HÄN

TEKSTI NOORA JUSSILA KUVAT AAPO HUHTA

Maarit Toivanen-Koivisto

Onnisen perheyrityksen perijästä tuli vuorineuvos, joka inhoaa edunvalvonta-ajattelua.

Maarit Toivanen-Koivisto Kustavin Lootholmassa heinäkuussa 2013.

Maarit Toivanen-Koivisto

Onnisen perheyrityksen perijästä tuli vuorineuvos, joka inhoaa edunvalvonta-ajattelua.

TEKSTI NOORA JUSSILA KUVAT AAPO HUHTA

Minä. Minä. Minä. Juuri nyt Maarit Toivanen-Koivistoa ei ärsytä mikään niin paljon kuin omaan napaan tuijottaminen.

”Pidän hirveän huolestuttavana suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevaa edunvalvontakeskeistä ajatusta. Sitä, mitä minä tästä saan. Kennedyn virkaanastujaispuheen ajatus siitä, että on ajateltava mitä minä voin tehdä isänmaani hyväksi, on nyt aivan hukassa.”

Esimerkiksi Toivanen-Koivisto nostaa syksyn tupo-neuvottelut. Elinkeinoelämän keskusliitto on sanonut olevansa valmis keskitettyyn tuloratkaisuun, mutta edellytyksenä on ”äärimaltillisuus” palkkojen korotuksessa. SAK on sanonut, ettei hyväksy nollakorotuksia palkansaajien palkkoihin.

Toivanen-Koiviston mielestä kaikilla pitäisi olla malttia palkankorotuksiin, sillä palkkojen nouseminen syö Suomen kilpailukykyä.

Ja sitten hän sanoo jotain, mitä vuorineuvoksilta ei ole totuttu kuulemaan.

”Yritysjohtajien palkat ovat nousseet liian nopeasti. Ne ovat nousseet kahdeksan prosenttia samaan aikaan kun tavallisen palkansaajan palkka nousee pari prosenttia.”

”Yritysjohtajien palkka pitäisi sitoa aitoon tulokseen sen sijaan, että korkeaa palkkaa ja etuuksia saa vain koska on toimitusjohtaja. Myös johtajien palkkoihin pitäisi saada malttia.”

Ja valittamisestako yritysjohtajille maksetaan? Siitä, että koko ajan hoetaan, miten huonosti yrityksillä, Suomella ja maailmantaloudella menee.

”Jos vain koko ajan valitetaan, miten huonosti asiat ovat, niin kyllä ne pysyvätkin huonosti”, Toivanen-Koivisto sanoo.

”Jos lähdettäisiin ajamaan yhteistä etua, niin luultavasti me kaikki voisimme paremmin. Suomi ui nyt niin syvällä, että pitäisi ymmärtää ajatella yhteistä hyvää.”

Maarit Toivanen-Koivisto syntyi Onnisen perheyrityksen omistajasukuun vuonna 1954.

Juristin ammatista haaveillut isä Erik (Erkki) J. Toivanen oli päätynyt Onnisen toimitusjohtajaksi mentyään naimisiin vesijohtoliike Onnisen perustajan Alfred Onnisen tyttärentyttären Anjan kanssa.

Alfred Onnisen kuoleman jälkeen yritys oli lohkottu kolmeen osaan perijöille.

Helsingin toiminnoista vastasi Alfred Onnisen tyttären nainut Martti Auriala. Hän salli tyttärensä Anjan avioliiton Toivasen kanssa sillä ehdolla, että Toivanen tuli perheyritykseen töihin.

Onninen oli Maarit Toivanen-Koiviston syntymän aikaan pieni yritys verrattuna kilpailevaan vesijohtoliike Huberiin.

”Sain syntyä todella tavalliseen perheeseen. Toivasen nimi ei sanonut kenellekään mitään ja Onnisen nimi sanoi vielä vähemmän.”

Maarit Toivanen-Koivisto asui lapsuutensa vanhempiensa kanssa Helsingissä. Toivaset asuivat kaksi kerrosta Aurialoiden yläpuolella. Siinä isovanhempiensa asunnossa Toivanen-Koivisto asuu itse perheineen nykyään.

Äiti Anja Toivanen teki kuten suvun naisilla oli ollut tapana. Hän istui Onnisen hallituksessa ja toimi kotirouvana samalla, kun Erkki J. Toivanen ryhtyi kokoamaan lohkottua Onnista ja laajentamaan yritystoimintaa.

Työasioista ei puhuttu kotona.

Ranskalaista koulua käynyt Toivanen-Koivisto kirjoitti ylioppilaaksi Mannerheimintien yhteiskoulusta vuonna 1973 ja meni ylioppilaskesänä töihin Onniselle.

Hän oli ainoa nainen, joka työskenteli lämpö-, vesi-, ilma- ja sähköalan tukkukaupan varastossa.

Liikunnasta innostunut nuori haaveili muun muassa liikunnanohjaajan ammatista, mutta meni isänsä kehotuksesta Kauppiaiden kauppaoppilaitokseen. Siellä hän kävi Suomen ensimmäisen ulkomaankauppaan keskittyneen merkonomilinjan.

