KOHTAAMISET

MUOTOILU

Jäntevä viiva

Kaj Franck -muotoilupalkittu Björn Weckström valaa sanottavansa pronssiin.

Edellisenä päivänä myrskysi. Kun asuu niin rannalla kuin korutaiteilija ja kuvanveistäjä Björn Weckström, 75, ateljeekodissaan Espoon Soukassa, vaahtopäitä ei voi olla huomaamatta. Nyt niin kävi.

”Mietittiin Design Forumin miesten kanssa, miten nämä veistokset saadaan ehjinä näyttelypaikalle.”

Homma onnistui. Hänen kolme isokokoista pronssiin valettua veistostaan, Sokea juoksija, Minotaurus ja Ikaros ovat esillä 14. joulukuuta asti Design Forumin Showroomissa Helsingissä. Syyn näyttelyyn antaa Weckströmin juuri vastaanottama Kaj Franck -muotoilupalkinto.

”Ja sitten oli se haastattelu”, Weckström palaa myrskypäivään.

Haastattelu tulee myöhemmin ilmestyvään kirjaan suomalaisesta korutaiteesta.

VEISTOKSET OVAT näyttävästi esillä taiteilijan ateljeekodissa, mutta vilkaistaanpa koruvitriiniä. Kiiltävä on kultaa. Tai hopeaa.

Tuossa on Tähtien sota -elokuvan prinsessa Leian futuristinen kaulakoru Planetaariset laaksot. Tuollaista akryylisormusta Yoko Ono on pitänyt monessa tv-haastattelussa. Weckströmin koruja ovat käyttäneet myös Grace Kelly ja Led Zeppelin -bändin jäsenet.

Weckströmin Lapponia-korut ovat pienoisveistoksia. Koruja seurasivat päät ja torsot. 1980-luvun alussa hän alkoi tehdä suuria pronssiveistoksia nähtyään Firenzessä näkemänsä kaksi merenpohjasta nostettua kreikkalaista kuvapatsasta.

Patsaat esittivät samaa ihmistä miehuutensa alussa ja keskivaiheilla. Miehet kamppailivat keskenään.

”Henkeä salpasi.”

Töiden psykologinen viritys oli niin vahva, ettei hän kyennyt palaamaan abstraktiin muotoon.

MONET Weckströmin vuosikymmenten takaiset veistokset hämmästyttävät edelleen ajankohtaisuudellaan.

Yhdessä veistoksessa kuulokkeiden johto syöttää tietoa sieraimiin. Toisen miesveistoksen sisällä on kone.

Weckström muutti Italiaan 30 vuotta sitten. Toisin kuin Suomessa, siellä oli laadusta tinkimättömiä taidevalimoja. Yksin Pietrasantassa, Weckströmin kotikaupungissa Pisasta pohjoiseen, taidevalimoita oli 13.

Oli muitakin syitä. Suomessa tuolloin vallinnut taidesuunta, sosialistinen realismi, ei miellyttänyt Weckströmiä.

Hylkiminen oli molemminpuolista. Koruja, ”porvarilista hömppää”, näpräävää kuvanveistäjää pidettiin outona taidepiireissä.

”Nyt Suomessa ollaan taas eristäytymässä”, Weckström väittää. ”Halutaan olla omissa oloissa, pelätään vieraita vaikutteita, pelätään Guggenheimia.”

KOLMAS SYY Toscanaan muuttoon oli valo.

”Meidän talvivalo on petollinen, siinä kaikki näyttää hyvältä. Italian kova valo on armoton, paljastaa pienemmätkin muotovirheet.”

Se on tärkeää, koska ”valmiissa veistoksessa ei saa olla löysiä linjoja”.

”Viivan on oltava jäntevä, käypä valo siihen mistä suunnasta tahansa.”

Alkusyksystä Weckström asettui pysyvästi Suomeen. Suurikokoisten töiden teko alkoi muuttua fyysisesti raskaaksi.

”Olen sanonut aika paljon, mitä on ollut pakko sanoa. Mutta ainahan voi tulla jokin asia, joka on pakko dokumentoida pronssiin.” 

Riitta Kylänpää

KUVAT © PEKKA NIEMINEN

KIPERÄT

Millainen on tee-se-itse-nainen?

Vastaajana käsityötieteen
yliopisto-opettaja Miia Collanus.

Teet väitöskirjaa tee-se-itse-käsityökulttuurista. Tunnemme tee-se-itse-miehen, millainen on nainen?

”Tutkimani angloamerikkalaisen tee-se-itse-liikkeen nainen on urbaani, yhteiskunnallisesti valveutunut ja koulutettu. Hän on uudenlainen feministi, joka voi tehdä käsitöitä ja olla silti uskottava uranainen. Se ei ole välttämättä kotoilua, vaan tekemisen potentiaalia käytetään yhteiskunnallisesti. Hän miettii, miten käsityön tekemisellä voi vaikuttaa eri tavalla kuin että antaa lahjoja, koristelee kotia tai tekee itselleen. Se on poliittista feminiinisyyttä.”

Tee-se-itse-mies voi olla tunarikin. Entä nainen?

”Nimenomaan saa tunaroida. Ei tarvitse tehdä ns. oikein. Tärkeintä on prosessi ja sen tuottamat merkitykset.”

Miten liike näkyy?

”Se voi olla antiteesi massatuotantoajattelulle. On tietoinen valinta, ettei osteta vaan tehdään itse, ja tehdään se näkyvästi. Tai sitten käytetään käsityötä protestin välineenä, esimerkiksi kirjotaan kannanottoja.” 

Susan Heikkinen

KUVAT © PEKKA SAKKI / LK