◼	18-vuotiaan Alin on ­lähdettävä vastaanotto­keskuksesta ­muutaman viikon sisällä.
18-vuotiaan Alin on ­lähdettävä vastaanotto­keskuksesta ­muutaman viikon sisällä.

Edessä vain huonoja vaihtoehtoja

Suomi valmistelee irakilaisten pakko­palautuksia vastoin YK:n suosituksia.

18-vuotiaan Alin on ­lähdettävä vastaanotto­keskuksesta ­muutaman viikon sisällä.

Alin katse on arka ja hymytön. 18-vuotias irakilaisnuorukainen on saanut turvapaikkahakemukseensa lopullisen kielteisen päätöksen. Poliisi on antanut hänelle 30 päivää aikaa kerätä tavaransa ja lähteä vantaalaisesta vastaanottokeskuksesta. Poliisi kehotti Alia palaamaan Irakiin.

”En voi mennä takaisin”, Ali sanoo.

”Minut tapettaisiin, tiedän sen.”

Silmistä paistaa pelko ja hämmennys. Ali kertoo, että hänen kuorma-autonkuljettajana toiminut isänsä kaapattiin ja tapettiin, sillä tällä oli hallussaan videokuvaa hallituksen joukkojen laittomasta toiminnasta.

Kun isä oli tapettu, asejoukot alkoivat uhkailla Alia. Silloin hän päätti paeta Eurooppaan.

Alin äiti ja kuusi nuorempaa sisarusta pakenivat hekin isän murhan jälkeen kotikaupungista Basrasta. Nyt he elävät paossa jossain päin Irakia.

Missä, sitä Ali ei tiedä.

Maahanmuuttovirasto eli Migri on jatkanut koko loppuvuoden kielteisten päätösten antamista irakilaisille turvapaikanhakijoille. Sen jälkeen kun Migri tulkitsi keväällä, että Irakiin voi turvallisesti palata, vain noin 17 prosenttia irakilaisista hakijoista on saanut luvan jäädä Suomeen.

Linja poikkeaa merkittävästi muiden EU-maiden päätöksistä. EU-maissa keskimäärin 59 prosenttia irakilaisista on saanut turvapaikan tai oleskeluluvan. Ruotsissa myönteisen päätöksen on saanut 45 ja Saksassa 71,5 prosenttia irakilaisista.

Tilanne on erikoinen, sillä EU ajaa määrätietoisesti yhteistä turvapaikkapolitiikkaa ja jäsenmailla on jo nyt yhteiset sitovat kriteerit siitä, millä perusteella myönnetään turvapaikka, millä perusteella annetaan toissijaista suojelua. EU-maat jakavat myös säännöllisesti keskenään tietoa siitä, mikä on esimerkiksi Irakin tilanne.

Vielä viime vuonna Suomi katsoi, että 85 prosenttia irakilaisista tarvitsi suojelua.

Migrin turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan ainakin osaselitys on hakijoiden profiilissa. Hänen mukaansa Suomeen tuli viime vuonna Irakista poikkeuksellisen paljon hakijoita, jotka tulivat kokeilemaan kepillä jäätä.

”Suomea mainostettiin Irakin sosiaalisessa mediassa maana, jossa prosessi on nopea ja päätökset hyviä. Meille tuli siis hakijoita, joilla perusteet eivät täyttäneet kriteereitä.”

Samaan aikaan hallitus poisti käytöstä humanitaarisen suojelun kriteerin. Tämä on Revon mukaan merkinnyt enemmän kielteisiä päätöksiä.

Turvapaikanhakijoita avustava Pakolaisneuvonta on toista mieltä hakijoiden profiilista. Järjestön 15 lakimiestä on avustanut tänä vuonna 2 200 tapauk­sessa.

”Muutos ei suinkaan ole tapahtunut hakijoiden profiilissa vaan siinä, miten hakijoiden henkilökohtaisia syitä on arvioitu ja miten maatietoa on tulkittu päätöksenteossa”, sanoo Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Marjaana Laine.

”Meillä on jatkuvasti hakijoita, jotka päivän selvästi olisivat vielä vuosi sitten saaneet turvapaikan. Nyt he saavat täyskielteisiä päätöksiä.”

Laine sanoo, että poliittiset linjaukset ja tehostamispaine näkyvät. Kokemattomat työntekijät tekevät päätöksiä kiireessä. Vaikka haastattelija olisikin kirjannut hakijan painavat henkilökohtaiset syyt – jopa kidutuksen – lopullisessa päätöksenteossa niitä ei otetakaan huo­mioon.

”Tämä ei ole ulkomaalaislain, EU-lainsäädännön eikä pakolaisoikeuden mukaista”, Laine sanoo.

Käytännössä miltei kaikista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan. Viime kädessä hallinto-oikeus ja lopulta korkein hallinto-oikeus punnitsevat, kuka tarvitsee suojelua, kuka ei.

Tähän mennessä hallinto-oikeus on muuttanut tai palauttanut takaisin Migriin miltei joka neljännen irakilaisen tekemän valituksen, jonka hallinto-oikeus on tutkinut niin sanotussa normaalissa menettelyssä.

