Uutisviikko

raha

Eroahdistus

Japani on esittänyt tiukkoja vaatimuksia Isolle-Britannialle.

Ison-Britannian eroaminen EU:sta uhkaa kääntyä hyvin monimutkaiseksi näytelmäksi. Brexitistä puuttuu käsikirjoitus ja uusia ongelmia ilmaantuu näyttämölle.

Brexitiä kannattaneiden brittien toive oli, että maahanmuutto saadaan kuriin ja omanarvontunto palautuu entiselleen, kun päästään EU:n määräysvallan alta pois. Lisäksi ajateltiin, että maan talous porskuttaa eteenpäin, ehkä jopa paremmin kuin aiemmin.

Populistien Brexit-lupaukset saattavat jäädä toteutumatta.

Tuorein käänne oli Japanin hallituksen kirje Isolle-Britannialle syyskuun alussa. Japani vaatii, että brittien täytyy pysyä osana EU:n yhteismarkkinoita, säilyttää pankkien toimintakyky Euroopassa ja antaa Britanniassa toimivien työnantajien palkata vapaasti EU-kansalaisia.

Esimerkiksi japanilaiset jättiyritykset Hitachi ja Toyota ovat harkinneet siirtymistä muualle Eurooppaan, jos Brexit vaikeuttaa yritysten liiketoimintaa Euroopassa. Iso-Britannia on toiminut niiden asemapaikkana sen vuoksi, että sieltä on voitu operoida eurooppalaisilla markkinoilla.

Britit eivät voi suhtautua Japanin uhkaukseen kevyesti, koska saarivaltiossa toimii yli tuhat japanilaisyritystä, joissa työskentelee yhteensä noin 140 000 brittiä. Eurooppaan sijoitetuista japanilaisista investoinneista melkein puolet on suuntautunut Britanniaan.

Todennäköisesti myös muual­la maailmassa ajatellaan samoin kuin Japanissa, joten paineet avoimelle kauppapolitiikalle ja työvoiman liikkuvuudelle säilyvät.

Brexitistä on yritetty puhua positiiviseen sävyyn, jottei manailuista tulisi itseään toteuttavia ennustuksia. Mutta nyt hetki kaunistelematta: voi itku, mikä sotku! Eurooppalainen talous joutuu vuosikausia kärsimään Brexitin aiheuttamasta epävarmuudesta. Vielä hälyttävämpää on, että Britanniassa on uutisoitu viharikoksista. Kansanäänestyksen tulos on rohkaissut kansallismieliseen väkivaltaan.

Mitä eroprosessissa tapahtuu seuraavaksi? Ensin täytyy odottaa Britannian eroilmoitusta, sitten alkaa kahden vuoden määräaika prosessille. EU on kieltänyt jäsenvaltioita neuvottelemasta Brexitistä ennen kuin britit tekevät virallisen eroilmoituksen. Pääministeri Theresa May on kuitenkin ahkerasti kiertänyt Eurooppaa ja tavannut epävirallisissa merkeissä eri maiden johtoa.

Syntyneessä tilanteessa millään EU:n jäsenvaltiolla on tuskin halua rangaista omille teille lähtevää valtiota, koska kosto sattuisi myös omaan nilkkaan. Toisaalta EU-erosta ei myöskään haluta tehdä rohkaisevaa esimerkkiä, joten yhtälö on vaikea.

Talouden kannalta positiivista on se, että Britannian kansanäänestyksen tulos ei järkyttänyt markkinoita kovin paljon. Eurooppalaista taloutta varjostaa kuitenkin lähivuosina epävarmuus, joka heikentää esimerkiksi intoa investointeihin.

Kauppasuhteiden asettuminen EU-eron jälkeen on vielä täysin hämärän peitossa. Sovelletaanko Britannian kanssa Norjan-mallia tai jotain muuta mallia vai räätälöidäänkö aivan uusi? Varmaa on vain se, että esimerkiksi kauppasopimuksien neuvottelu vie vuosia.

Brexit koskee myös muita kuin eroavia osapuolia. Japanin hallitus muistutti tästä. Eroprosessista ei ole hyvä hävitä yhtään enempää kuin on tarpeen. Brexit-neuvottelijoiden on hahmotettava hyvin laaja kokonaisuus ja huomioitava myös muiden osapuolten intressit. J

mikko huotari

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

BREXITIN kannattajista 7,1 prosenttia katui äänestyspäätöstään kansan­äänestyksen jälkeen. EU:hun jäämisen ­puolesta äänestäneistä 4,4 prosenttia  katui valintaansa. Lähde: The Guardian.
BREXITIN kannattajista 7,1 prosenttia katui äänestyspäätöstään kansan­äänestyksen jälkeen. EU:hun jäämisen ­puolesta äänestäneistä 4,4 prosenttia katui valintaansa. Lähde: The Guardian.

Viharikoksissa piikki

Kesäkuisen kansanäänestyksen jälkeen Britanniassa on havaittu nousupiikki viharikoksissa, jotka ovat kohdistuneet siirtolaisiin. Vastaavanlainen ilmiö tapahtui Irakin sodan alettua vuonna 2003.

Nyt väkivaltaa ja häirintää ovat kokeneet etenkin puolalaistaustaiset.

Harlow’n kaupungissa Lontoon pohjoispuolella kuoli elokuun loppupuolella puolalaismies, jonka kimppuun kävi joukko teini-ikäisiä. Hyökkäystä tutkitaan viharikoksena.

Arvioiden mukaan nimenomaan Brexit-päätös on rohkaissut ihmisiä ilmaisemaan vihaa maahanmuuttajia kohtaan.

Britanniassa on muista EU-maista tulleita siirtolaisia melkein kaksi miljoonaa. Heistä yli puolet tulee Itä-Euroopasta.

Britanniassa asuvat puolalaiset ovat olleet huolestuneita etenkin lastensa puolesta. Puola on lähettämässä kaksi ministeriä tapaamaan brittijohtoa, jotta se suojelisi Puolan kansalaisia. J