseen joskus termillä ”punainen meri.”

Ennusteiden mukaan Trumpin voiton mahdollisuudet Texasissa vaihtelevat 50–65 prosentin ja 65–85 prosentin välillä. Bidenilla on vastaava tilanne Pennsylvaniassa ja Floridassa.

 

Jos Biden saa puolelleen samat osavaltiot, jotka viimeksi äänestivät demokraattien ehdokasta, hänellä on 232 valitsijamiestä. Voittoon tarvitaan vähintään 270. 

Jos kaikki osavaltiot kuitenkin äänestäisivät kuten kyselyissä nyt väittävät äänestävänsä, Biden saisi murskavoiton. 

Donald Trump on nähnyt numerot ja on huolissaan. ”Pidetään Amerikka mahtavana” -vaalilause ei kuulosta vakuuttavalta.

Yhdysvallat on koko maailman pahin koronaviruskeskittymä. Tartuntoja yli 4 miljoonaa, kuolleita lähes 200 000 ja työttömiä yli 40 miljoonaa. Kodittomaksi on jäämässä satoja tuhansia. 

Edes presidentti Trumpin vahvin vaaliase, kulttuurisota, ei toimi. Suurin osa amerikkalaisista kannattaa rasisminvastaisen Black lives matter -liikkeen tavoitteita.

Trump myöntää: Hän on häviämässäotsikoi Politico-lehti kesäkuun lopussa. 

Oikeasti kesän mielipidemittaukset eivät kerro mitään marraskuun vaalituloksesta. 

Vuonna 1948 republikaanien Thomas E. Dewey johti demokraattien Harry Trumania kesäkuussa yhtä paljon kuin Biden nyt johtaa Trumpia. 

Marraskuussa Truman silti voitti lähes 5 prosentilla. 

Vaalien alla 1992 Bill Clinton oli vasta kolmantena, jopa sitoutumaton ehdokas Ross Perrot oli suositumpi. Clinton voitti 6 prosentilla. 

Lähteet: Economist, Realclearpolitics, NPR, Fivefourtyeight

Sisältö