Uutisviikko

Ulkomaat

Takaisin huteraan kotiin

Somalian jälleenrakentamiseen on luvattu rahaa, mutta tekijöistä on pula.

Kenian ja Somalian hallitukset sekä YK:n pakolaisjärjestö ovat sopineet, että Keniassa asuvat arviolta puoli miljoonaa somalipakolaista kotiutetaan kolmen seuraavan vuoden aikana takaisin Somaliaan.

Paluumuuton on määrä olla vapaaehtoista, ja YK toivoo, että kansainvälinen yhteisö auttaa pakolaisia aloittamaan Somaliassa uuden elämän.

Päätös on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein. Somalian turvallisuustilanne on edelleen epävakaa, ja monet somalit ovat syntyneet ja kasvaneet Kenian pakolaisleireillä.

Toisaalta paluuta pidetään vahvana viestinä siitä, että Somalia on todella menossa eteenpäin.

Somalia alkoi rauhoittua saatuaan ensimmäisen laajaa luottamusta nauttivan hallituksen vuosi sitten. Järjestystä valvoo Afrikan unio­nin 18 000 rauhanturvaajaa.

Al-Shabab-terroristiryhmä pitää yhä hallussaan pienempiä kaupunkeja ja alueita erityisesti Etelä-Somaliassa. Al-Qaidaan kuuluva ryhmä on tehnyt terrori-iskuja edelleen myös pääkaupungissa Mogadishussa.

MYÖS HELSINGISSÄ pohdittiin 7. marraskuuta Somalian tulevaisuutta ulkoministeriön ja Britannian suurlähetystön yhteisessä seminaarissa. Britannian kehitysministerin Lynne Featherstonen mukaan Somalian saaminen jaloilleen on Britannialle prioriteetti.

”Vakaus ja turvallisuus ovat ensisijaisia, samoin pääsy oikeuteen. Nuorille pitää löytyä työtä, ja erityisesti haluamme, että naisten ääni saadaan kuuluvaksi kautta linjan: niin päätöksenteossa, yhteiskunnassa yleensä kuin perheen sisällä”, Featherstone sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa.

Nyt tilanne on se, että ainoastaan miehet puhuvat kansainväliselle yhteisölle. Featherstonen mukaan näin ei luoda kestävää rauhaa.

Tasa-arvoa mittaavassa kansainvälisessä vertailussa Somalia sijoittuu neljänneksi viimeiseksi.

Romahtanut Somalia jätettiin yksin yli 20 vuodeksi, ja sen arviolta 10 miljoonaa asukasta ovat joutuneet selviytymään omin voimin.

Kuluneen vuoden aikana kansainvälinen yhteisö on hiljalleen vakuuttunut uuden hallituksen jälleenrakentamissuunnitelmista sekä sen kyvystä aloittaa talouden elvytys.

Syyskuussa pidetyssä avustajamaiden kokouksessa Somalian jälleenrakentaminen, niin sanottu New Deal -ohjelma sai rahoittajamailta lupauk­sen 1,8 miljardin euron tuesta kolmen vuoden aikana. Suomen osuus on 35 miljoonaa euroa, Britannian 155 miljoonaa euroa. Lupaus on kuitenkin vasta lupaus.

Featherstone painottaa, että tärkeintä on koordinoida apu niin, että kaikki rahankäyttö on kunnolla valvottavissa.

”Vetovastuu kuuluu Somalian hallitukselle. Me muut voimme tukea sitä.”

Britannia on lähiaikoina avaamassa Mogadishuun uuden suurlähetystön. Britannia keskittyy turvallisuuden vahvistamisen lisäksi terveydenhoitoon ja koulutukseen. Erityisasemassa ovat tytöt.

”Emme voi nyt jäädä odottamaan, että hallitus ensin vahvistuu. Somalian aika on nyt.”

ROMAHTANEEN VALTION rakentaminen on työlästä ja hidasta rahankin kanssa: avun tarve on valtava, mutta mahdollisuudet saada aikaan todellista kehitystä ovat rajalliset. Tuloksia kuitenkin pitäisi saada nopeasti, jotta ihmiset kokisivat, että hallitukseen voi luottaa.

Maassa on kasvanut useampi sukupolvi ilman kunnollista koulutusta.

Seuraukset ulottuvat pitkälle. Kehitysministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoo vierailleensa Mogadishussa viime keväänä ja ihmetelleensä, miksi Turkin valtion lahjoittamaa sairaalaa rakensivat ainoastaan turkkilaiset rakennustyömiehet.

”Minulle kerrottiin, että maasta ei yksinkertaisesti löydy työntekijöitä, jotka osaisivat tehdä putkitöitä tai sähkötöitä.”

Kun maasta ei vuosikausiin saanut rakennusmateriaaleja eikä rakentamisen koulutusta, ammattitaito katosi.

Osaajien puute koettelee myös hallitusta. Avustajamaat olivat tyytyväisiä, kun Somalian keskuspankin johtajaksi nimitettiin syyskuussa Yhdysvalloissa näyttävän uran tehnyt, arvostettu naispankkiiri Yussur Abrarin.

Marraskuun alussa, vain seitsemän viikkoa tehtävän alkamisen jälkeen, Yussur Abrarin lähetti maan presidentille erokirjeensä. Hän ilmoitti, että keskuspankin työhön on yritetty toistuvasti vaikuttaa ja että häntä oli painostettu tekemään sopimuksia, jotka eivät olleet tavallisten somalialaisten edun mukaisia.

Juuri syvälle juurtunutta korruptiota pidetään yhtenä Somalian kehityksen suurimmista hidasteista. 

Katri Merikallio

KUVAT © TONY KARUMBA / AFP / LEHTIKUVA

Toivo diasporassa

Euroopassa arvioidaan elävän yli 300 000 somalialaistaustaista ihmistä, yksistään Britanniassa 182 000. Heistä odotetaan Somalian tulevaisuuden rakentajia.

Suomen Somalia-verkoston puheenjohtaja Saido Mohamed muistuttaa, että Suomen 15 000 somalitaustaisesta 75 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Hyvin koulutettuina he voivat olla Somalialle korvaamaton resurssi.

Suomen Somalia-verkostossa on mukana 35 kansalaisjärjestöä, ja niistä monella on kehityshankkeita.

”Nyt on tärkeää päästä tekemään työtä entistä enemmän Mogadishun ulkopuolelle eri puolille maata.”

Myös Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM on vienyt terveysalan ammattilaisia Suomesta Somalimaahan kouluttamaan sikäläisiä hoitajia ja lääkäreitä.

Tänä vuonna Suomi rahoittaa kansalaisjärjestöjen hankkeita Somaliassa 3,2 miljoonalla eurolla.