Uutisviikko

◼	Trumpin ­kannattajia ­Floridassa lokakuussa 2016.
Trumpin ­kannattajia ­Floridassa lokakuussa 2016.

Tiede

Identiteetti ratkaisee

Äänestyspäätökset eivät aina perustu äänestäjän omaan etuun.

Perinteiset politiikan tutkimuksen mallit olettavat, että äänestäjät vertailevat ehdokkaiden ohjelmia ja valitsevat niistä sen, joka vastaa parhaiten äänestäjän omaa näkemystä. Tähän perustuvat niin vaalikoneet kuin Yhdysvaltain presidentinvaalien televisioväittelyt.

Duke Universityn tutkijat ehdottavat kuitenkin Trends in Cognitive Sciences -lehdessä äänestyskäyttäytymistä selittävää, kognitiivisen psykologian tutkimuksiin perustuvaa mallia, joka osoittaa, että identiteettikysymykset voivat ohittaa poliittiset ohjelmat äänestyspäätöksessä.

“Yksi silmiinpistävimmistä piirteistä on se, kuinka voimakkaita tunteita ihmisillä on ehdokkaita kohtaan”, Duke Universityn psy­ko­lo­gian professori Scott Huettel sanoo.

“Äänestäminen voi vahvistaa identiteettimme piirteitä, kuten isänmaallisuutta ja identifioitumista tiettyyn sosiaaliseen ryhmään.”

Huettelin mukaan äänestäminen luo yhteenkuuluvuutta saman ehdokkaan kan­nat­ta­jien välille. Tämä lyhyen aikavälin emotionaalinen palkinto saa meidät sivuuttamaan pitkän aikavälin hyödyt, jotka voisivat seurata äänestämisestä ehdokkaan tai puolueen ohjelman mukaan.

Toinen konflikti liittyy sosiaa­liseen maineeseen. Jos äänestäjä tunnetaan tietyn puolueen kannattajana, voi hän tuntea painetta äänestää tuota puoluetta ylläpitääkseen sosiaalista identiteettiään.

Huettelin mukaan tämän vuoden presidentinvaaleissa kyse on ollut poikkeuksellisen paljon oman identiteetin esilletuonnista varsinaisen poliittisen sisällön sijaan. Esimerkiksi Trumpin tai Sandersin kannattaminen on keino sanoa, että “en ole osa Washingtonin eliittiä”. J

Marko Hamilo

◼	Yleisradio Helsingin Pasilassa.
Yleisradio Helsingin Pasilassa.

politiikka

Ei lisärahaa kouluille

Korkeakoulujen pääomitus ei tutkijoita lohduta.

Yleisradio harhautti yleisöä, kun se ­siteerasi 16. lokakuuta Lännen ­Median ”uutista” korkeakoulujen pääomituksesta. Yle otsikoi, että Sipilän hallitus tekee täyskäännöksen korkeakoulupolitiikassaan.

Myös Suomen Tietotoimisto STT siteerasi Lännen Mediaa ja kertoi, että hallitus valmistelee satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta korkeakouluille.

Kielitoimiston mukaan ­sana ”lisä” tarkoittaa, että se tekee jonkin asian runsaammaksi, riittävämmäksi tai vahvemmaksi. Sipilän hallituksen lin­jauk­set eivät tee korkeakouluja vahvemmaksi, sillä koulutusleikkauksia ei ole peruttu. Pääomituksessa korkeakoulu ei saa satoja miljoonia. Se saa pääomasta tuottoa, joka voi olla 3–4 prosenttia vuodessa. Eli miljardin euron pääomasta neljän prosentin tuotolla korkeakoulut saisivat vuodessa 40 miljoonaa euroa. Kuitenkin pelkästään yliopistoilta leikataan hallitusohjelman mukaan noin 200 miljoonaa euroa. J

mikko niemelä