mielipide

puheenvuoro

Nuorten työllistäminen on kannattava sijoitus

Epävarmuus tulevaisuudesta on työelämän uusi normaali. Opiskelijoiden riski joutua työttömäksi on kolminkertaistunut pitkällä aikavälillä (Tilastokeskus 2016). Työttömyysriski on ollut opiskelijoilla nykytasoa korkeampi vain 1990-luvun laman aikana.

1980-luvun lopussa ja 1990-luvulla syntyneet ovat eläneet suuren osan elämästään tilanteessa, jossa Suomen taloussuhdanne on ollut heikko eikä kasvun merkkejä ole näkynyt. Kasvava joukko ei pääse työelämään kiinni lainkaan. Aloittelijalle sopivien työtehtävien ja opiskelijoiden harjoittelupaikkojen osalta jaetaan niukkuutta. Erityisesti heikossa asemassa ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret.

Suomeen tarvitaan keinoja, joilla kaikki nuoret saavat työkokemusta ja luottamusta omaan osaamiseensa. Panostukset työuran alkuvaiheessa maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Kun Helsingin nuorisotoimi haastatteli vuonna 2014 yli 1 000 nuorta, juuri työn löytäminen oli teini-ikäisten yleisimpiä toiveita.

Helsingin kaupunki tuki nuorten työllistymistä tänä keväänä jakamalla kesäsetelin kaikille yhdeksäsluokkalaisille. Kesäsetelillä kaupunki maksaa yksityiselle sektorille, järjestöihin tai seurakuntiin työllistyvälle nuorelle kahden viikon palkkauksen suuruisen korvauksen. Tämä on sekä kaupungille, nuorelle että työnantajalle kustannustehokas tapa saada työvoimaa kesän ajaksi.

Suomalaisen nuoruuden yleiskuva on hyvinvoiva ja optimistinen. Valtaosan elämässä on enemmän kavereita, enemmän liikuntaa, vähemmän koulukiusaamista ja paremmat suhteet vanhempiin.

Nuoret uskovat itseensä, omiin kykyihinsä ja omaan osaamiseensa. Kevään nuorten työelämätutkimuksen mukaan (Etera 2016) valtaosa ammattikoulusta ja ammattikorkeakoulusta valmistuvista nuorista uskoo työllistyvänsä omalle alalleen ja uskoo oman alan työllistävän myös jatkossa. Ajatusta tukee Amisbarometri (2015), jossa kaksi kolmasosaa vastaajista piti ammattitaitoaan riittävän hyvänä työelämään.

Nyt työelämään astuvat nuoret arvostavat osin eri asioita kuin vanhempiensa sukupolvi. Hyvä työyhteisö ja työn sisältö motivoivat nuoria työntekijöitä. Myös työn mielekkyys, joustavuus, vastuun saaminen ja kantaminen ja mukava esimies korostuvat nuorten työelämätoiveissa. Nuoret osaavat asioita, joita aikuiset eivät hallitse. Nuoren palkkaaminen auttaa työnantajaa ymmärtämään esimerkiksi monikulttuurisuuden tai digitaalisuuden tarjoa­mia mahdollisuuksia.

Työnantajat ja vanhemmat työntekijät tekevät paitsi itselleen myös koko Suomelle vakavaa vahinkoa jos nuorten toiveet lannistetaan. Pettymyksistä ja tulevaisuudenuskon puutteesta tulee helposti itseään ruokkiva kierre, jota korjataan vuosia.

Vanha sanonta siitä, että työ on parasta ja ennaltaehkäisevää sosiaaliturvaa, pitää edelleen paikkansa. Kesäsetelin kaltaiset kaikille suunnatut järjestelmät parantavat myös heikommassa asemassa olevien asemaa ilman leimaamista.

