kohtaamiset

◼	Jarkko Lahti (vas.) on Olli Mäki.
Jarkko Lahti (vas.) on Olli Mäki.

elokuva

Todellisia voittajia

Hymyilevä mies sanoo spektaakkelille ei.

Melko osuvaa. Ensimmäinen Cannesin elokuvajuhlilla merkittävän palkinnon voittanut nuoren tekijän suomalaiselokuva kuvaa ujonpuoleista miestä, joka pelkää mainetta ja menestystä. Voitto veisi hakoteille todella tärkeistä asioista. Hymyilevä mies kertoo tositapahtumista ammentaen nyrkkeilijä Olli Mäestä, jonka manageri Eelis Ask on työntämässä kehään amerikkalaista Davey Moorea vastaan.

Kyseessä on Suomen ensimmäinen ammattilaisnyrkkeilytapahtuma, paikkana Olympiastadion. Ask on ottelun promoottorina laittanut siihen kiinni omaa ja muiden omaisuutta. Nyrkkeilijää viedään treeneihin ja kameroiden eteen. Ask huomaa, että Mäkeä show ei enää kiinnosta, sillä hänellä on mielessään vain tuleva vaimonsa Raija.

Vuonna 1962 tapahtuvan mustavalkoelokuvan mennyt aikakausi ei tunnu lavastetulta. Ihmiset ja tarina hengittävät kuin tässä päivässä.

MÄEN DIlemmalla on paljon tekemistä ohjaaja-käsikirjoittaja Juho Kuosmasen oman uran kanssa. Kuosmasen niskaan kasautui paineita Cannesin opiskelijasarjan 2001 voittaneen Taulukauppiaat-lyhytelokuvan jälkeen. Voiton ansiosta hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa pääsisi Cannesin elokuvajuhlien ohjelmistoon. Se saisi näkyvyyttä, jollaisesta kokeneetkin tekijät haaveilevat.

Kokkolalaissyntyinen Kuosmanen valitsi aiheekseen kokkolalaisen Mäen, joka läpimurron partaalla valitsi sivupolun.

Muutamaan päivään ajoittuvaan tarinaan kuuluu sekä lämmintä että kuivaa huumoria. Hymyilevä mies voi hetkittäin tuoda mieleen Aki Kauris­mäen sadut, mutta tyyli on toinen. Jos jotain, se muistuttaa Miloš Formanin varhaistöitä. Joka hetki on kuin seikkailua, kevyttä mutta jännittävää. Tunne, jonka Kuosmanen ennen kaikkea haluaa välittää, on rakastuminen. Haasteessa on onnistuttu yleismaailmallisesti, mistä kertoo voitto Cannesin toiseksi tärkeimmässä Un certain regard -esityssarjassa.

Jarkko Lahti, Oona Airola ja Eero Milonoff esittävät päärooleja samalla vaivattoman tuntuisella täsmällisyydellä, jolla Kuosmanen ohjaa. Tähtiin lukeutuu myös kuvaaja Jani-Petteri Passi. Jokainen kuva elää ja katsoja kutsutaan olemaan läsnä. J

Kalle Kinnunen

Hymyilevä mies elokuvateattereissa.

◼	Antti Timonen esittää lordi Farquaadia polvillaan.
Antti Timonen esittää lordi Farquaadia polvillaan.

TEATTERI

Shrekin paluu

Satumusikaali pureutuu erilaisuuteen.

Helsingin Kaupunginteatterin Shrek on Broadwaylla kantaesitetty musikaali William Steigin satukirjan ja Oscar-palkitun animaatioelokuvan (2001) pohjalta. Erilaisuudesta kertova tarina on aina ajankohtainen.

Hyljeksitty Shrek asuu yksin suolla, kunnes satuolennot valtaavat sen. Ne pakenevat lordi Farquaadia, joka haluaa eroon ”friikeistä”. Farquaad on outo itsekin, pienikokoinen ilkimys. Hän lupaa suon Shrekille, jos tämä noutaa prinsessa Fionan hänen puolisokseen. Ihan tavallinen Fionakaan ei ole.

Helsinkiläisesitys sisältää huippuunsa viimeisteltyjä tulkintoja. Ensi-illan keskipisteeksi noussut Anna-Maija Tuokko (Fiona), valloittaa upeal­la äänellään, ilmehdinnällään ja steppauksellaan. Matti Leino loistaa suulaana Aasina ja Antti Timonen mahtipontisena Farquaadina.

Petrus Kähkösen Shrek jää latteaksi, vahvojen tulkintojen varjoon. Harmillista, sillä Kähkönen on ilmaisuvoimainen näyttelijä ja taitava laulaja.

Alkupuolisko on upeiden lauluesitysten ilotulitusta. Piti miltei hieraista silmiään, että tajusi istuvansa Linnanmäen Peacock-teatterissa eikä Broadwaylla. Lopussa musikaali syvenee erilaisuuden pohdinnaksi. Shrekin ja Fionan lähentyminen piereskellen ja röyhtäillen huvitti suurta osaa yleisöä. Suomennos ja ohjaus ovat Kari Arffmanin, Kaupunginteatterin tulevan johtajan.

Shrek on viihdyttävää, sadunomaista ja hauskaa koko perheen musiikkiteatteria. Viides Shrek-elokuva ilmestyy 2019. J

PÄIVI ÄNGESLEVÄ

Shrek Linnanmäen Peacock-teatterissa 17.12. asti.

MUOTOILUTÄRPIT

Sepät designkuplaan

Pohjoismaiden suurin muotoilutapahtuma Helsinki Design Week jatkuu sunnuntaihin 11.9. Mukana ovat vanhat tutut yleisöltä suljettujen tilojen tutus­tu­- miskävelyt Open House Helsinki, Habitare-messut sekä muotoilijoiden ja vaatesuunnittelijoiden varastomyynti Design Market Kaapelitehtaalla 3.–4.9. Viereisessä Salmisaaressa on samaan aikaan kokonaan uusi tapahtuma New Market, joka myy upouutta tavaraa. Ydinkeskustassa Kolmen sepän patsasta ympäröi 5.–11.9. muovikupla SuperKOLMEMEN, joka tarjoaa lounasluentoja ja videotaidetta.

Nanson tehtaasta Neulomo

Nanso siirsi vaatevalmistuksensa Viroon, mutta Nokian-tehdas ei hiljennyt. Uusi yritys Nokian Neulomo alkoi tehdä trikoovaatetta alihankintana suomalaisille vaatemerkeille ja osti tehtaan liiketoiminnan Nansolta heinäkuun alussa. Neulomon nettikaupassa myydään jo sen omaa naisten syysmallistoa, joka koostuu monenkokoisille mahtuvista yksivärisistä trikoovaatteista (kuvassa). Mallisto saapuu Prismoihin lokakuussa.

Monialaista Mikkelissä

Designtapahtumat ovat tuttu ilmiö myös maakunnissa, esimerkiksi Lapissa ja Etelä-Savossa. Jälkimmäisessä vietetään Mikkeli Art & Design Weekiä 17.–24.9. Ohjelmassa on Suomen kaikista muotoilutapahtumista eniten taidetta aina runouteen ja tanssiin saakka. Viikon huipentaa jätemuotinäytös punk- ja metalliyhtyeiden säestyksellä vanhassa sotilaskodissa. J

Minna Kontkanen

kuvat © helsinki design week / Plastique Fantastique, Pasi Tiitola