pääkirjoitus

Ei saa näyttää kenellekään

On paljastusten aika. Suomalaisella ministerillä on kasvot. Ne ovat keski-ikäisen miehen vähän jo uurteiset, elämää ja lyhyitä yöunia nähneet kasvot.

Suomalaisella miesministerillä on päällä puku, jonka istuvuuteen jotkut kiinnittävät enemmän huomiota kuin toiset.

Virkamiehillä ja ay-johtajillakin on puku ja kasvot. Ja ilmeet. Sillä valtaa käyttävät ihmiset.

Jonkun korvaan tämä saattaa kuulostaa tylsältä itsestäänselvyydeltä, mutta sitä se ei ole.

Se on ensinnäkin silkkaa valokuvataidetta kuten kansijuttumme, valokuvaaja Sakari Piipon kuvasarja, osoittaa.

Valtioneuvoston kansliassa työskennellyt Piippo otti tiedotustilaisuuksissa työtehtävänsä mukaiset viralliset kuvat. Samalla hän kuvasi ruutu kerrallaan Valtioneuvosto-­kuvasarjaansa.

Nämä kuvat ovat jännittävintä, mitä suomalaisessa kuvajournalismissa on hetkeen tapahtunut, on kuvaajien uuden aallon kärkinimiin kuuluva Touko Hujanen luonnehtinut otosten sarjaa.

Ministerien lähikuvatut kasvot ovat paitsi tarkkaa kuvajournalismia ja taidetta myös asia, jonka julkitulon valtioneuvoston kanslia halusi estää keinolla millä hyvänsä.

Se, miltä näyttää innostunut Alexander Stubb (s. 26), tai se, että Juha Rehulalla (s. 34) on ilmeikkäät kasvot, ei kanslian mukaan saa tulla julki.

Kanslia lähetti Piipolle virallisen kieltokirjeen, jossa kuvien julkaisu kaikissa muodoissa kiellettiin. Kanslian mukaan niiden tekijänoikeudet olisivat valtioneuvostolla, eivät Piipolla.

Vastoin kanslian diaarioidun ja leijonalogoisen kirjeen jyrinää kuvien tekijänoikeudet ovat Piipolla.

En osaa sanoa, kumpi on vahingollisempaa: se, että kanslia ei tiennyt, miten tekijänoikeudet määräytyvät, vai että tiesi ja yritti tällä väärällä tiedolla bluffaten painostaa kuvaajaa.

Myöhemmin kanslia nimittäin luopui tekijänoikeusargumentista ja yritti painostaa kuvaajaa muilla keinoin. Virkarikoskin mainittiin, mutta ei mitään lainkohtaa, johon tulkinta perustuisi.

Valtioneuvoston kanslian sensuuripyrkimyksissä on lopulta kyse sananvapaudesta.

Hallitus on Suomessa keskeinen vallankäyttäjä. Siksi ministerit ovat Suomen julkisimpia henkilöitä, joiden jokaista liikettä seurataan. Se on suomalaisen avoimen yhteiskunnan hieno piirre.

Pyrkimys rajoittaa julkisen vallan käytön seuraamista on suomalaisen avoimen yhteiskunnan halveksintaa.

Erityisen järkyttävää on, että asial­la on viranomainen, joka painostaa käyttämällä perusteettomia ja matkan varrella muuttuvia argumentteja.

Kanslialla on vielä yksi takaportti surkeasta operaatiostaan perääntymiseen. Kafkamainen kieltokirje Piipolle on päivätty 1.4.2016. Ehkä kirje olikin vain aprillipila. J

Ville Pernaa


Ministereillä on puku, kasvot ja ilmeet. Sillä valtaa käyttävät ihmiset.