Ensimmäinen kesätyöpaikka tai keikkatyö voi monen nuoren osalta ratkaista sen, millaiseen työelämään nuori pääsee kasvamaan. Samalla uusi sukupolvi rakentaa työpaikoilla tuotteita ja palveluita, jotka takaavat tulevan talouskasvun ja eläkkeiden rahoituksen. J

stefan björkman

tommi laitio

Björkman on Eteran toimitusjohtaja ja Laitio Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja.

kirjeitä

Pätkätöistä löytyy tilastotietoa

Ilahduin Marja Tuohimaan vastineesta (SK 32/2016) työelämäkirjoitukseeni. Koska puheenvuoroni (SK 30/2016) oli mielipidekirjoitus, en liittänyt siihen lähdeviitteitä. Pätkätöistä 20 vuoden ajalta saa vaivatta tiedon Tilastokeskuksen nettisivuilta. Pitemmät aikasarjat ja lisätietoa muusta epätyypillisestä työstä löytyvät nekin Tilastokeskuksesta. Etlan julkaisu Työn murros (2015) ja Heikki Räisäsen artikkeli työsuhteiden kestosta Työpoliittisessa aikakauskirjassa (3/2015) tuovat myös lisätietoa.

Nostin kirjoituksessa esiin mahdollisuuden, että digitalisaation suurin vaikutus on jo takana. Ajatus löytyy Robert Gordonin tuoreesta (2016) kirjasta The Rise and Fall of American Growth (luku 13). En arvaile, onko näkemys oikea, mutta miettimisen arvoinen se on.

Kiitän työttömyyden esiin nostamisesta. Se on oikea ongelma, niin akateemisille kuin muillekin. Sen takana ei ole työmarkkinoiden täyskäännös, vaan heikko talouskehitys: Suomen talous on supistunut viimeisten kahdeksan vuoden aikana. J

tytti tuppurainen

Kansanedustaja (sd), FM, Oulu

Proxima Centauriin ei päästä 20 vuodessa

Kirjailija Juha Kauppinen käsitteli mielenkiintoisella tavalla ulkopuolisia maailmoja (SK 34/2016).

Kirjailijan optimistisuudella hän uskoi, että Auringon jälkeen lähimpään tähteen Proxima Centauriin saatettaisiin saada luotain jo 20 vuoden kuluttua. Nykyisellä tekniikalla luotain matkaisi sinne todennäköisesti 20 000 eikä 20 vuotta.

Valtavien etäisyyksien takia emme ehkä koskaan pääse edes tähän lähimpään planeettajärjestelmään. Saamme kuitenkin siitä ja muista tähdistä sekä niiden planeetoista valtavasti uutta tietoa, kun tähtitieteelliset välineet parantuvat. J

pekka parkkinen

Espoo

En kaipaa Ylen urheiluasiantuntijoita

Yleisradio on verorahoitteinen toimija, ja moni kritisoi sen rahoitustapaa ja rahoituksen määrää. Säästösyistä johtuen varsinkin televisiossa on paljon uusintoja ja ulkomaalaisia formaatteja matkitaan.

Television urheilulähetyksissä ihmetyttää asiantuntijoiden eli kommentaattorien suuri määrä. Siltä osin ei haluta säästää. Urheilulähetykset ovat ainakin minulle kevyttä vapaa-ajan viettoa. En kaipaa asiantuntijoiden pitkiä selityksiä eri lajien tekniikasta ja hienouksista.

Usein ne jopa häiritsevät tapahtumien seuraamista. J

Jorma kinnunen

Joensuu

Oikaisu

Uutisviikko-palstalla väitettiin (SK 34/2016), että Filippiinien diktaattori Ferdinand Marcos olisi kuollut vuonna 1986. Tuolloin Marcos kuitenkin pakeni maasta. Hän kuoli Havaijilla Yhdysvalloissa vuonna 1989. J

toimitus

Sähköposti:

sk.kirjeet@otavamedia.fi

Osoite: Suomen Kuvalehti, Kirjeitä,

Maistraatinportti 1,

00015 OTAVAMEDIA