Uppsalan yliopiston ekonomi-opintojen jälkeen Toivanen-Koivisto palasi Onniselle myyntisihteeriksi ja toimi ostajana, eteni myymälä- ja tuotepäälliköksi, sitten ostopäälliköksi ja laatupäälliköksi ja myöhemmin Onnisen emoyhtiö Onvestin kehityspäälliköksi ja rahoitusjohtajaksi.

Ulkopuolisten silmiin saattoi näyttää siltä, että Toivanen-Koivistoa pedattiin Onnisen johtoon, mutta isä Erkki J. Toivanen pysyi vaitonaisena sukupolvenvaihdoksesta.

”Kävin isän kanssa kerran vuodessa keskustelun. Sanoin, että hänen pitäisi kertoa ja opettaa minulle asioita. Hän sanoi tietävänsä sen.”

”Olen ajatellut asiaa niin, että vaikka olin aikuinen ja minulla oli perhe, niin isälle olin edelleen tytär ja hänen oli helpompi uskoa vastuu kenelle tahansa muulle kuin minulle.”

Toivanen oli hankkinut Onniselle ulkopuolisen hallituksen. Ehkä hän oli suunnitellut perehdyttävänsä jonkun sieltä seuraajakseen.

Sitä hän ei kuitenkaan ehtinyt tehdä. Erkki J. Toivanen kuoli vuonna 2000 ja Onnisen omistaja Anja Toivanen teki omat päätöksensä. Hän tahtoi säilyttää Onnisen johdon perheellä.

Anja Toivasesta tuli Onvestin hallituksen puheenjohtaja ja Maarit Toivanen-Koivistosta Onvestin toimitusjohtaja ja Onnisen hallituksen puheenjohtaja. Anja Toivasen kuoltua vuonna 2007 molempien hallitusten puheenjohtajuudet siirtyivät Maarit Toivanen-Koivistolle.

”Jos äiti olisi kuollut ensin ja isä vasta sitten, niin tilanne olisi nyt varmaan jokin muu.”

Onvestin ja Onnisen lisäksi Toivanen-Koivisto toimii myös Onvestin tytäryhtiö Are Oy:n hallituksen puheenjohtajana.

Työ kolmen hallituksen puheenjohtajana ja Onvestin toimitusjohtajana on kiireistä. Toivanen-Koivisto herää kuuden aikaan aamulla ja omien työtehtävien päälle tulevat muut hallituspaikat ja luottamustehtävät pitävät kiireisenä yleensä iltaan asti.

Toivanen-Koivisto kuuluu Suomen varakkaimpien joukkoon. Ei hänen tarvitsisi käydä töissä. Vastuu perheyrityksestä pitää kuitenkin liikkeessä.

”Monet ovat kysyneet, kuinka jaksan. Olen vastannut, että ei minulla ole vaihtoehtoja. Kenelle menisin sanomaan, että en viitsi tehdä jotakin asiaa? Ei ole ketään.”

V aikka Toivanen-Koivisto oli ollut Onnisella useita vuosia ja kiertänyt kaikki yrityksen toimipaikat Suomessa, ei hänellä ollut ollut alaisia aiemmin.

Jälkeenpäin ajateltuna paras koulu esimiestehtäviin oli uusperheen perustaminen.

Toivanen-Koivisto tapasi miehensä Ilkka Koiviston parikymmentä vuotta sitten Helsingin kauppakorkeakoulun jatkokurssilla.

Yhtäkkiä perheessä olikin kuusi lasta kahden sijaan – kaksi Toivanen-Koiviston aiemmasta liitosta, kaksi Ilkka Koiviston ­aiemmasta liitosta ja kaksi yhteistä. Samalla perheen elämään liittyvien sidosryhmien määrä kasvoi uusien isovanhempien myötä.

”Kun kuvioita silloin selviteltiin, aloin ymmärtää, miksi lapset käyttäytyvät tietyllä tavalla”, Toivanen-Koivisto sanoo.

”Aloin nähdä samaa työelämässäkin, ymmärtää, miksi jossain tilanteessa käyttäydytään tai reagoidaan tietyllä tavalla. Aikuiset käyttäytyvät täsmälleen samalla tavalla, joskin peitellymmin.”

Nykyään yksi lukuisista alaisista on oma aviomies. Ilkka Koivisto työskentelee Onvestin kehitysjohtajana. Työasioista on puhuttu aina kotona, sillä Toivanen-Koivisto on halunnut herätellä lastensa kiinnostusta perheyritykseen.

Lapsista kaksi on ollut Onnisella työharjoittelussa ja kesätöissä.

”Sukupolvenvaihdos tulee jossain vaiheessa väistämättä eteen”, Toivanen-Koivisto uskoo.

”Vaikka lapset eivät tulisi Onniselle töihin, täytyy heidän kasvaa viisaiksi omistajiksi ja kantaa vastuu siitä, että yrityksellä on hyvä toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.”

Tukea on löytynyt myös Perheyritysten liitosta, jossa Toivanen-Koivisto toimii aktiivisesti.