Esimerkiksi marraskuussa hallinto-oikeus linjasi, että sunniarabimies, joka tulee Mosulista Isisin hallinnassa olevalta aluee­l­ta, ei voi turvallisesti paeta Bagdadiin.

Esko Repo sanoo ettei tiedä, kuinka paljon vastaavankaltaisia tapauksia palautuu nyt hallinto-oikeudesta uudelleenkäsittelyyn. Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Räsänen on puhunut useista sadoista tapauksista.

4 500 irakilaisten tekemää valitusta odottaa nyt hallinto-oikeudessa lopullista ratkaisua. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tapauksia odottaa 216.

Noin 3 500 irakilaista ei ole saanut vielä ensimmäistä päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Heidän kohdallaan Migrin tulee soveltaa niitä linjauksia, joita tuomioistuimet ovat vastaavissa tapauksissa antaneet.

Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Laine sanoo olevansa huolissaan siitä, että tuomioistuinten päätöksistä huolimatta Migri viestittää ainakin ulospäin olevansa edelleen oikeassa.

”Jo nyt on päätöksissä todettu paljon virheitä ja näiden virheiden seuraukset olisivat olleet kohtalokkaita ihmisille, joiden elämää ne koskevat. Toivomme todella, että virastossa nyt vakavasti pysähdytään ja arvioidaan päätöksiä uudelleen.”

Suomi haluaa palauttaa kaikki kielteisen päätöksen saaneet irakilaiset mahdollisimman nopeasti takaisin kotimaahan. Myös Alin. Siihen kuitenkin tarvitaan pakkopalautussopimus Irakin kanssa. Tähän asti Irak on ilmoittanut, että se ei suurimittaisiin pakkopalautuksiin suostu.

Sisäministeriön virkamiehet kuitenkin matkustavat vielä joulukuussa Bagdadiin neuvottelemaan asiasta.

Suomen pyrkimys on selkeästi vastoin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Irak-linjausta. Järjestö kehotti marraskuun puolivälissä kaikkia valtioita pidättäytymään pakkopalautuksista. Erityisesti Isisin vaikutusalueilta paenneita ei tule järjestön mukaan palauttaa minnekään päin Irakia. Heitä epäillään herkästi terroristeiksi tai vähintäänkin Isisin kannattajiksi. Usein heitä estetään pääsemästä turvallisemmille alueille.

YK ennakoi, että ennen vuoden vaihdetta jo 12–13 miljoonaa irakilaista tarvitsee humanitaarista apua selvitäkseen arjesta. Joka kymmenes irakilainen – 3,3 miljoonaa ihmistä – on joutunut pakenemaan kodistaan, suuri osa heistä Isisin hyökkäyksen alta. Ja vaikka Isisin vastainen rintama on työntänyt terroristijärjestön entistä ahtaammalle, vapautetut alueet eivät ole vielä turvallisia.

Irakin humanitaarinen kriisi on YK:n pakolaisjärjestön mukaan jo niin syvä koko maassa, ettei keneltäkään Irakista pakenevalta tulisi evätä kansainvälistä suojelua sillä perusteella, että tämä voi hakea turvaa jostain muualta päin maata.

Migrin päätöksissä juuri maan sisäisen paon mahdollisuus on tähän asti ollut keskeinen peruste sille, että irakilaiset ovat saaneet kielteisiä päätöksiä.

Maan sisäisen paon mahdollisuutta tulisi YK:n mukaan soveltaa ainoastaan poikkeustilanteissa, ja vastuu paluun turvallisuudesta kuuluu päätöksen tekevälle viranomaiselle.

Esko Repo tuntee YK:n pakolaisjärjestön kannan mutta sanoo, että Migrin päätöksenteossa se on ainoastaan suositus.

”Meillä oikeuskäytäntö, viime kädessä KHO määrittelee linjan, jota me noudatamme.”

Lopullisen kielteisen päätöksen saaneelle paperittomalle irakilaiselle jää kolme vaihtoehtoa: katu, Irakiin paluu tai johonkin kolmanteen maahan katoaminen.

Pääkaupunkiseudun yömajoihin tai seurakuntien suojiin irakilaiset paperittomat eivät ainakaan toistaiseksi ole hakeutuneet.

Sisäministeriö on painokkaasti vaatinut niin vastaanottokeskuksia, avustusjärjestöjä kuin kuntien viranomaisia aktiivisesti tarjoamaan vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta kielteisen päätöksen saaneille. Ministeriön silmissä he ovat laittomasti maassa oleskelevia, joiden on lähdettävä.

Syksyn aikana vapaaehtoisesti Irakiin palanneiden määrä on kääntynyt jälleen loivaan kasvuun. Elokuun alusta tähän päivään 900 irakilaista on palannut kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n avustamana.

Mutta Alin tavoin suuri osa pitää Irakiin paluuta liian vaarallisena.

Pakolaisneuvonnan lakimies Laine sanoo, että vastaanottokeskuksissa on syntynyt paniikkimieliala.

