mielipide

puheenvuoro

EU lunastaa paikkansa tekojen kautta

Ensi perjantaina EU:n päämiehet kokoontuvat Bratislavaan pohtimaan unionin tulevaisuutta. Kokouksesta ei voine odottaa väkeviä kannanottoja, mutta silti se on historiallinen: paikalla ei ole Ison-Britannian pääministeriä.

Mitä voimme odottaa? Saksan liittokanslerin Angela Merkelin mukaan jäsenmaiden on nyt aika kuunnella herkällä korvalla toinen toisiaan ja ottaa opiksi. Tavoitteena on siis mennä aivan perusasioihin.

Voisiko Britannian EU-kansanäänestyksen tulos toimia lopulta EU:n kaipaamana herätyksenä?

Tuskin koskaan aiemmin on puhuttu yhtä paljon siitä, mitä EU merkitsee jäsenmailleen ja niiden kansalaisille. Ihmisten kritiikki tulee ottaa vakavasti. Samaan aikaan pitää katsoa peiliin ja kysyä, mitä me jäsenyyden puolustajat olemme tehneet tai jättäneet tekemättä.

On aivan ymmärrettävää, että viime vuosina kaikki huomio on mennyt toinen toistaan seuranneisiin kriiseihin. Niiden taustalla on kuitenkin pitkälti se, että jäsenmaat eivät ole pitäneet kiinni yhteisesti sovitusta.

EU:n ansiosta lomalaiset ja työvoima liikkuvat vapaasti, ja yhteisvaluutta euro helpottaa arkista elämää. Kilpailu on lisääntynyt, mikä tarkoittaa edullisempia hintoja ja lisää valinnanvaraa. EU on helpottanut yritysten vientiä ja tuontia ja raivannut kaupankäynnin esteitä maailmanmarkkinoilla. Unionin historia on eurooppalaisittain pitkän rauhan historiaa.

Suomessakin olemme tottuneet pitämään monia EU:n saavutuksia itsestäänselvyyksinä.

Mistä kiikastaa?

EU on 28 jäsenmaan kirjava joukko. Täydellisiä ratkaisuja on usein vaikea löytää, ja päätöksenteko ottaa liikaa aikaa. Kriisien takia vastakkainasettelut ovat lisääntyneet.

Tämä on kuitenkin fakta. Sen kanssa on opittava elämään. EU etenee todennäköisesti pienten askelten kautta. Tähän vaikuttavat myös ensi vuonna pidettävät Ranskan ja Saksan vaalit.

Suomen hallituksen tulee kuitenkin varautua nopeisiinkin rytminvaihdoksiin ja yllättäviin käänteisiin. Hätä ei tule kello kaulassa.

EU:n kehittämisessä elinkeinoelämä toivoo ennen kaikkea pragmaattisuutta. Odotukset unionia kohtaan ovat olleet ylimitoitettuja, eivätkä EU-instituutiot ole yrittäneet hillitä niihin kohdistuvia toiveita. On syytä muistaa, että monet merkittävät päätökset tehdään jäsenmaissa.

Yritysten toivelistalla ei ole isoja harppauksia tai uusia euron ja sisämarkkinoiden kaltaisia jättiprojekteja. EU voi kuitenkin tiivistää yhteistyötä esimerkiksi turvallisuuskysymyksissä.

Muutosta tarvitaan ennen kaikkea toimintatapoihin: yhteisistä säännöistä ja periaatteista on pidettävä kiinni. Ei riitä, että kriisit saadaan hallintaan. Tavoitteena pitää olla niiden perinpohjainen ratkaiseminen. Samoin poliittista johtajuutta tarvitaan aimo annos lisää jäsenmaissa käytävään EU-keskusteluun.

Elinkeinoelämä toivoo käytännönläheisyyttä myös Ison-Britannian kanssa alkaviin eroneuvotteluihin. Suomi ja koko EU tarvitsevat jatkossakin tiiviit taloussuhteet Britannian kanssa.