Hänen mukaansa siellä pystyy keskustelemaan niistä asioista, joita muut eivät välttämättä ymmärtäisi. Eli esimerkiksi siitä, kun omat vanhemmat kerro perheen yrityksestä tarpeeksi.

Lisäksi Perheyritysten liitto valmentaa tulevia sukupolvia sukupolvenvaihdokseen. Tosin toiminnassa on Toivanen-Koiviston mielestä myös hieman elitistisiä piirteitä.

”Siitä en pidä, jos se on joku kultapossukerho. Nämä suvut ovat aika varakkaita ja ihmisillä voi olla aika hienoja autoja. Kun laitat muutaman tällaisen lapsen yhteen, niin se alkaa ikävästi näyttää siltä. Sitä ajatusta en siedä.”

Omille lapsilleen hän on pyrkinyt opettamaan, ettei kukaan ole toista parempi ja että terveellä nöyryydellä saa enemmän aikaan kuin besserwisseriydellä.

”Pröystäileminen ei ole mielestäni mistään kotoisin missään mittakaavassa.”

Toivanen-Koivisto sai vuorineuvoksen arvonimen vuonna 2008 toisena naisena Suomessa. Aalto-yliopiston kunniaprofessoriksi hänet nimitettiin vuonna 2011. Hän istuu muun muassa Itellan hallituksessa ja on Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin hallitusten varapuheenjohtaja.

Talouselämä-lehti on toistuvasti nostanut Toivanen-Koiviston Suomen vaikutusvaltaisimpien naisjohtajien listalleen. Naisjohtajuus on tosin teema, josta hän on hieman kyllästynyt puhumaan.

”Eletäänhän me edelleen miesten maailmassa, mutta mitä siihen voi sanoa? Se, että keinotekoisesti perustettaisiin naisten yhdistyksiä, tuntuu vievän väärään suuntaan.”

”Antaa miesten pitää metsästysseuransa. Suomi on niin pieni maa, että verkostot pystyy luomaan olematta jossain metsästysporukassa. Eivät kaikki miehetkään metsästä.”

Omia verkostojaan Toivanen-Koivisto on rakentanut olemalla mukana rotareissa ja erilaisissa johtoryhmissä ja hallituksissa.

Tuorein luottamustehtävä on Partiosäätiön hallintoneuvoston puheenjohtajuus, jota ovat aiemmin hoitaneet muun muassa Esko Aho ja Christoffer Taxell.

Lista on niin pitkä, että hän pelkää unohtavansa mainita jonkin.

”Isän kuoleman jälkeen aloin käydä paljon eri paikoissa. En tuntenut oikein ketään, sillä aiemmin ei ollut tarvetta verkostoitua. Suomi on kuitenkin pieni maa ja aika no­peasti ihmiset tuntevat toisensa.”

Verkostoitumisrientojen vastapainoksi Toivanen-Koivisto vetäytyy mielellään perheen kesäpaikkaan Raaseporiin. Siellä meni tänäkin kesänä kaksi kuukautta luonnon keskellä.

Vaikka Toivanen-Koivisto on kiertänyt ensin vanhempiensa ja sittemmin oman perheensä kanssa maailmaa Jamaikaa ja Malesiaa myöten, juuri Raaseporia hän kaipaa eniten.

Aamulla talon pihalla saattaa seistä hirvi ja pihamaalla kasvaa sinikelloja ja päivänkakkaroita.

Haaveiden tulevaisuudessa siellä voisi olla enemmänkin, vaikka asua ympärivuotisesti.

”Mutta ehkä se on enemmän haavekuva. Periaatteessa yrittäjä ei jää koskaan eläkkeelle.”

13 vuotta Onnisen hallituksen johdossa on mennyt nopeasti. Kokousten täyttämät päivät tuntuvat kadonneen jonnekin.

Jos joku herättäisi Toivanen-Koiviston keskellä yötä ja kysyisi tämän ikää, hän uskoisi vastaavansa kymmenen vuoden takaisen ikänsä.

”Iän myötä myös halu olla yksin kasvaa. Ne ovat tärkeitä hetkiä kun saa olla niin, ettei siinä vieressä ole ketään.” SK

kuka?

Maarit Toivanen-Koivisto
Ikä: 58
Syntymäpaikka: Helsinki
Työ: Onvest Oy:n toimitusjohtaja, Onvestin, Onninen Oy:n ja Are Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Perhe: Aviomies Ilkka Koivisto, uusperheessä Toivanen-Koiviston edellisestä liitosta kaksi lasta, Koiviston edellisestä liitosta kaksi lasta ja kaksi yhteistä lasta
Harrastukset: Vaeltaminen, lenkkeily, crosstraining, lukeminen

ELÄMÄNI KUVA

▶ ”UKK:n kansallispuistossa Lapissa vaellusretkellä aviomieheni Ilkka Koiviston kanssa viisi vuotta sitten. Vaelluksilla parasta on niin sanottu viiden tähden majoitus laavussa luonnon keskellä tunturipuron ääressä, vieressä nuotio, jonka äärellä voi juoda nokipannukahvit.”