”Ihmisiä pakenee nyt muihin EU-maihin, vaikka me sanomme, ettei se kannata.”

Jos he hakevat uudelleen turvapaikkaa, heidät palautetaan Dublin-menettelyn mukaisesti takaisin Suomeen.

Helsingin Diakonissalaitoksen kansainvälisen suojelun toimialajohtaja Marja Pentikäinen arvelee, että enemmistö muihin Euroopan maihin lähtijöistä yrittää piileskellä maan alla ja tehdä työtä laittomasti.

”Eurooppaan on nyt syntymässä uusi liikkuva suojattomien joukko, joka on voinut hakea turvapaikkaa ja työtä ehkä jo useammassa Euroopan maassa”, Pentikäinen arvelee.

Suomi on äärimmäisen tiukalla linjallaan näin osaltaan luomassa paperittomuutta ja sysäämässä ongelman muiden EU-maiden kannettavaksi. Kaikki EU-maat eivät siitä ehkä pidä.

Vantaalla odottava Ali haaveili lapsesta asti opiskelevansa insinööriksi. Sota teki sen haaveen tyhjäksi. Nyt hänen on valittava kolmen huonon vaihtoehdon väliltä, eikä hänellä ole aavistustakaan, mitä tehdä.

Ainoa, millä nuorelle miehelle on nyt väliä, on pysyä joillain keinoin hengissä. SK

”Palautettavilla ei tarvetta suojeluun”

Sisäministeri Paula Risikko, Suomen linja turvapaikoista irakilaisille poikkeaa selvästi muiden EU-maiden linjasta. Onko Suomi irtaantunut EU:n tavoitteesta luoda yhteinen turvapaikkapolitiikka?

”Ei ole, päinvastoin. Suomi tukee komission ehdotuksia yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamiseksi. Tavoitteenahan on estää turvapaikkamenettelyn väärinkäyttöä, torjua turvapaikanhakijoiden laitonta edelleen liikkumista maasta toiseen ja myös yhdenmukaistaa päätöskäytäntöjä.”

Suomi näyttää tulkitsevan irakilaisten turvapaikkahakemuksia tyystin eri tavoin kuin muut Euroopan maat, vaikka kriteerit EU-alueella ovat kaikille samat?

”Linjamme on hyvin samanlainen Ruotsin kanssa. Eroja voivat selittää erilaiset hakijaprofiilit. Suomeen on tullut nuorehkoja, työkykyisiä miehiä, ja hakijoita on tullut merkittävästi ja aikaisempaa enemmän Bagdadista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että Bagdadin yleinen turvallisuustilanne ei estä palauttamasta sinne henkilöitä, joilla ei ole yksilöllisiä perusteita kansainväliseen suojeluun.”

Hallinto-oikeus linjasi vastikään, että Isisin miehittämästä Mosulista paennut sunniarabi ei voi turvallisesti hakea suojaa Bagdadista. Olisiko Migrin pitänyt tehdä maa-arvionsa ja siitä vedettävät johtopäätökset huolellisemmin?

”Migri käyttää arviointeihinsa aina useita saatavissa olevia lähteitä. Operaatio Isisin häätämiseksi Mosulista käynnistyi Migrin päätöksen jälkeen, ja myös se on vaikuttanut tilanteeseen.”

Satojen, lopulta ehkä tuhansien päätösten palauttaminen merkitsee tuntuvia lisäkustannuksia. Oletteko antanut tästä palautetta Migrille?

”Jokainen hakemus tutkitaan yksilöllisesti ja valitusmenettely on nimenomaan hakijan oikeusturvan tae. Migri on arvioinut omalta osaltaan päätöksissään maan turvallisuustilannetta, ja hallinto-oikeus on päätynyt erilaiseen tulkintaan. Migrin päätösten oikeellisuus kuuluu riippumattomalle tuomio­istuimelle.”

”Emme vielä tiedä, kuinka paljon päätöksiä on palautumassa Migriin, mutta ne luonnollisesti käsitellään nopeasti.”

Suomi neuvottelee Irakin kanssa pakkopalautussopimuksesta vastoin YK:n pakolaisjärjestön painavaa suositusta. Onko teidän mielestänne oikein, että Suomen kaltainen vakaa ja vauras maa painostaa Irakia ottamaan vastaan lisää haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä?

”Palautettavat ovat ihmisiä, joilla ei ole tarvetta kansainväliseen suojeluun ja heidän mahdollinen haavoittuva asemansa on samalla selvitetty. Irakissa on myös alueita, joita ei voida pitää turvattomina.”

Onko mahdoton vaihto­ehto, että Suomi odottaisi palautusten suhteen kunnes tilanne Irakissa rauhoittuu ja antaisi tilapäisen oleskeluluvan irakilaisille?

”Jos perusteita kansainvälisen suojelun tai oleskeluluvan saamiseen muulla perusteella ei ole, niin tilapäisen oleskeluluvan antaminen ei voi olla vaihtoehto. Tämä olisi myös vääränlainen signaali irakilaisille turvapaikanhakijoille.” J

Ministeri Risikko vastasi kysymyksiin sähköpostitse.