Uutisviikko

◼	Soita pitäisi suojella hiilinieluiksi. Tammelan Torronsuo heinäkuussa 2006.
Soita pitäisi suojella hiilinieluiksi. Tammelan Torronsuo heinäkuussa 2006.

Ympäristö

Aikaa enää viisi vuotta

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii hiilidioksidin talteenottoa. Metsiä ja soita on rauhoitettava hiilinieluiksi.

Pelkät päästövähennykset eivät riitä, mikäli Pariisin ilmastosopimuksessa sovittu lämpenemistavoite halutaan pitää 1,5 asteessa.

”Nykytahdilla ilmakehässä on todennäköisesti jo viiden vuoden kuluttua niin paljon hiilidioksidia, että se lämmittää maapalloa vuosisadan loppuun mennessä vähintään 1,5 astetta”, sanoo professori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.

Jotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä sovitun mukaisesti, hiilidioksidia on kerättävä pois ilmakehästä. Se tarkoittaa maapallon keinotekoista viilentämistä.

Talteen otettu hiilidioksidi voidaan haudata maaperään tai käyttää uudelleen muovin tai polttoaineen valmistuksessa. Tarvittava teknologia on tosin olemassa vasta teoriassa tai prototyyppiasteella.

Kehitystyöllä on kiire, sillä vaikka lämpötilan nousu jäisi tilapäiseksi, voivat vahingot olla pysyviä.

Tutkijoiden mukaan jo kahden asteen lämpeneminen aiheuttaisi muun muassa pahaa kuivuutta, lämpöaaltoja ja merenpinnan nousua sekä tuhoaisi valtaosin valtamerten koralliriutat.

Kansainvälinen ilmastopaneeli työstää parhaillaan vuonna 2018 ilmestyvää raporttia, jossa eritellään Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

Alustavien arvioiden mukaan raportissa edellytetään hiilidioksidin talteenoton lisäksi myös muita tiukkoja toimia.

Kivihiilestä on luovuttava täysin vuoteen 2025 ja polttomoottorista vuoteen 2030 mennessä. Nollapäästöt on saavutettava viimeistään vuonna 2050. Vaatimukset ylittävät kaikki tähän mennessä tehdyt sitoumukset.

Esimerkiksi Suomen hallitusohjelmassa tavoitellaan kivihiilestä luopumista ja öljyn käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Ilmastolaissa linjataan tavoitteeksi vuoden 1990 päästöjen leikkaaminen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Näistäkin luvuista ollaan kaukana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 Suomen kasvihuonepäästöt olivat 16 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990.

Ympäristöjärjestö WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula arvioi Suomen tekevän virheen luottaessaan liikaa polttoon perustuvaan bioenergiaan ja toimimalla esimerkiksi EU:ssa porsaanreikiä lisäävällä tavalla.

Nikulan mukaan sähkön- ja lämmöntuotanto voitaisiin valtaosin hoitaa poltosta riippumattomilla energialähteillä kuten aurinko-, vesi- ja tuulivoimalla sekä maalämmöllä.

Biopolttoaineita tarvitaan lento-, meri- ja raskaaseen maantieliikenteeseen, jossa nestemäisille polttoaineille ei vielä ole korvaajia. Henkilöliikenne taas pitäisi mahdollisimman pitkälti sähköistää.

Keskeinen asema on myös luontaisilla hiilinieluilla. Soita ja kosteikoita tulisi ilmastotutkijoiden mukaan suojella ja jo hyödynnettyjä alueita palauttaa luonnontilaan.

Myös metsien hakkuissa ja puun käytössä tarvitaan harkintaa. Esimerkiksi Suomen ilmastopaneelin mukaan puunkäytön lisääminen heikentää metsien kykyä toimia hiilinieluina. Myös VTT on varoittanut tutkimuksissaan puun käytön ilmastovaikutuksista (SK 17/2016).

Silti hallitus haluaa lisätä metsien hakkuita 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa. J

Tuomas Pulsa

Sitoumukset eivät riitä

EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vähentämään päästöjään vuoteen 2030 mennessä 40 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Muista rikkaista valtioista Yhdysvallat ja Australia ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä 26–28 prosentilla ja Kanada 30 prosentilla vuoteen 2005 verrattuna.

Kiina tavoittelee päästöjen saamista laskuun vuonna 2030. Lähi-idän suuret öljyntuottajamaat, kuten Saudi-Arabia, ovat sitoneet muutenkin vaatimattomat vähennystavoitteensa talouskasvun jatkumiseen.

Tavoitteet eivät ole riittäviä. Tutkijat arvioivat, että kaikki nykyiset vähennystavoitteet toteuttamalla ilmasto lämpenisi vajaat kolme astetta. J