Uutisviikko

raha

Verkko pukee ihmisiä

Myös Suomi hyötyy saksalaisesta muotia myyvästä verkkokaupasta.

Saksalainen verkkokauppa Zalando on menestynyt bisneksessä, jonka ei pitänyt olla mahdollista. Se myy vaatteita netin kautta.

Kun ensimmäiset vaatteita myyvät verkkokaupat ilmestyivät nettiin, niihin suhtauduttiin hyvin epäilevästi. Ajateltiin, että ihmiset ostavat vaatteensa vain kivijalkakaupasta, koska asusteita pitää päästä hypistelemään ja sovittamaan.

Toisin näyttää käyneen. Zalandon bisnes kasvaa huikeaa vauhtia. Toisen vuosineljänneksen aikana liikevaihto kasvoi 25 prosenttia ja voitto ennen veroja kolminkertaistui 81 miljoonaan euroon, kun verrataan viime vuoden samaan ajanjaksoon. Ennuste tälle vuodelle on se, että liikevaihto kasvaa edellisestä vuodesta. Viidessä vuodessa nettomyynti on kuusinkertaistunut.

Zalandolla on valikoimassaan noin 150 000 tuotetta, jotka edustavat 1 500 tuotemerkkiä.

Muotifirman menestys perustuu sujuviin teknologisiin ratkaisuihin etenkin älypuhelimien puolella. Kävijäliikenteestä yli 60 prosenttia tapahtuu jo nyt mobiilin kautta.

Myös Suomi on saanut hyötyä Zalandon menestystarinasta. Yhtiöllä on Saksan lisäksi toimintaa Helsingissä, Pariisissa, Dublinissa ja Stradellassa Italiassa. Helsingin-yksikkö kehittää yhtiölle teknologiaa, ja sen on ennustettu työllistävän tulevaisuudessa jopa 200 työntekijää.

Kaupankäynti on siirtymässä entistä enemmän verkkoon, ja pessimistisit ovat näkevinään kristallipallostaan kivijalkakauppojen kuoleman. Etenkin elektroniikkaa ja vaatteita kaupataan jo suuria määriä verkon kautta.

Kaupat tuskin häviävät katukuvasta, mutta alalla on käynnissä suuri murros. Näin on käynyt kaikilla aloilla, joissa digitalisaation kautta on haettu lisää tuottavuutta ja uudistettu toimintatapoja.

Kaupan liitto arvioi, että suomalaiset ostivat vuonna 2014 vähittäiskaupan tuotteita verkosta 3,6 miljardilla eurolla. Suomalaisten verkkokauppaeuroista reilusti yli puolet jäi Suomeen, ja ulkomaisiin verkkokauppoihin virtasi 1,2–1,6 miljardia euroa.

Viime vuodelta ei ole verkkokauppatilastoa, koska Kaupan liitto on uudistamassa seurantamenetelmiä.

”Verkko on myyntikanava muiden joukossa, eikä sitä aina pysty erottamaan muista kanavista”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja sanoo.

Kauppaa ei siis kannata tarkastella niin, että ostos tehdään joko verkosta tai kivijalkakaupasta. Kaupantekotapoja on hyvin monenlaisia. Asiakas voi esimerkiksi tilata tuotteen verkon kautta, noutaa sen kivijalkakaupasta ja maksaa tuotteen joko verkossa tai noutaessa. Tilastoinnin näkökulmasta on hankala määritellä, milloin on kyse verkkokaupasta ja milloin perinteisestä kivijalkakaupasta.

”Kauppa perustaa erilaisia kanavia ja ostotapoja palvelemaan kuluttajaa ja kilpailemaan asiakkaista, ja digitaalisuus ja fyysinen kauppa tukevat toisiaan”, Kurjen­oja kertoo.” Jotkut kaupat voivat pitää hyvin pientä varastoa fyysisessä toimipaikassaan ja ohjata kuluttajan verkkokauppaan, kun esimerkiksi oikea malli, koko ja väri on löydetty.”

Muun muassa piilolinssejä on myyty jo vuosikausia näin. Malli on yhä useammin käytössä jo muissakin tuotteissa, kuten elektroniikassa.

Kurjenojan mielestä ostokanavien tarkastelun sijasta olennaisempaa onkin kiinnittää huomiota siihen, miten digitaaliset kanavat mahdollistavat ulkomailta ostamisen. Samalla ne asettavat vähittäiskaupan kansainväliseen kilpailuun. J

Mikko Huotari

SUOMALAISET ostivat vuonna 2014 vähittäiskaupan tuotteita verkosta 3,6 miljardilla eurolla. Lähde: Kaupan liitto
SUOMALAISET ostivat vuonna 2014 vähittäiskaupan tuotteita verkosta 3,6 miljardilla eurolla. Lähde: Kaupan liitto

Vertaisverkkokaupan miljardimarkkinat

Suomalaiset myyvät verkossa toisilleen tavaraa jo sadoilla miljoonilla euroilla. Internetin kauppapaikoilla, kuten tori.fi- ja huuto.net-­­palveluissa, kuluttajien välinen vertaiskauppa on yleistynyt vauhdikkaasti.

Kaupan liitto julkaisi viime talvena selvityksen, jonka mukaan noin kaksi miljoonaa suomalaista on ostanut tai myynyt tavaroita tai palveluja verkossa reilun puolentoista vuoden aikana.

Vertaiskaupassa liikkuvat isot rahat. Selvityksen mukaan käyttötavaroita myytiin puolentoista vuoden aikana noin 500 miljoonalla eurolla. Moottoriajoneuvoja, veneitä ja niiden tarvikkeita myytiin noin 900 miljoonalla eurolla. Vertailun vuoksi: suomalaiset käyttivät Virossa vuonna 2014 ostoksiin ja palveluihin 477 miljoonaa euroa.

Tärkein syy ostaa tuotteita tai palveluita toisilta kuluttajilta on rahansäästö. J