Uutisviikko

POLITIIKKA

Valtion omistuksille oma ministeri

Jutta Urpilainen haluaa omistajaohjauksen asiat laajempaan pohdintaan hallituksessa.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus sai uuden omistajaohjauksesta vastaavan ministerin, kun presidentti Sauli Niinistö myönsi 17. lokakuuta kehitysministeri Heidi Hautalalle (vihr) eron ja nimitti hänelle seuraajan. Tuore ministeri saattaa jäädä historiaan viimeisenä, joka vastaa valtionyhtiöistä päätehtävänsä ohessa.

Hautala joutui eroamaan annettuaan virheellistä tietoa siitä, miten hän oli vaatinut valtion jäänmurtajayhtiö Arctia Shippingiä luopumaan rikosilmoituksesta ympäristöjärjestö Greenpeacea vastaan. Tapauk-sen selvittelyssä tuli jälleen kerran ilmi se, että hallituksen linja omistajaohjauksessa on horjuva.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) mielestä ministerin on vaikea hoitaa sivutointaan, koska yhtiöt ovat erilaisia ja valtion omistuksen osuus yrityksissä vaihtelee.

”Olen avoin sille pohdiskelulle, että tulevaisuudessa meillä olisi erillinen omistajaohjauksesta vastaava ministeri”, Urpilainen sanoo.

Urpilaisen mielestä pelkästään omistajaohjaukseen keskittyvä ministeri on tarpeellinen, jos valtio aikoo olla toimiva omistaja.

”Silloin olisi luontevaa, että hallituksessa olisi ministeri, jolla olisi aikaa ja mahdollisuuksia paneutua ohjaukseen. Se on vaikeaa, jos ministerillä on joku muu tehtävä rinnalla.”

Valtio omistaa Hautala-kohun yhteydessä laajaa julkisuutta saaneen murtajayhtiö Arctia Shippingin kokonaan. Samanlaisia täysin valtion omistuksessa olevia yrityksiä on parikymmentä muutakin, esimerkiksi viinayhtiö Altia, VR sekä Itella.

Lisäksi valtio on vähemmistöosakkaana yhteensä 11 pörssiyhtiössä, esimerkiksi Metsossa, TeliaSonerassa ja Outokummussa. Näiden omistusten hoitaminen on keskitetty sijoitusyhtiö Solidiumiin. Se voi halutessaan myydä omistukset vaikka kokonaan pois, vähemmistöosakkuuksilla ei katsota olevan strategista merkitystä.

OIKEUSKANSLERI Jaakko Jonkan selvitys ministerin ja virkamiesten toimivallasta on valtiovarainministeri Urpilaisen mielestä tarpeellinen oikeudellinen ohje. Se ja eduskunnan ajankohtaiskeskustelu eivät kuitenkaan riitä Urpilaiselle. Hänen mielestään hallituksen työtapoja on muutettava, jos valtio aikoo olla aktiivinen ja johdonmukainen omistaja.

”Tarvitaan laajempi keskustelu siitä, minkälaista omistajapolitiikkaa muuttuneessa maailmassa tehdään. Onko aktiivinen omistajapolitiikka sitä, että valtio omistajana puuttuu yhtiön sisäisiin asioihin? Vai onko lähtökohtana se, että omistajapolitiikka on vain sitä, että valtio myy ja valtio ostaa”, Urpilainen sanoo.

Omistajaohjaus on ollut yhden ministerin päätösvallassa. Ministeri voi vapaasti harkita, mitkä asiat hän tuo muun hallituksen eli käytännössä talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn. Urpilaisen mielestä valiokunnan toimivaltaa omistajaohjauksessa voisi lisätä.

”Voi olla perusteltua ja luontevaa, että talouspoliittisen ministerivaliokunnan roolia omistajapolitiikassa vahvistetaan. Silloin ainakin merkittävät päätökset olisivat valiokunnan yhteisessä poliittisessa käsittelyssä. Se on ministerinkin etu, että keskustelu käydään valiokunnassa.”