Iso-Britannia on tekemässä oman exitinsä. Suomalaisen elinkeinoelämän mielestä ainoa kestävä tapa uudistaa EU:ta on kuitenkin se, että työtä tehdään eurooppalaisessa yhteistyössä sisältäpäin. Vastuuta ei saa lykätä muille, vaan Suomen tulee antaa panoksensa päätöksentekoon ja kantaa oma vastuunsa lopputuloksesta. J

jyri häkämies

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja.

kirjeitä

Finnair panostaa Lappiin

Lapin-lentoja käsitellyt artikkeli (SK 35/2016) kaipaa täydennystä.

Vuosikymmenen alussa lentäminen Lappiin oli raskaasti tappiollista ja täyttöasteet olivat heikot. Tilanne oli kestämätön, ja reittien karsinta näytti vääjäämättömältä. Tähän haasteeseen Finnair ja Lapin matkailutahot tarttuivat. Uskottiin, että yhdessä toimien Lappiin saataisiin lisämatkustajia.

Finnairin rahoitus eri markkinointitoimissa on selvästi ylittänyt markkinointisopimuksen mukaisen Lapin yrittäjien ja organisaatioiden panoksen. Olemme myös lisänneet lentoja Aasiasta, ja aasialaisten osuus matkailijoista on kasvanut selvästi. Kiinalaisten yöpymiset kasvoivat alkuvuodesta 26 % ja japanilaisten 10 %.

Olemme muuttaneet ja lisänneet kotimaanvuoroja Lapin matkailun edustajia kuunnellen. Tälle talvelle lisäys Ivaloon ja Kittilään on 18 000 paikkaa. Yhtiö tuo myös kiinalaisen matkanjärjestäjän AliTripin kanssa Lappiin 3 000 kiinalaista. Kysyntää on, kunhan markkinointi kohdennetaan oikein ja löydetään oikeat kumppanit sekä palvelukonseptit.

Finnair mahdollistaa myös Visit Finlandin StopOver-hanketta monin tavoin, kuten markkinoimalla ja tuomalla maailman matkailulehdistöä Suomeen.

Tavoitteenamme on yhteistyö niin, että kaikki menestyvät. Suomen-matkailu on vasta alkutaipaleella. J

Rolf Backman

Suomen myyntijohtaja, Finnair

Paperittomien tilanne johtuu laista

Kuten Kari Rajamäki kirjoitti (SK 34/2016), on selvää, että EU tarvitsee yhtenäisen turvapaikkapolitiikan ja -järjestelmän. Suomen Punainen Risti (SPR) pitää tärkeänä, että samalla kun meillä on valmius antaa humanitaarista apua sitä tarvitseville lähtömaissa, varaudumme yhteisesti siihen, että Eurooppaan tulee uusia turvapaikanhakijoita. Yhteisen järjestelmän tulee tarjota turvapaikanhakijoille samanlaiset oikeudet ja oikeuden- mukainen ja inhimillinen kohtelu kaikissa jäsenmaissa.

Lainsäädännön muutoksilla on saatu aikaan tilanne, jossa Suomeen, kuten koko Eurooppaan, uhkaa syntyä entistä suurempi paperittomien henkilöiden joukko. Kielteisen päätöksen saanutta ei voida palauttaa maahan vastoin hänen tahtoaan, jos Suomella ei ole sopimusta vastaanottavan maan kanssa. Lainsäädäntömme ei enää mahdollista näissä tilanteissa oleskeluluvan myöntämistä. Siksi on todennäköistä, että suuri määrä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä johtaa myös paperittomien määrän kasvuun. On kaikkien etu, että siihen varaudutaan asianmukaisesti. J

kristiina kumpula

Pääsihteeri, SPR

Oikaisuja

Helsinki-Vantaan lentoasemalla ei ollut 1.12.1978 pakkasta –30 astetta, kuten Hän-jutussa (SK 34/2016) väitettiin, vaan keskimäärin –4,6 astetta.

Taulukauppiaat-elokuva voitti Cannesissa 2011 eikä 2001, toisin kuin SK:ssa 35/2016 luki.

Keskisyvyydeltään syvin järvemme on Suuri Jukajärvi Ruokolahdella eikä 15+1 kysymyksessä (SK 35/2016) mainittu Artjärven Pyhäjärvi. J

toimitus

Sähköposti:

sk.kirjeet@otavamedia.fi

Osoite: Suomen Kuvalehti, Kirjeitä,

Maistraatinportti 1,

00015 OTAVAMEDIA