Kohtaamiset

DVD

Aikamatka Karjalaan

Kurkijoen kirkko ja kirkonkylä luotiin uudestaan.

Pjotr Skoblikovin animaatioesitys kuvaa kirkkoa ulkoa ja sisältä.

Kalliolla kohoaa komea puukirkko. Kuuluu kurkien ääniä, joen vesi solisee, kirkonkellot soivat. Lopulta hämärä laskeutuu kirkonkylän ylle.

Elämys on vahva. Sataprosenttisen tosi se ei kuitenkaan ole, sillä Kurkijoen kirkkoa ympäristöineen ei toistaiseksi ole restauroitu.

Tämä on matka menneisyyteen, joka toteutuu animaation kautta, pietarilaisen Pjotr Skoblikovin taidonnäyte. Hän työskentelee Pietarin Eremitaašissa 3D-mallintajana, kolmiulotteisten animaa­tioiden tekijänä.

KURKIJOKI oli pitäjä Neuvostoliitolle luovutetussa Laatokan Karjalassa. Ennen talvisotaa siellä oli 10 000 asukasta. Luterilaisen kirkon suunnitteli arkkitehti F. A. Sjöström (1840–1885) ja se rakennettiin valmiiksi vuonna 1880. Samalla paikalla seisoi ensimmäinen kirkko jo 1200-luvulla.

Kirkko säästyi viime sodissa mutta tuhoutui tulipalossa vuonna 1991, juuri kun sitä kunnostettiin uudelleen kirkolliseen käyttöön. Neuvostoliiton aikana sitä oli käytetty viljavarastona.

Skoblikov näki kirkon kuvan postikortissa lomaillessaan Kurkijoella joitakin vuosia sitten.

Hän suri kirkon kohtaloa ja alkoi miettiä sen rakentamista uudelleen tietokoneen avulla.

”Alun perin ajatuksenani oli tehdä kirkosta vain pienoismalli, mutta suomalaiset toimittivat minulle niin paljon harvinaislaatuista materiaalia, että päätin tehdä laajemman Kurkijoelle omistetun esityksen”, hän kertoo.

SUOMALAISILLA oli hankkeessa tärkeä panos. Arkkitehti Netta Böök, professori Tapio Nikkari ja monet muut toimittivat Skoblikoville piirustuksia ja valokuvia kirkosta ja kirkonkylästä.

Skoblikov teki työtä vapaa-aikanaan ja projekti kesti yli kaksi vuotta.

Tuloksena on esitys Kurki­joen historiasta, mallinnus ja 3D-animaatio kirkosta maisemassaan ja vielä animaatio kirkon sisätiloista.

”Haluan omistaa työni ihmisille, joiden elämä kytkeytyy Kurkijokeen, ja palauttaa meidän kaikkien mieliin luterilaisen kirkon, joka oli suurenmoinen esimerkki suomalaisesta arkkitehtuurista”, Skoblikov sanoo.

Kurkijoen kirkko ja kirkonkylä -dvd:ssä on suomen- ja venäjänkielinen teksti. Sitä jakaa pääkaupunkiseudulla toimiva Kurkijoki-seura. Hinta on 25 euroa.

Kustaa Hulkko

LEVY

Miessointien kirjo

Polyteknikkojen kuoron levyllä kuullaan kuoron vuosina 2007–2012 tilaamia teoksia.

Kuunteletko sinä. Talvitie, Myllärinen, Kortekangas, Hynninen, Sidoroff, Klami. Polyteknikkojen kuoro, joht. Juha Kuivanen. Polyteknikkojen Kuoron musiikkikustannus Oy.

Aikamme taidemusiikkia leimaa tunnetusti tyylien moninaisuus, joka välittyy selvästi myös Kuunteletko sinä -levyllä. Olli Kortekankaan vapaatonaalinen, luontevasti kirjoitettu Anna niskasi niellä kynteni jälki luotaa koskettavasti isän ja pojan suhdetta. Myös Mikko Sidoroffin pehmeäsointinen, luontoaiheinen Talvi, tule vasta nojaa kuoromusiikin perinteisiin hyveisiin.

Riikka Talvitie käsittelee Kyklooppi-teoksessaan Mikko Rimmisen runoa vapaasti ja luovasti mutta kunnioittaa tekstin rytmiä ja ymmärrettävyyttä. Riemastuttavan, vahvasti kaareutuvan sävellyksen ilmaisuasteikko ulottuu melodisesta modernismista jopa puhekuoron villiin räppiin.

Tiina Myllärinen rakentaa eloisia sointikenttiä suppeassa Kaikki kuuluu värinä -kappaleessaan, jossa Henriikka Tavin pitkää runoa on kuitenkin lähes mahdoton seurata.

Maija Hynninen käyttää ovelasti kahta Janne Nummelan tekstiä rikasilmeisessä sävellyksessään Mielen tasapainolajit. Markku Klami taas ei miniatyyriinsä night signal ole ottanut tekstiä lainkaan: ytimekkäässä, kuulaan vangitsevassa teoksessa sanojen virkaa toimittavat vokaalien vaihtelut.

Entisestään tasoaan nostanut Polyteknikkojen kuoro esittää kappaleet Juha Kuivasen johdolla uljaasti, tarkasti ja vivahteikkaasti.

Lauri Kilpiö

KUVAT © PJOTR SKOBLIKOV, SA-KUVA

kirja

Olli LehtoTieteen huipulla. Lars Ahlforsin elämä. 150 s. Suomen Tiedeseura.

Olli Lehto
Tieteen huipulla. Lars Ahlforsin elämä. 150 s. Suomen Tiedeseura.

Tiedemies tutuksi

Matemaatikko Lars Ahlfors oli Harvardin tunnetuin suomalainen.

Olli Lehto, matemaatikko ja Helsingin yliopiston emeritusrehtori ja -kansleri, aloitti eläköidyt­tyään uuden uran tietokirjailijana. Työn tuloksena ovat syntyneet, omaelämäkerran lisäksi, mainiot ja asiantuntevat elämäkerrat Rolf Nevanlinnasta, suomen matematiikan isoisästä ja isästä Lorenz ja Ernst Linde­löfistä, sekä Väisälän lahjakkaasta tiedemiesveljessarjasta.

Harvardissa 1940-luvulta vaikuttanut Lars Ahlfors (1907–1996) on ainut ”matematiikan nobelilla” eli Fieldsin mitalilla palkittu suomalainen.

Ahlforsin elämäntyötä ei voi kuvata puhumatta hänen matematiikastaan, joka toki on useimpien lukijoiden ulottumattomissa. Mutta Lehto onnistuu asemoimaan tieteen Ahlforsin kohtalaisen värikkäiden elämänvaiheiden lomaan niin, että kirjan lukeminen ei tuottane kenellekään isoja ongelmia.

Lehdon kuivan huumorin sävyttämää tekstiä keventävät lukuisat anekdootit, joita Ahlforsista riittää. Yksi klassisimpia on kuvaus siitä, miten Ahlfors asetti elämän tärkeät ­asiat järjestykseen. Numero yksi oli kiistatta alkoholi, mutta oliko numero kaksi matematiikka vai seksi, siitä mestari ei oikein päässyt varmuuteen.

Matti Lehtinen