kronikka

SK 37/1991 (13.9.1991) Paavo Keisalo: ”Loukkaamattomat rajat”
SK 37/1991 (13.9.1991) Paavo Keisalo: ”Loukkaamattomat rajat”

sk 25 vuotta sitten

Loukkaamattomat rajat

Baltian maat ovat eronneet Neuvostoliitosta niiden itsensä toivomuksesta ja Moskovan keskusvallan hyväksymisellä. Kaikki Etyk-maat ovat nämä uudet rajat tunnustaneet.

Sen sijaan muut itsenäistymistä kaavailevat liittovaltioiden osat eivät ole onnistuneet tässä yhtä hyvin.

Neuvostoliiton Kaukaasian tasavallat ja Moldavia sekä Jugoslavian Slovenia ja Kroatia ovat julistautuneet itsenäisiksi, mutta toistaiseksi yksikään ulkovalta ei ole niitä tunnustanut suvereeneiksi.

Yhdysvallat, joilta nämä maat ovat eniten toivoneet, on ollut hyvin kuivakiskoinen. Washington on vetäytynyt Etykin periaatteiden taakse ja korostanut moneen kertaan, että Baltian kysymys on erikoistapaus. Yhdysvallat sanoo, että sen kannalta Baltia ei ole milloinkaan edes kuulunut Neuvostoliittoon vaan se on ollut miehitettyä aluetta. Baltian mailla on koko ajan ollut jopa diplomaattiset edustustot Washingtonissa.

Nykytilanteessa Yhdysvallat voisi käyttää Neuvostoliiton ahdinkoa hyväkseen ja tunnustaa kaikki liitosta eroon pyrkivät tasavallat ja niiden osat ja panna Moskovan tukalaan tilanteeseen. Geor­ge Bush ei kuitenkaan tee niin. Hän on johdonmukaisesti vakuuttanut Mihail Gorbatshoville, että Yhdysvallat ei aio yrittää hankkia yksipuolisia etuja kriisissä olevalta vastustajaltaan.

Bush antaa Neuvostoliiton ja sen tasavaltojen itse ­päättää omista asioistaan ja haluaa kaikkien maiden kunnioittavan sen ulkoisten ja myös sisäisten rajojen koskemattomuutta. Samalla Yhdysvallat tukee demokratian lujittumista Neuvostoliitossa ja toivoo sen kunnioittavan ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sitoumuk­siaan. J

Vuosikymmenet SK:ssa

SK 37/1966

Urho Kekkosen erikoishaastattelu.

SK 37/1976

Henkilökuvassa näyttelijä Liv Ullmann.

SK 37/1986

Presidentti Kekkosen hautajaiset.