◼	Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäriyksikön kelpoisuutta Naton NRF-joukkoihin arvioitiin syyskuun alussa.
Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäriyksikön kelpoisuutta Naton NRF-joukkoihin arvioitiin syyskuun alussa.

NATO –VAALIKEVÄÄN VAIKEA ASIA

Vain kahdella puolueella on selvä Nato-kanta. Kokoomus kannattaa, vasemmistoliitto vastustaa.

Uudenmaan prikaatin rannikkojääkäriyksikön kelpoisuutta Naton NRF-joukkoihin arvioitiin syyskuun alussa.

Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa arveluttaa puolueita ja kansanedustajia. Vain kokoomuksen ja vasemmistoliiton kansanedustajien Nato-kannat ovat yhtenäiset, tosin täysin päinvastaiset. Muiden puolueiden sisällä on jyrkkiä eroja suhtautumisessa liittoutumiseen.

Suomen Kuvalehti kysyi elo–syyskuussa kansanedustajien arvioita Natosta ja Suomen mahdollisesta jäsenyydestä järjestössä. Vastauksia tuli eri eduskuntapuolueiden kansanedustajilta yhteensä 82.

Ensi huhtikuussa järjestetään eduskuntavaalit. Sen jälkeen käytävissä hallitusohjelmaneuvotteluissa muotoillaan todennäköisesti jälleen uusi versio Suomen Nato-optiosta. Muotoilutyöstä tulee tavallistakin hankalampaa, koska suurimpien eduskuntapuoluiden sisällä on niin vaihtelevia Nato-kantoja.

Olennaista on, kirjoitetaanko ohjelmaan kohta, joka kieltää seuraavaa hallitusta käynnistämästä jäsenhakemuksen valmistelua.

Kyselyssä nousee selvästi esiin kokoomuksen Nato-kannatus ja toisaalta sosiaalidemokraattien viehtymys siihen, että Suomi pysyy liittoutumattomana maana.

Kaikkien kyselyyn vastanneiden 22 kokoomusedustajan mielestä seuraa­vien vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan pitää kirjoittaa ”Nato-optio”, eli maininta siitä, että Suomi saattaa pyrkiä vaalikauden aikana järjestön jäseneksi.

Osa kokoomuslaisista haluaa vielä enemmän, eli hallitusohjelman, jossa yksiselitteisesti luvataan, että Suomi hakeutuu Naton jäseneksi.

Kansanedustajien Nato-kannat ovat olennaisia, koska Suomen liittoutumisesta päättää eduskunta.

Kokoomuslaiset eivät innostu neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä. Enemmistö vastanneista kokoomuslaisista pitää äänestystä tarpeettomana, koska jäsenyydestä päättäminen kuuluu eduskunnan toimivaltaan.

Sosiaalidemokraatit ovat Nato-kysymyksessä sisäisesti hajallaan. Puolet kyselyyn vastanneista 16 kansanedustajasta haluaa hallituksen ohjelmaan vakuutuksen, että Suomi on liittoutumaton maa, joka ei harkitse sotilasliiton jäsenyyttä.

Liittoumattomuuden kannattajien mielestä hallitusohjelmaan ei pidä kirjoittaa Nato-optiota eikä jäsenyyden hakemisesta saa sopia hallitusneuvotteluissa. Sdp:n ryhmässä sekä jäsenyyden puolustajat että vastustajat kannattavat kansanäänestyksen järjestämistä, jos Suomi päättää hakea jäsenyyttä.

Erityisen selvästi jakautuivat perussuomalaisten 17 edustajan vastaukset. Noin puolet vastaajista sopisi jäsenyyden hakemisesta hallitusohjelmassa. Lähes yhtä suuri joukko puolestaan haluaa ohjelmaan lupauksen, että Suomi pysyy liittoutumattomana.

Puheenjohtaja Timo Soinille (ps) Nato on poliittinen salarakas. Muutama vuosi sitten Soini tokaisi Uudelle Suomelle, että Suomen pitäisi mennä Natoon ja lähteä EU:sta.

Soinin puheita perussuomalaisten hajaannus ei hillitse, koska hän on puolueen yksinvaltainen johtaja. Vaaliohjelmaansa perussuomalaiset kuitenkin kirjaavat Soinin puheita varauksellisemman Nato-kannan.

Kannatusmittauksien mukaan kokoomuksen kanssa suosituimman puolueen ja pääministerin asemasta kamppailevalle keskustalle sotilaallinen liittoutuminen on vaikea asia. Nyt vain kymmenen puolueen 35:stä kansanedustajasta vastasi kysymyksiin, vaikka keskusta on oppositiossa eikä hallitusvastuu hillitse kielenkantoja.

Puolueen vastauksissa on yhtä paljon liittoutumattomuuden ja Nato-jäsenyyden kannattajia.

Nato saattaa olla keskustalle helpompi asia kuin aikoinaan EY-jäsenyys, jota erityisesti viljelijät vastustivat. Puheenjohtaja Juha Sipilä (kesk) on kertonut kannattavansa ”todellista Nato-optiota”. Hänen mielestään sellainen kirjoitettiin 2007 pääministeri Matti Vanhasen (kesk) toisen hallituksen ohjelmaan.

