hän

◼	Teivo Teivainen on toiminut  kymmenen vuotta maailmanpolitiikan professorina Helsingin  yliopistossa.
Teivo Teivainen on toiminut kymmenen vuotta maailmanpolitiikan professorina Helsingin yliopistossa.

Teivo Teivainen

Professori tarttuu yhä herkästi megafoniin, vaikka joutui sen takia kansainvälisiin mittoihin paisuneen valhekampanjan kohteeksi.

Teivo Teivainen on toiminut kymmenen vuotta maailmanpolitiikan professorina Helsingin yliopistossa.

Fuksianpunaiseen kauluspaitaan ja mustiin farkkuihin pukeutunut mies nosti megafonin huulilleen, paperin eteensä ja luki:

”Moskovan pääkatedraalin alttarin edessä, Sergei Rahmaninovin säveltämän keskiaikaisen Ave Maria -rukouksen sävelin esitetty Pussy Riot -ryhmän performanssi osui poliittisiin kipupisteisiin, mutta vielä enemmän venäläisten ortodoksien pyhiin arvoihin.”

Vierellä seisovat kaksi naista olivat peittäneet hiuksensa ja kasvonsa ja pukeutuneet Pussy Riot -asuihin. He tuijottivat hiljaa miestä, joka jatkoi:

”Suomessa osuma samanlaisiin kansallisiin pyhiin arvoihin tulisi esimerkiksi siitä, jos seksuaalivähemmistöjen performanssi pidettäisiin poliittisin sanoin ja Suvivirren sävelin itsenäisyyspäivänä Mannerheimin haudalla. Pussy Riot oli rienausta.”

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen katsoi yleisöön. Oli perjantai 3. elokuuta vuonna 2012, ja Teivainen oli juuri lukenut ääneen saman päivän Helsingin Sanomissa ilmestyneen Suomen ortodoksisen kirkon tiedottajan mielipidekirjoituksen.

Teivaisen mielestä Pussy Riotin kirkkoperformanssin vertaaminen Mannerheimin haudalla Suvivirttä lauleskeleviin homoihin oli niin huikea, että hän halusi ihmisten pohtivan sitä.

Vaikka perjantai-iltana satoi, Teivaisen kehittelemälle maailmanpoliittiselle kaupunkikävelylle osana URB-kaupunkifestivaalia oli ilmestynyt useita kymmeniä ihmisiä.

Kävelyn tavoite oli löytää Helsingin paikoista maailmanpoliittisia ulottuvuuksia. Ensin Teivainen oli kuljettanut yleisönsä Stockmannille kuulemaan Israelin siirtokunnissa toimineen Ahava-kosmetiikkayrityksen mutanaamioista. Sen jälkeen oli siirrytty kahvila Strindbergin terassille, jossa kansanedustaja Ben Zyskowicz oli kertonut oman näkemyksensä Suomen Israelin-politiikasta.

Mutta nyt yleisö seisoi Katajanokalla ortodoksisen Uspenskin katedraalin edessä, jossa aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana tunnettu Teivainen lausui mielipiteensä: Venäjällä paraikaa Pussy Riot -anarkistiryhmää vastaan käytävä oikeudenkäynti oli länsimaisten oikeusperiaatteiden vastainen. Viestiä tehostivat Pussy Riot -henkisiin asuihin pukeutuneet performanssitaiteilijat.

”Free Pussy Riot!” naiset huusivat kerran, sitten vaikenivat.

Pian ihmisjoukko jätti katedraalin taakseen ja lähti kävelemään kohti seuraavaa kohdetta, valtiovarainministeriötä.

Vielä Teivo Teivainen ei tiennyt, että hänen osaltaan Pussy Riot -ohjelmanumero oli vasta alkamassa.

Ensimmäisten joukossa ilmestyi moskovalaisella Ekho Moskvy -radiokanavalla julkaistu uutinen. Sen mukaan kaikissa Suomen ortodoksikirkoissa oli julistettu hätätila ja vahvistettu vartiointia Pussy Riotin kaltaisten provokaatioiden varalta.

Professori Teivo Teivainen yritti viikonloppuna toistaa Pussy Riotin tempauksen Uspenskin katedraalissa, mutta häntä ei päästetty kirkkoon, ilmoitti Interfaxille suomalainen ihmisoikeusaktivisti Johan Bäckman. Tämän jälkeen Teivainen organisoi papin kaapuihin pukeutuneiden suomalaistyttöjen esityksen kirkon ulkopuolella. Ainoa uutisessa siteerattu lähde oli dosentti Johan Bäckman.

