kohtaamiset

◼	Mielenosoittajat tähystivät Maidanin barrikadilla helmikuussa 2014.
Mielenosoittajat tähystivät Maidanin barrikadilla helmikuussa 2014.

Kirja

Maidanilta Donetskiin

Timo Hellenberg ja Nina Leinonen olivat silminnäkijöinä Ukrainan kriisissä.

Timo Hellenbergin ja Nina Leinosen Silminnäkijät – Taistelu Ukrainasta on toistaiseksi paras kuvaus Ukrainan kriisistä suomen kielellä.

Hellenberg asui Ukrainassa vuosina 2011–2015, jolloin hänen vaimonsa Arja Makkonen toimi Kiovassa Suomen suurlähettiläänä. Heidän asuntonsa sijaitsi Maidanin kulmilla, ja Hellenberg kierteli mielenosoittajien barrikadeilla tapaamassa korruptoitunutta järjestelmää vastaan taistelleita ihmisiä.

Hän oli paikalla myös helmikuussa 2014, kun presidentti Viktor Janukovytšin turvallisuusjoukot ampuivat sumeilematta mielenosoittajia ja tilanne kärjistyi verilöylyksi. Myös mielenosoittajilla oli aseita, tosin vain haulikoita ja kevyitä käsiaseita.

Hellenberg on taustaltaan tutkija ja kriisinhallinnan asiantuntija. Se näkyy tekstissä, joka on paikoin nautittavan analyyttistä. Hän seurasi vaimonsa työn kautta myös ylätason keskusteluja ja pystyy arvioi­maan uskottavasti kulissien takaisia diplomaattisia ponnisteluja.

Hellenberg muistuttaa, että Venäjän lisäksi oman vastuunsa kriisistä kantaa EU:n komissio, joka ei ymmärtänyt, että Kreml oli päättänyt pitää kiinni Ukrainasta millä hinnalla hyvänsä. Hän arvostelee erityisesti laajentumiskomissaari Štefan Füleä, joka rohkaisi yltiöpäisesti mielenosoittajia ja kaunisteli raportteja saadakseen Ukrainan EU-jäsenyyden näyttämään mahdolliselta.

Maidanin vallankumouksen jälkeen kertomus siirtyy Iltalehden toimittajan Nina Leinosen matkassa Itä-Ukrainan taistelukentille Donetskiin ja Luhanskiin. Samalla tyyli muuttuu poukkoilevaksi kuvauk­seksi sotareportterin työstä, autonkuljettajista, fixereistä ja tiesuluilta. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, kun tarina hyppelehtii ajasta ja paikasta toiseen.

Leinonen haastattelee kapinallisten riveissä taistelevia venäläisiä sotilaita ja vakuuttuu, että taisteluja johdetaan Venäjältä. Hän on silminnäkijän roolissa korostetun puo­lueeton. Silti työnteko mutkistui kesällä 2015, kun kapinallisten tiedotusjoukkoihin ilmaantui suomalainen Janus Putkonen. Leinosen akkreditointi evättiin, sillä Donetskissa sallitaan vain vallanpitäjille lojaaleja toimittajia. J

Teppo Tiilikainen

Timo Hellenberg ja Nina Leinonen: Silminnäkijät – Taistelu Ukrainasta. 381 s. Docendo, 2016.

◼	Essi Luttinen (keskellä) haluaa uudistaa oopperaa.
Essi Luttinen (keskellä) haluaa uudistaa oopperaa.

ooppera

Kaikilla mausteilla

Bollywood Kaboom bailaa intialaisin rytmein.

Mezzosopraano Essi Luttinen on sovittanut koulittua ääntänsä monenlaisiin raameihin: fitness-kevytoopperasta mobiilioopperaan ja euroviisukarsintoihin.

Epäilemättä loogisena jatkona seuraa Ooppera Skaalan uusin produktio, yhdessä bhangrayhtye Shavan kanssa koostettu Bollywood Kaboom.