Vanhasen porvarihallituksen ohjelmassa oli lyhyt maininta, että Suomella on mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä. Sipilän mukaan optio on todellinen, jos hallitus ei esimerkiksi sitoudu siihen, ettei vaalikauden aikana haeta Nato-jäsenyyttä. Tällainen Nato-jäsenyyden valmistelukielto oli pääministeri Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallituksen ohjelmassa.

Porvarihallituksen Nato-lausuma jätti mahdollisuuden tehdä uusia päätöksiä kesken vaalikauden. Ylimalkainen kir­jaus saattaisi ensi keväänä kelvata neljälle suurimmalle puolueelle. Todelliseen testiin hallitus joutuisi vasta, jos seuraavalla vaalikaudella 2015–2019 tulisi tarve todella ryhtyä valmistelemaan liittoutumista.

Jos Sdp on seuraavassa hallituksessa, Nato-kirjauksen aineksia voi etsiä vuoden 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Sen teksti kelpasi presidentti Tarja Halosellekin.

Selonteossa ei asetettu estettä sille, että hallitus ryhtyisi valmistelemaan jäsenhakemusta. Ainoa todellinen ero Vanhasen porvarihallituksen ohjelmaan oli selonteon epäsuora viittaus kansanäänestyksen järjestämiseen.

Sosiaalidemokraattien vastaukset poikkeavat muiden puolueiden kannanotoista siinä, että Sdp:n edustajia kiehtoo Euroopan unionin ympärille rakennettava puolustusjärjestely. Epäilijät löytyvät erityisesti kokoomuksesta ja Rkp:sta. Vastauksissa muistutetaan, että Länsi-Euroopan unioni WEU on lopetettu, ja EU:n puolustus perustuisi joka tapauksessa Natoon.

Kaikki puolueet ovat yksimielisiä siitä, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole vaihtoehto nykyiselle asevelvollisuusjärjestelmälle. Vain muutaman vastaajan mielestä Nato-Suomi voisi luopua yleisestä asevelvollisuudesta.

Suomi hyvin todennäköisesti pääsisi halutessaan Nato-jäseneksi. Maa on demokraattinen markkinata­lous, jossa ihmisoikeudet ovat kunnossa. Lisäksi armeijan eri aselajit ovat jo lähes täysin Nato-yhteensopivia.

Sisäisesti hajanaisia Sdp:tta, perussuomalaisia, keskustaa ja jäsenyyttä yksimielisesti vastustavaa vasemmistoliittoa yhdistää ainakin se, että puolueet kannattavat neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä. Osa äänestyksen kannattajista muuttaisi äänestystuloksen hallitusta ja eduskuntaa sitovaksi.

Kansanäänestyksen vastustajat pitävät koko toimitusta turhana. Se on heidän mielestään tarpeeton poliittinen savuverho, koska Suomen kansainvälisistä sopimuksista päättää eduskunta. Erään vastaajan mielestä kansanäänestyksen tulos olisi kyseenalainen, koska ”Venäjä painostaisi” äänestämään liittoutumista vastaan.

Mielipidemittausten mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa kansasta vain noin neljännes. Voikin olla, että kevään vaalikamppailussa kokoomus on ainoa puolue, joka suoraan vaatii Suomen liittämistä Natoon. Sekin on epävarmaa. Kokoomuksen Alexander Stubbin lisäksi mahdollisia liittoutumisen kannattajia ovat ruotsalaisen kansanpuo­lueen puheenjohtaja Carl Haglund sekä perussuomalaisten Soini.

Hallituksen esitys ja eduskunnan myönteinen päätös olisivat valtavia harppauksia kohti liittoutumista. Silloinkaan Nato-jäsenyys ei kuitenkaan olisi vielä täysin varma. Uuden jäsenen on saatava jokaisen Nato-maan parlamentin hyväksyntä. SK

Piilotetut

Nato-kannat

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on edelleen puolueille arka ja vaikea asia. Vaikka eduskuntavaalit ovat viimeistään huhtikuussa, suurten puolueiden kansanedustajista erityisesti keskustalaiset ovat vaiti.

Suomen Kuvalehti lähetti 21. elokuuta kansanedustajille joukon kysymyksiä, jotka koskivat Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja suhdetta sotilasliitto Natoon. Osa edustajista vastasi sähköpostilla, osa suullisesti. Viimeiset vastaukset tulivat 16. syyskuuta.

Kansanedustajilta pyydettiin vastauksia siihen, pitääkö seuraavan hallituksen ohjelmassa olla maininta, että Suomi pysyy liittoutumattomana, vai pitääkö ohjelmassa olla Nato-optio tai selkeä kirjaus, että Suomi pyrkii sotilasliiton jäseneksi. Lisäksi SK pyysi kannanottoja neuvoa-antavaan kansanäänestykseen, yleiseen asevelvollisuuteen, puolustusmäärärahoihin ja Euroopan unionin sotilaalliseen yhteistyöhön.

Kyselyyn vastasi 82 edustajaa. Kaikista vastaajista Suomen liittoutumattomuuden kirjaamista hallitusohjelmaan kannatti 31 edustajaa ja vastusti 35.

Nato-option kirjoittamista hallitusohjelmaan kannatti 46 vastaajaa. Vastustajia oli 22. Nato-optiota pidemmälle menisi 32 vastaajaa.

Heidän mielestään Nato-jäsenyyden hakemisesta olisi sovittava hallitusneuvotteluissa. Yhtä moni eli 32 kansanedustajaa vastusti mainintaa jäsenyyden hakemista. J