Seuraavana päivänä vyyhti tiheni. Presidentti Vladimir Putiniin myönteisesti suhtautuva suomalainen Verkkomedia-sivusto uutisoi Teivaisen yrittäneen heittää virtsaa katedraaliin sillä seurauksella, että kaikki Suomen ortodoksikirkot olivat hälytystilassa. Kaksi päivää myöhemmin Verkkomedia pahoitteli uutisen olleen ankka, mutta liian myöhään. Väite levisi ympäri Venäjää, jossa yleinen käsitys oli, että suomalaisprofessori oli yrittänyt hyökätä kirkkoon tarkoituksenaan levittää sinne virtsaa, tai kuten venäläistiedotusvälineet myöhemmin tarkensivat, jerrykannullisen virtsaa.

Teivo Teivainen seurasi uutisointia epäuskon vallassa. Vaikka kulovalkean lailla leviävät valheet tuntuivat huvittavilta, olivat ne samaan aikaan loukkaavia.

Tunnettu homoprofessori suhtautui vihamielisesti naisiin ja perheisiin ja pakotti opiskelijatyttösensä huutamaan homoseksuaalisia iskulauseita, hän luki kirjoitettavan itsestään. Todellisuudessa Teivainen oli tutustunut performanssitaiteilijoihin kaupunkikävelyä edeltävänä iltana taidenäyttelyn avajaisissa.

Puolitoista viikkoa katedraalikäynnin jälkeen Teivaisesta tehtiin tutkintapyyntö poliisille, ja ­pian sen jälkeen vaadittiin, että hänet erotettaisiin yliopistolta. Molempien takana oli Johan Bäckman. Hänen poliisille esittämällään syytöslistalla olivat uskonrauhan rikkominen, yritys estää uskonnon harjoitus, laiton naamioituminen julkisella paikalla sekä mielenosoituksen järjestäminen poliisille ilmoittamatta.­

Useissa tiedotusvälineissä muun muassa Venäjällä, Ukrainassa ja Georgiassa puhuttiin tutkintapyynnön sijaan syytteestä, ja pian uutiset saivat yhden kierteen lisää. Niiden mukaan syyttäjä Suomessa vaati tunnetulle aktivistiprofessorille kahdesta viiteen vuotta vankeusrangaistusta. Yhdysvaltalainen uutistoimisto UPI uutisoi Teivaisen olevan jo vangittuna.

Maailmanpolitiikan professori oli joutunut keskelle maailmanpoliittista höykytystä.

Näkymässä on jotakin rauhoittavaa. Vasemmalla kohoavat Helsingin Suvilahden hiilikasat ja nosturit, niiden vierestä avautuu Kalasatama. Kauempana kumpuilee Korkeasaari, toisella rannalla Uspenskin katedraalin kultaiset kupolit.

”Helsingin paras näköala”, Teivainen sanoo.

Hän astelee rantaviivaa pitkinMerihaassa sijaitsevan kotitalonsa lähellä. Laiturin kohdalla hän osoittaa vähän rapistunutta venettä, omaansa. Sille ei kuulemma ole usein käyttöä, sillä hän matkustaa paljon, sekä työkseen että vapaa-ajallaan. Edellinen reissu on päättynyt viime yönä. Teivainen palasi kotiin Essenistä Saksasta, jossa hän osallistui Carcassonne-lautapelin maailmanmestaruuskilpailuihin. Menestys ei ollut kummoinen, pudotus tuli jo ennen sijoituspelejä.

Maailma imaisi Teivaisen lukioikäisenä. Ensin hän vieraili isosiskojensa luona Ranskassa ja Yhdysvalloissa ja liftasi ympäri maailmaa. Kotona Helsingissä hän teki koulun ohella töitä, tiskasi ja hoiti kirjaston lehtisalia – päästäkseen taas maailmalle. Ensin matkustamaan vei ”hippiromanttinen ute­liaisuus”, mutta pian Teivainen huomasi pohtivansa kiehtovia käsitteitä, kuten maapallo ja ihmiskunta.

Intiassa kolahtivat Gandhi, kiinnostus kolo­nialismiin, etelän ja pohjoisen välisiin suhteisiin ja niiden ongelmiin. Vaikka Teivainen oli suunnitellut lukevansa filosofiaa, päätyi hän lopulta opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa.

Poliittisen, radikaalin tiedostamisen kannalta Teivainen, 51, kokee kuuluvansa väliinputoajasukupolveen.

”70-lukulaisuus ja stallarit olivat ennen minua, mutta vielä ei ollut kettutyttöjä tai uutta ympäristöaktivismia.”

Silti Teivainen radikalisoitui. Se tapahtui Yhdysvalloissa, missä hän vaikuttui vireästä vasemmistolaisesta keskustelusta.

