Uutisviikko

TALOUS

Sittenkin psykologiaa

Työttömyyttä pelkäävät kotitaloudet makuuttavat rahoja pankkitileillä.

Suomi on yhä vauras maa, vaikka talouseliitti keskittyy synkkien uutisten maalailuun.

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan kotitalouksien rahoitusvarat olivat viime vuoden lopussa 252 miljardia euroa ja muut varat 413 miljardia euroa. Vuoden aikana rahoitusvarat kasvoivat 15 miljardia ja muut varat 11 miljardia.

Tilastokeskus julkaisi nyt ensimmäistä kertaa rahoitusvarojen – kuten talletukset ja osakkeet – lisäksi tietoa muista varoista, joihin kuuluvat esimerkiksi rakennukset ja maa.

Suuri osa varoista on pankkitileillä. Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli heinäkuun 2014 lopussa 81,5 miljardia euroa. Talletusten keskikorko oli 0,42 prosenttia. Matala korkotuotto tosiasiassa leikkaa talletusten arvoa, koska inflaatio on korkoja suurempi.

Pankkitileillään rahojaan makuuttavat kansalaiset uhkaavat tyrehdyttää osaltaan talouskasvua, koska säästäminen heikentää kysyntää.

AVAINSANA on luottamus. Taloudessa tulevaisuutta koskevat odotukset ovat keskiössä, vaikka ne perustuvat muuhun kuin varmaan tietoon.

Tilastokeskuksen tuoreen kuluttajabarometrin mukaan talouden näkymät ovat vastaajien mukaan kaikilta muilta osin huonoja, mutta säästämismahdollisuuksien näkymää vuoden sisällä pidetään silti hyvin valoisana.

Työttömyyttä pelkäävät kotitaloudet säästävät siis vaikeiden aikojen varalle.

”Talous on psykologiaa. Joskus on yritetty väittää jotain muuta”, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar sanoo.

Hän kertoo, että talouseliitin visiot synkkenivät yhtäkkiä marras–joulukuussa vuonna 2012. Pantzarilla ei ole varmaa vastausta, miksi näin kävi. Poliitikkoja ja pääkirjoitustoimittajia myöten alettiin kuitenkin voivotella talouskriisiä.

”Median kautta alkoi kuulua viestejä, että Suomi on menossa kovaa vauhtia alaspäin, vaikka Suomi ei ollut menossa alaspäin.”

Pantzarin mukaan Suomi nähtiin maailmalta katsottuna hyvässä valossa, mutta täkäläisen talouselitiin puheet saivat suomalaiset varpailleen. Talous on junnannut paikoillaan, eikä varautuneisuus ole haihtunut.

”Toisaalta Ukrainan kriisi on tuottanut realismia uhkapuheeseen. Nyt on syytäkin varoa, kun sotaa käydään lähellä”, Pantzar pohtii.

Kuluttajaluottamuksen laskiessa kysyntä on heikkoa. Kulutuksen vähentäminen on hidastanut inflaation huolestuttavalle tasolle.

Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli elokuussa 1,1 prosenttia. Euroopan keskuspankin tavoitteena on ollut pitää kahden prosentin inflaatiota, koska sen ajatellaan vauhdittavan tuotantoa ja talouskasvua.

SYNNYTTÄÄKÖ kasvu luottamusta vai luottamus kasvua?

”Kumminkin päin”, Pantzar arvioi.

Luottamuspula ei välttämättä kumpua huonoista oloista, vaan näköalattomuudesta.

”Jos ajatellaan sodan jälkeistä Suomea, niin ihmisillä oli suuri luottamus tulevaisuutta kohtaan.”

Suomalaisessa talouskeskustelussa suurennuslasin alla 2010-luvulla ovat olleet hallituksen rooli ja finanssipolitiikka. Pantzar arvioi, että hallituksen roolia liioitellaan.

”Ei hallitus synnytä kasvua. Se syntyy tuotanto- ja kuluttajapuolella.”

Kotitalouksien tavoin yritykset ovat jähmettyneet paikoilleen ja minimoivat riskinsä. Pantzar puhuu investointilamasta. Korkotaso olisi ihanteellinen investoinneille, mutta kehno luottamus tulevaisuuteen pitää yllä investointilamaa.

”Tuottavuus ei voi kasvaa, jos ei tehdä investointeja”, Pantzar väittää.

Talouskasvun puolestaan synnyttävät tuottavuus ja työn määrän kasvu. J

MIKKO HUOTARI

Talous