OMISTAJAOHJAUS ON ollut hallitusneuvotteluissa ministeripelin Musta Pekka. Vuoden 2007 jaossa kortti jäi puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok) hyppysiin. Sekä Häkämies että Hautala joutuivat toistuvasti selittelemään valtionyhtiöiden johtajien palk-kioita ja yritysten muita järjestelyjä.

Hautalan toiminta viritti jälleen keskustelun kuuden puolueen hallituksen pelisäännöistä. Viime kuukausina erityisesti vihreitä on arvosteltu irtiotoista.

”En osoittele yksittäistä puoluetta tai poliitikkoa. Kun on kuuden puolueen hallitus, välillä tulee tarvetta nostaa profiilia. Sitä tulee aika ajoin eri suunnista. Se ei tietenkään ole hyvä. Hallituksen näkökulmasta se ei ole hyvä asia.”

Sdp:n puheenjohtaja Urpilainen tietää, että myös Sdp:ssa on pyrkimystä kerätä irtopisteitä. Puolue joutui äänestämään kannastaan kun-tien pakkoliitoksiin.

”Kun on sovittu, oli kyse sote-uudistuksesta tai muusta, yhteisten linjausten takana pitää olla.”

Valtiovarainministeri vastaa usein ei, kun häneltä pyydetään rahaa erilaisiin hankkeisiin. Hattu kourassa ministeriöön saattaa pyrkiä myös se lähetystö, joka haluaisi valtion eli veronmaksajat mukaan Guggenheimin museon rahoitukseen. Museon kustannusarvio on noin 160 miljoonaa euroa.

”Meillä on vaikea taloustilanne, ja liikkumavara on hyvin pieni. Ensisijainen päätösvalta on Helsingin kaupunginvaltuustolla. En lyö kantaani lukkoon ennen kuin tiedän Helsingin kaupungin kannan.” 

Heikki Vento

KUVAT © ANTTI AIMO-KOIVISTO / LK

Liittovaltion halvaannuttanut poliittinen kiista uhkaa jo Yhdysvaltain talouden toipumista.

Talouden suuri kysymysmerkki: USA

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) viime viikko kului Yhdysvalloissa. Washingtonissa Urpilainen osallistui Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kokoukseen.

Urpilaiselle viikosta ”päällimmäiseksi jäi se, että maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikentyneet”. Euro-
alueella kuitenkin menee ainakin suhteellisesti paremmin.

”Keväällä IMF:n arvio oli, että nousevat taloudet ovat vahvistumassa, USA toipumassa ja euroalue vaikeuksissa. Nyt arviota on muutettu. Euroalueen ja Yhdysvaltojen näkymät ovat myönteisiä. Nousevissa talouksissa, esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa, talouskasvu on heikkenemässä”, Urpilainen sanoo.

Kiinassa ja Intiassa kasvun hidastuminen ei johdu pelkästään suhdanteista. Miljardimaissakin on rakenteellisia esteitä.

”Esimerkiksi Kiinassa se on väestön ikääntyminen, kun on noudatettu yhden lapsen politiikkaa. Sielläkin ikääntyminen vaikuttaa talouskasvuun.”

Yhdysvallat on suuri kysymysmerkki. Maan on ratkaistava sekä velkaongelmansa että valtionhallinnon halvaannuttanut poliittinen pattitilanne. Kriisin venymisellä olisi vakavia seurauksia.

”Silloin ei olisi poissuljettu se, että ajaudumme maailmanlaajuiseen taantumaan”, Urpilainen sanoo.

Yliopistotapaamisista Bostonissa Urpilaiselle jäivät mieleen arviot, että keskiluokka on katoamassa. Se on vaarallista hyvinvointivaltiolle, koska keskiluokan veronmaksukyky on hyvinvointivaltion kivijalka.

”Meiltä on kadonnut keskiluokalta työpaikkoja. Meillä on nyt hyvin paljon matalapalkkatyötä ja korkeasti palkattuja tehtäviä. Eriarvoisuuden kasvu näkyy tuloeroina. Miten tähän voi vastata, miten yhdistää luovuus ja teknologian kehitys. Verotuloilla voi tasata tuloeroja, mutta koulutuksen merkitys on pitkällä aikavälillä kiistaton.” 

KUVAT © SAUL LOEB / AFP / LK