”Suomessa tietynlainen vasemmistolaisuus yhdistetään usein Venäjän liehittelyyn. Minun radikaalin demokraattis-vasemmistolaisen kapitalismikritiikkini kanssa sellaisella ei ole mitään tekemistä.”

Nuoruusvuosien jälkeen Teivainen on työskennellyt akateemisissa tehtävissä muun muassa New Yorkissa, Kanadan Halifaxissa, Perussa ja useissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa, Kaliforniassa ja Etelä-Afrikassa. Työstä on sadellut myös palkintoja. Niistä yhtenä tärkeimmistä Teivainen pitää Yalen yliopiston hänelle ja tutkija Matti Ylöselle myöntämää palkintoa. Se tuli vuosi sitten yrityskonsernien sisäisen kaupan verosuunnittelua käsittelevästä artikkelista.

New Yorkissa Teivainen kuuli kaupungissa järjestettävistä radikaaleista kaupunkikävelyistä ja innostui. Perussa kehkeytyi ajatus tieteen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja taiteen yhdistämisestä – ja niin syntyivät maailmanpoliittiset kaupunkikävelyt.

Suomalaisessa mediassa Teivainen esiintyy säännöllisesti. Suorapuheisen aktivistin maineessa oleva Teivainen kerää toisinaan kritiikkiä, usein vastakkaisia poliittisia näkemyksiä edustavilta ihmisiltä.

Kun Teivainen keväällä 2012 kritisoi rahoituslaitosten, kuten Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin, epädemokraattisia toimintamalleja, ärähti kokoomuspoliitikko Kimmo Sasi: Teivainen ei tiedä mistä puhuu. Kun Teivainen kesällä 2015 kyseenalaisti Twitter-keskustelussa perussuomalaisten kansanedustajan Jani Mäkelän laintuntemuksen, kirjoitti Mäkelä pitävänsä ”mukavana” sitä, että hallituksen leikkauslistalla oli myös Teivaisen työnantaja Helsingin yliopisto. (Mäkelä pyysi puheitaan myöhemmin anteeksi.)

Lokakuisena maanantaina Teivainen sekoittaa kahviaan merihakalaisessa Sir Oliver -pubissa. I want to see something I’ve never seen before, mustassa t-paidassa lukee. Se totisesti toteutui, kun Teivainen joutui runsaat neljä vuotta sitten kansainvälisiin mittasuhteisiin paisuneen valhekampanjan kohteeksi.

”Pussy Riotin oikeudenkäynnin vuoksi”, Teivainen uskoo. ”Venäjää syytettiin oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Sille oli kätevää, kun samaan aikaan saatettiin osoittaa sormella Suomeen ja todeta, että katsokaa, tuolla länsimaisessa oikeusvaltiossa tyyppi on tehnyt suunnilleen samanlaisen teon ja sielläkin syyttäjä vaatii viiden vuoden vankeutta.”

Johan Bäckmanin tutkintapyyntö ja Helsingin yliopiston rehtorille kohdistamansa Teivaisen erotusvaatimus eivät poikineet jatkotoimenpiteitä – eivät myöskään suhteessa Bäckmaniin. Moni olisi toivonut Teivaisen nostavan kunnianloukkassyytteen, mutta hän ei innostunut ajatuksesta.

Kansainvälisiin epäkohtiin Teivainen on kohdistanut kipakkaa kritiikkiä myöhemminkin. Osansa on saanut myös Suomen hallitus, jota hän soimasi vuosi sitten ankarin sanankääntein maan maineen tahraamisesta.

”Olemmeko me brändäämässä Suomea jonkinlaiseksi suomalais-ugrilaiseksi junttikansaksi”, Teivainen sivalsi Ylen aamu-tv:n haastattelussa viitaten leikkauksiin, joita hallitus kohdisti esimerkiksi YK-järjestöjen rahoitukseen.

Megafoniin Teivainen tarttuu myös säännöllisesti. Pussy Riotista alkanutta maailmanpoliittista kaupunkikävelyä järjestetään yhä silloin tällöin. SK

kuka

Teivo Teivainen

Ikä: 51

Syntymäpaikka: Helsinki

Asuinpaikka: Helsinki

Koulutus: valtiotieteiden tohtori

Työ: maailman­politiikan professori

Perhe: puoliso, kaksi lasta

Harrastukset: Twitter, perulainen ruoka, maailman kiertäminen, kuntosali

elämäni kuva

”Nuoruusvuosien reissuilla oli monenlaisia kohtaamisia. Kuvassa seison egyptiläis-brittiläisen jazzmuusikon kanssa laivalla Välimerellä vuonna 1987.”