UUTISVIIKKO

RAHA

Kaasusota uhkaa

Venäjän pelätään jarruttavan kaasutoimituksia, jos kauppasota laajenee.

Venäjää on pidetty luotettavana energiantoimittajana, vaikka se on käyttänyt maakaasua toistuvasti poliittisena aseena painostaessaan Ukrainaa. Nyt Venäjän pelätään käyttävän kaasuasettaan myös EU:ta vastaan, jos Ukrainan kriisin vuoksi asetetut pakotteet johtavat yhä kovempaan kauppasotaan.

Venäjä keskeytti kesällä kaasun viennin Ukrainaan maksamattomien velkojen takia. Valtiollinen kaasujätti Gazprom laskee, että ukrainalainen Naftogaz on sille velkaa 5,3 miljardia dollaria.

Maat kiistelevät myös kaasun hinnasta. Gazprom korotti Ukrainalle myytävän kaasun hinnan keväällä lähes kaksinkertaiseksi 485 dollariin tuhannelta kuutiometriltä. Yhtiö on pudottanut sen jälkeen hintapyyntöään jonkin verran, mutta Ukrainan hallitus haluaisi palata alkuperäiseen 268 dollarin hintaan. Se olisi lähellä Valko-Venäjän maksamaa asevelihintaa.

Venäjä käyttää kaasun hinnoittelua ulkopolitiikan jatkeena. Se tukee uskollista liittolaistaan Valko-Venäjää edullisilla hinnoilla ja rankaisee vastaavasti Ukrainaa, joka pyrkii tiivistämään suhteitaan länteen. Venäjä on onnistunut samalla hajottamaan EU-maiden rivit, sillä EU:lla ole edelleenkään yhtenäistä energiapolitiikkaa.

PUOLA ON auttanut Ukrainaa myymällä sille osan Venäjältä ostamastaan kaasusta. Nyt Gazprom on alkanut rajoittaa kaasun vientiä Puolaan, jonka saamat toimitukset putosivat pari viikkoa sitten lähes puoleen. Pienempiä toimitushäiriöitä on ollut myös Slovakiassa, Itävallassa, Romaniassa ja Saksassa.

Puolan mukaan kysymyksessä oli kosto. Myös Romanian energiaministeri Razvan Nicolescu pitää toimitushäiriöitä varoituksena EU:lle.

Gazprom sanoo toimittavansa kaasua kaikille asiakkaille ”käytettävissä olevien resurssien mukaan”. Myös energiaministeri Alexandr Novak vakuuttaa, että toimitukset Eurooppaan jatkuvat normaalisti. Kaasun välitys Ukrainalle muodostaa hänen mukaansa kuitenkin riskin kaasunsaannille.

EU-maiden kannalta tilanne on hankala, talvi lähestyy ja energian tarve kasvaa. Runsas neljännes EU:n kaasusta ja kolmannes öljystä tuodaan Venäjältä. Suomi, Baltian maat, Bulgaria ja Slovakia ostavat käytännössä kaiken kaasunsa Gazpromilta. Puolassa sen osuus nousee 60 ja Saksassa 40 prosenttiin.

EU TOIMII välittäjänä Ukrainan ja Venäjän välisissä hintaneuvotteluissa, jotka jatkuvat tänään 26. syyskuuta Brysselissä. Todennäköisesti jonkinlainen ratkaisu saadaan aikaan, sillä kaasuaseen käyttäminen osuisi pahasti Venäjän omaan nilkkaan.

Venäjä saa puolet kaasutuloistaan Euroopasta. Vaakalaudalla on myös Gazpromin maine luotettavana toimittajana.

Gazprom suunnittelee parhaillaan uutta South Streamiksi kutsuttua kaasuputkea Mustanmeren kautta Italiaan. EU:n komissio vastustaa hanketta, koska se lisäisi riippuvuutta Venäjän kaasusta. Komissio yrittää estää Bulgariaa ja Ser­biaa jatkamasta putken rakentamista. Se on aloittanut myös tutkimukset South Streamiin liittyvästä korruptiosta.

Samaan aikaan Gazprom etsii uusia asiakkaita Kiinasta. Venäjä ja Kiina sopivat toukokuussa 400 miljardin dollarin kaasutoimituksista, jotka alkavat suunnitelmien mukaan 2018. Toinen, lähes yhtä laaja sopimus on määrä allekirjoittaa marraskuussa. J

TEPPO TIILIKAINEN 

ROSATOMIN tytäryhtiön ­RAOS Voima Oy:n omistusosuus ­Fennovoimasta.
ROSATOMIN tytäryhtiön ­RAOS Voima Oy:n omistusosuus ­Fennovoimasta.

Suomen riippuvuus Venäjästä kasvaa

EU-maat pyrkivät vähentämään riippuvuutta Venäjän energiasta. Suomessa riippuvuus kasvaa entisestään, jos Pyhäjoelle suunniteltu Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalayksikkö toteutuu hallituksen suunnitelmien mukaisesti.

Voimalan rakentaja, suurin rahoittaja ja merkittävä omistaja Rosatom perustettiin vuonna 2007, kun Venäjän atomienergiavirasto muutettiin valtion­yritykseksi. Yhtiö on Kremlin suorassa ohjauksessa, sen johtokuntaan kuuluu kahdeksan presidentinhallinnon ja hallituksen edustajaa. Puheenjohtajana toimii Venäjän turvallisuusneuvoston jäsen Boris Gryzlov.

Yhdysvallat ja Britannia jäädyttivät yhteistyön Rosatomin kanssa viime keväänä sen jälkeen, kun Venäjä oli kaapannut Krimin niemimaan Ukrainalta. Ukraina pyrkii korvaamaan ydinvoimaloissaan käytettävän venäläisen polttoaineen amerikkalaisella. Bulgaria käy puolestaan neuvotteluja japanilaisen Toshiban kanssa uudesta laitoksesta. J