Esitys on intialaisen populaarikulttuurin ja klassisten oopperadraamojen hengessä tehty spektaakkeli. Tarina kertoo jengirajoja ylittävästä rakkaudesta. Ryhmätanssikohtauksia ja laulua maustavat bhangrarytmit, ooppera-aariat, teknobiitti ja suomirap. Säveltäjä Kiureli Sammallahti sekä koreografit Suvi Tuominen ja Mikaela Jokinen ovat intialaisen kulttuurin tuntijoita.

Essi Luttiselle oopperan tehtävä on nostaa ihminen ylös arkisten asioiden keskeltä.

Ooppera Skaalan kokeilut ovat vaihtoehto perinteisen oopperan vuosisatoja vanhalle ohjelmistolle.

”Missiona on tuoda oopperataide nykypäivään ja löytää sille uusia yleisöjä”, Luttinen sanoo.

Uutta yleisöä löytyikin Uuden musiikin kilpailuista, joissa Ooppera Skaala, Luttinen ja Heart of Light -kappale sijoittuivat kolmanneksi vuonna 2015.

Tänä syksynä Luttinen kokeilee rajojaan MTV3:n Tähdet, tähdet -kilpailussa.

”On kiinnostavaa kokeilla, mitä oopperalaulajan treenatulla äänellä voi saada aikaan. On turha pelätä, että genrekokeilut pilaisivat klassista ääntä.” J

Maarit Piippo

Bollywood Kaboom 8.–15.10. Helsingin Kaapelitehtaalla ja 1.12. Savoy-teatterissa.

VEHJETÄRPiT

Pyörällä töissä

Jatkuva istuminen on nykyihmisen vaarallisimpia asentoja. Kuntopyöräilynä sekin voi olla terveellistä. Homma onnistuu yksinkertaisesti ottamalla kuntopyörä työtuoliksi. Ihan sellaisenaan se ei siihen yleensä sovellu. Laitteesta pitää poistaa ohjaustanko ja säätää istuin ja työpöytä niin, että polvet mahtuvat liikkumaan pöydän alla. Netissä myytävässä NextDesk Velo -paketissa tämä on tehty valmiiksi. Tarpeelliset mittarit, jotka kertovat kunnon kohinan suoraan työtietokoneeseen.

Älykypärä

Jos joku on epäillyt, mahtaako pyöräilykypärän sisällä olla ollenkaan älyä, epäilyt voi lopettaa. Kypäränvalmistaja Sena on sijoittanut uutuustuotteeseensa tieto- ja viestintätekniikkaa sen verran, että kypärä pystyy olemaan yhteydessä kanssapyöräilijään melkein kilometrin päähän, varoittamaan mutkista tai esteistä ja soittamaan käyttäjän mielimusiikkia. Lisäksi se tietysti hoitaa perustehtävänsä, eli suojaa pyöräilijän omaa älyä.

The Kello

Herätyskellojen huippu-uutuus on nimeltään Kello – vaikkei sillä tiettävästi ole Suomen kanssa muuta tekemistä kuin nimi. Sen ovat kehittäneet kolme Amerikan-nörttiä, joiden taustat ovat Microsoftilla, Orangella, Pepsillä ja Deezerillä. Kello on tavallisen vekkarin näköinen, mutta se tekee paljon enemmän: opettaa käyttäjäänsä kunnollisille nukkumistavoille, muistuttaa päivän tapahtumista, valitsee musiikin ja panee kahvin tippumaan. Tarvittavat sovellukset, appsit, voi ladata Kelloon netistä. Appsien nimet ovat kuvaavia: ”Herää aikaisemmin”, ”Kuorsaa vähemmän”, ”Selviä jet lagista” jne. Opettajana Kello on kärsivällinen, eli kaiken ei tarvitse tapahtua yhdessä yössä, vaan vähitellen. J

Jukka Ukkola

Kuvat © Kello, Sena, NextDesk